Koillinen suurpiiri
| Koillinen suurpiiri | |
|---|---|
| Nordöstra stordistriktet | |
Kaupungin kartta, jossa Koillinen suurpiiri korostettuna. Helsingin alueellinen jako |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri nro | 5 |
| Pinta-ala | 36,4 km² (2017)[1] |
| Väkiluku | 101 912 [2] (31.12.2024) |
| Kielijakauma | 31.12.2024[2] |
| – suomenkielisiä | 72,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 2,1 % |
| – muut | 25,5 % |
| Väestötiheys | 2 800 as./km² |
| Työpaikkoja | 27 339 kpl [3] (31.12.2022) |
| Osa-alueet | Latokartano, Pukinmäki, Malmi, Suutarila, Puistola, Jakomäki |
| Naapurialueet | Kaakkoinen, Itäinen, Pohjoinen, Keskinen, Aviapolis, Hakunila, Tikkurila |
Koillinen suurpiiri (ruots. Nordöstra stordistriktet) on Helsingin kaupungin koillisten kaupunginosien suuralue. Suurpiiri kattaa viisi kaupungin suunnittelun, hallinnon ja palvelutuotannon peruspiiriä: Latokartanon, Pukinmäen, Malmin, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen. Helsingin laajennuttua itään Sipoosta ja Vantaasta irrotettujen Östersundomin alueiden jälkeen, suurpiiri ei nimestään huolimatta käytännössä enää edusta maantieteellisesti Helsingin koillisosaa, vaan keskistä pohjoisosaa.
Suurpiirin länsirajana on Vantaanjoki, itärajana Vanhankaupunginlahdelta Kivikkoon johtava viheralue. Pohjoisessa peruspiiri rajoittuu Vantaaseen, ja raja kulkee osan matkastaan Keravanjokea pitkin. Suurpiirin kautta kulkevat päärata ja Lahdenväylä sekä Kehä I ja Kehä III. Nykyisen suurpiirin alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa vuonna 1946. Sitä ennen se oli kuulunut Helsingin maalaiskuntaan.
Suurpiirin aluetta nimitetään toisinaan myös Matapupu-alueeksi. Nimi on muodostettu akronyyminä nimistä Malmi, Tapanila, Pukinmäki ja Puistola, ja alueella on aikoinaan ilmestynyt myös Matapupu-niminen paikallislehti.
Peruspiirit ja osa-alueet
[muokkaa]Kussakin Koillisen suurpiirin viidessä peruspiirissä on yksi tai useampia osa-alueita:
- Latokartanon peruspiiri
- Pukinmäen peruspiiri:
- Malmin peruspiiri:
- Suutarilan peruspiiri:
- Puistolan peruspiiri:
- Jakomäen peruspiiri:
Kaupunginosat
[muokkaa]Helsingin virallisen aluejaon mukaan koillinen peruspiiri jaetaan myös kuuteen kaupunginosaan, jotka ovat Malmi, Pukinmäki, Suurmetsä, Suutarila, Tapaninkylä ja Viikki. Näistä Pukinmäki on alueeltaan sama kuin samanniminen peruspiiri. Viikin kaupunginosa käsittää Latokartanon peruspiirin lukuun ottamatta Pihlajamäkeä, joka kuuluu Malmin kaupunginosaan. Malmin kaupunginosaan kuuluu myös Malmin peruspiirin alue lukuun ottamatta Tapanilaa ja Tapaninvainiota, jotka muodostavat Tapaninkylän kaupunginosan. Suurmetsän kaupunginosan muodostavat Puistolan ja Jakomäen peruspiirit yhdessä. Suutarilan kaupunginosan muodostavat Suutarilan peruspiiri ja Tapulikaupunki.
Työpaikat
[muokkaa]Koillisella suurpiirillä oli 27 337 työpaikkaa vuonna 2022.[3] Suurpiirin työttömyysaste on 12,4 prosenttia vuoden 2023 tilastojen mukaan.[4]
Lähteet
[muokkaa]- Jaakola, Ari (toim.): Helsingin tilastollinen vuosikirja 2018. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2018. ISSN 1799-5264 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 20.1.2019.
- Helsinki alueittain (2005). 000 Helsinki - Kaupungin suurpiiri- ja piirijaotus
- Helsinki alueittain (2005). Koillinen suurpiiri
- Helsinki alueittain (2005). Latokartanon peruspiiri
- Helsinki alueittain (2005). Pukinmäen peruspiiri
- Helsinki alueittain (2005). Malmin peruspiiri
- Helsinki alueittain (2005). Suutarilan peruspiiri
- Helsinki alueittain (2005). Puistolan peruspiiri
- Helsinki alueittain (2005). Jakomäen peruspiiri
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Jaakola, 2018, s. 13
- 1 2 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- 7.5.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 13.8.2025.
- 1 2 1. 003y -- Pääkaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) osa-alueen ja toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 2008- 10.6.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 13.8.2025.
- ↑ 2. 003t -- Pääkaupunkiseudun työttömät ja työttömyysaste sukupuolen mukaan osa-alueittain 2000- 11.2.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 13.8.2025.