Pakila

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Helsingin kaupunginosaa. Pakila on myös kylä Myrskylän kunnassa.
Pakila
Baggböle
Kaupungin kartta, jossa Pakila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Pakila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Pohjoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 34
Pinta-ala 4,08 km² 
Väkiluku 10 275[1]  (1.1.2014)
Väestötiheys 2 518 as./km²
Osa-alueet Länsi-Pakila, Itä-Pakila
Postinumerot 00660, 00680
Lähialueet Kaarela, Oulunkylä, Pukinmäki, Tuomarinkylä

Pakila (ruots. Baggböle) on Pohjois-Helsingissä, noin yhdeksän kilometrin päässä keskustasta[2][3] sijaitseva pientalovaltainen kaupunginosa. Alueella asui 10 275 henkeä vuoden 2014 alussa.[1]

Pakilan osa-alueet ovat Länsi-Pakila ja Itä-Pakila, joita erottaa toisistaan Tuusulanväylä. Suomen vilkasliikenteisin tie Kehä I[4] kulkee Pakilan halki jakaen sen suunnilleen yhtä suureen etelä- ja pohjoisosaan.

Pakilan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakila on vanhaa maanviljely- ja asuinaluetta. Se oli aiemmin Helsingin pitäjään kuulunut kylä. Kylän nimi Baggböle on ollut käytössä jo 1400-luvulla. Se johtuu ilmeisesti henkilön lisänimestä Bagge. Sana merkitsee alkujaan paksua ja kömpelöä. Suomenkielisenä mukaelmana tuli 1900-luvun alussa käyttöön ensin Pakinkylä, myöhemmin Pakila, joka virallistettiin 1946.[5][6] Kaupunginosan nimeksi Pakila vahvistettiin 1959; samalla alue jaettiin Länsi- ja Itä-Pakilaksi.[7]

Pakilassa oli 1700-luvun isojaossa neljä taloa: Erikas, Murmästars, Lantmästars ja Prästbacka. Näistä muodostettiin myöhemmin Björkbacka, Nystyga ja Mellangård.[8] Vielä 1800-luvulla Pakila oli täysin ruotsinkielinen. Asukkaita oli tuolloin nelisenkymmentä.[9]

1800-luvun loppupuolella alueelle perustettiin huvilayhteisö. Suomenkielisten asukkaiden osuus kasvoi vähitellen. Pakilan asukasluku kasvoi huvila-asutuksen ja työväen asutuksen myötä 1800-luvun lopusta lähtien. Kun asukasluku vuonna 1900 oli vain 118, vuonna 1920 se oli jo 1 279. Helsingin pitäjään kuulunut Pakinkylä oli vuonna 1920 yksi harvoja enemmistöltään suomenkielisiä kyliä.[10]

Pakila kehittyi Helsingin esikaupungiksi 1900-luvun alussa. Sen historia on Helsingin kaupunginosaksi varsin pitkä ja suhteellisen dramaattinen. Vaikka väestörakenne nykyään on hyvin keskiluokkainen, tilanne ei aina ole ollut samanlainen. Köyhän työväestön osuus Pakilan asukkaista oli aiemmin merkittävä.[11] Työväestön asutus Pakilaan syntyi 1900-luvun alussa osuuskuntamuotoisena: osuuskunnat Elo, Lepola ja Alku ostivat maata Pakinkylän talollisilta.[12] Vuonna 1908 Helsingin pitäjään kuulunut Pakila muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi.[9]

Rakentaminen jatkui varsin vapaana vuoden 1932 asemakaavalakiin saakka. Rakentamisen yleisilmettä yhtenäistettiin kaupungin käyttöön ottamilla tyyppipiirustuksilla.[12]

Pakila liitettiin Helsinkiin Helsingin suuressa kuntaliitoksessa 1946.[9]

Poliittiset olot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ns. luokkataistelu kosketti Pakilaa aikoinaan voimakkaasti: vuonna 1918 Tammisaaren vankileireillä oli monia pakilalaisia. 15 pakilalaista tuhoutui kansalaissodan taisteluissa.[13]

1930-luvulla valtiovalta lakkautti monet pakilalaiset työväenyhdistykset, jotka edustivat pääasiassa työväenliikkeen vasenta äärilaitaa, kuten urheiluseura Pakinkylän Veljet ja työväenyhdistys Salaman.[14]

1950-luvulla suurin osa pakilalaisista äänesti SKDL:ää, jonka kannatus oli Pakilassa 40 prosenttia. 1970-luvulta alkaen suurin puolue Pakilassa on ollut kokoomus.[11] Kokoomus oli Pakilassa suosituin puolue sekä vuoden 2012 kunnallisvaaleissa (kannatus 50 %)[15] että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa (kannatus 45,7 %).[16]

Alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Idässä Pakilaa rajaa Vantaanjoki, jonka toisella puolella on Pukinmäki. Etelässä Pakila rajoittuu Oulunkylään ja lännessä Helsingin keskuspuistoon, jonka toisella puolella on Kaarela. Pohjoisessa Pakilaa rajaa Tuomarinkylä.

Pakila jakautuu Länsi- ja Itä-Pakilaan. Hallinnollinen aluejako on esitetty seuraavassa taulukossa. Tämä artikkeli käsittelee Pakilan kaupunginosaa (34). Itä-Pakilan viereinen, samaan peruspiiriin lukeutuva Tuomarinkartanon alue ei kuulu Pakilan kaupunginosaan.

Pakilan aluejako[17]
Peruspiiri Kaupunginosa Alue Asukasluku 2014[1] Äänestysalue[18] Postinumero
Länsi-Pakilan peruspiiri (402) Pakila (34) Länsi-Pakila (341) 6 874 34A, 34B 00660 (ja 00630)
Itä-Pakilan peruspiiri (405) Itä-Pakila (342) 3 401 34C 00680 (ja 00640)
Tuomarinkylä (35) Tuomarinkartano (353) 279 (35B) 00690 (ja 00680)

Postinumeroalueet eivät noudata täsmälleen muuta aluejakoa.

Asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilan seurakunnan alue on Helsingin alueista kaikkein luterilaisin; kirkkoon kuuluminen on siellä yleisempää kuin missään muualla Helsingissä. Vuonna 2014 Pakilan seurakuntaan kuului 73 % alueen väestöstä, kun Helsingin keskiarvo oli 56 %.[19]

Helsingin 34 peruspiirin tulovertailussa Länsi-Pakila sijoittui sijalle 7 ja Itä-Pakila sijalle 10.[20]

Länsi-Pakilan väestöstä 53,6 prosentilla ja Itä-Pakilan väestöstä 47,7 prosentilla on korkea-asteen tutkinto. Tämä tekee Länsi-Pakilasta Helsingin neljänneksi koulutetuimman peruspiirin.[21]

Asunnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Pakilassa asuntojen keskikoko on Helsingin alueista toiseksi suurin, 98,5 m2.[22]

Pakilaan rakennettiin rintamamiestaloja 1940- ja 1950-luvuilla. Niitä rakennettiin muun muassa Halkosuontielle, Heinämiehentielle, Niittyluhdantielle ja Kyläkunnantielle. Kyseisiä katuja ollaankin kutsuttu "jälleenrakennuskauden helmiksi".[23]

Pakilassa yleisimpiä ovat 1960-, 1970-, ja 1980-luvuilla rakennetut asunnot; 1990-luvulta alkaen asuntotuotanto on alueella vähentynyt. Kuitenkin vielä 2000- ja 2010-luvuilla alueella on ollut vähäistä asuntotuotantoa.[24]

Pakila on pääasiallisesti pientalovaltainen alue. Länsi-Pakilan asunnoista on pientaloissa 92 % ja kerrostaloissa 8 %. Itä-Pakilan asunnoista on pientaloissa 88 % ja kerrostaloissa 12 %. Vuokra-asuntoja Länsi-Pakilassa on 9 % ja Itä-Pakilassa 14 % (Helsingissä vuokra-asuntojen osuus keskimäärin 45 %). Länsi-Pakilassa on toiseksi vähiten vuokra-asuntoja kaikista Helsingin alueista ja Itä-Pakilassa on neljänneksi vähiten vuokra-asuntoja kaikista Helsingin alueista.[25]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet varsinkin Pakilantien varrelle Länsi-Pakilaan. Pakilantien varrella sijaitsee muun muassa päivittäistavarakauppa- ja muita kauppa- ja palveluliikkeitä sekä huoltoasema.

Koulut ja päivähoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilassa on viisi koulua. Länsi-Pakilassa on kaksi koulua, Pakilan ala-aste ja Pakilan yläaste. Itä-Pakilassa on kolme koulua, Metsolan ala-asteen koulu, Solakallion Koulu ja Toivolan koulu. Kaksi jälkimmäistä ovat erityiskouluja oppilaille, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.[26][27][28] Länsi-Pakilassa toimii kaksi päiväkotia, Päiväkoti Pakila ja Päiväkoti Havukka.[29] Länsi-Pakilassa toimii myös Pakilan Montessori-leikkikoulu.[30]

Sosiaalipalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilassa sijaitsee Pakilan tukikoti, joka on tarkoitettu päihdeongelmaisille ja muille asunnottomille miehille.[31] Pakilassa sijaitsee myös Pakilan työkeskus, joka on Helsingin sosiaali- ja terveysviraston alaisuudessa toimiva työllistymisen tuen toimipiste.[32] Pakilassa sijaitsee myös Toivolan lastenkoti. Se on tarkoitettu huostaanotetuille lapsille ja nuorille, joilla voi olla käytöshäiriöitä, psyykkisiä oireita, koulunkäyntivaikeuksia tai päihteiden käyttöä.[33][34]

Liikuntapalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinaisen Pakilan alueella on vähän puistoja. Niistä laajin on Länsi-Pakilan keskellä Kehä I:n pohjoispuolella oleva Pakilanpuisto.

Pakilan asukkaiden virkistysmahdollisuudet ovat hyvät, sillä Keskuspuisto ja Pirkkolan liikuntapuisto sijaitsevat heti Pakilan länsipuolella. Pakilan ulkoilumahdollisuudet pohjautuvat ennen kaikkea Keskuspuiston tarjoamiin, aina Vantaanjoelle saakka ulottuviin ulkoilureitteihin.[35] Lähellä sijaitsevassa Pirkkolan liikuntapuistossa on urheilukenttiä, kunto- ja voimailusali, maauimala, uimahalli, palloiluhalli ja kaksi jäähallia. Lisäksi puistossa on kuntoratoja ja hiihtolatuja.[36] Vantaanjoen varressa sijaitsee myös Pakilan uimaranta.[37] Lähellä sijaitsevat myös Haltiala, Maunulan ulkoilumaja, Maunulan liikuntahalli, Paloheinän ulkoilumaja, Paloheinän jäähalli ja Paloheinän golfkenttä. Itäsuunnassa lähimmät ulkoilualueet ovat Oulunkylän liikuntapuistossa ja Tuomarinkartanon alueella.

Pakilan Alko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 avattu Pakilan Alko herätti pakilalaisissa näkyvää vastustusta. Alkon nähtiin aiheuttavan häiriötä. Sitä vastaan kerättiin 500 hengen adressi, joka ei kuitenkaan estänyt Alkon tuloa Länsi-Pakilaan Pakilantien varrelle, jossa sille Alkon mukaan oli tarvetta. Pakilan Alko oli Suomen ensimmäinen Lidlin yhteydessä toimiva Alkon myymälä. Aiemmin Alkot olivat toimineet vain S- ja K-ryhmien myymälöiden ja suurten kauppakeskusten yhteydessä.[38][39]

Pakilan Teboil[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilan Teboilin yhteydessä toimivat myös Kotipizza ja Rolls.[40]

Länsi-Pakilassa Pakilantiellä sijaitseva Pakilan Teboil-huoltoasema on yhtenä tapahtumapaikkana Jarkko Sipilän dekkarissa Seinää vasten sekä Kari Hotakaisen romaaneissa Sydänkohtauksia eli kuinka tehtiin Kummisetä (1999), Juoksuhaudantie (2002) ja Satukirja (2004).[41][42] Hotakainen mainitsee huoltamon ja sen kahvion myös todellisuudessa kantapaikakseen ja ”henkiseksi kodikseen”.[43]

Hyvän Paimenen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hyvän Paimenen kirkko

Hyvän Paimenen kirkko sijaitsee Länsi-Pakilassa Tuusulanväylän ja Kehä I:n kulmauksessa. Kirkkosalissa on 350 paikkaa ja seurakuntasalissa 120. Hyvän Paimenen kirkko on kesäkuusta 2010 alkaen ollut Pakilan seurakunnan ainoa kirkkorakennus.[44] Kirkossa järjestetään viikoittain jumalanpalvelus.

Kirkolla toimii myös kaksi aikuisten kuoroa ja lasten karitsakuoro, lasten päivä- ja iltapäiväkerhot ja paljon erilaisia kerhoja eri ikäryhmille. Kirkolla järjestetään myös erilaisia kursseja.[45]

Puutarhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Pakilassa sijaitsevat Pakilan Kukkatalo ja Kokkosen Puutarha.[46][47]

Kauppapuutarhojen lisäsi Pakilassa on myös harrastepohjaista puutarhatoimintaa. Itä-Pakilassa lähellä Vantaanjokea sijaitsee kaksi siirtolapuutarhaa; vuonna 1946 perustettu Pakilan siirtolapuutarha, joka on Helsingin yhdeksästä siirtolapuutarhasta suurin[48] ja sen viereen vuonna 1977 perustettu Klaukkalanpuiston Ryhmäpuutarha.[49]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen merkittävimmät liikenneväylät ovat Tuusulanväylä ja Kehä I. Pakilassa on monipuoliset liikenneyhteydet sekä joukkoliikenteen, yksityisautoilun, että kevyen liikenteen näkökulmasta. Liikenneyhteydet keskustaan ovat hyvät, matkustusaika bussilla on noin puoli tuntia.[50]

Länsi-Pakilan bussit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Pakilassa ajavat bussit:[51][52][53]

Itä-Pakilan bussit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Pakilassa ajavat bussit:

  • 64 (Rautatientori – Itä-Pakila)
  • 64N (Rautatientori – Itä-Pakila)

Yhdistystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakila on paikallisesti aktiivinen kaupunginosa. Tärkeitä pakilalaisia yhdistyksiä ovat tai ovat olleet Pakilan Visa, Pakilan Veto, Pakila-seura, Lions-club Helsinki/Pakila, Lions-club Helsinki/Pakinkylä, Lions-club Helsinki/Aurora, Pakinkylän VPK, Pakilan Voimistelijat (entinen Pakilan Naisvoimistelijat), Työväenyhdistys Salama, Pakilan omakotiyhdistys, Pakilan Marttayhdistys, Partiolippukunta Vuorenhaltiat, Pakilan NMKY ja Mannerheimliiton Pakilan osasto.[54]

MLL Pakilan Paikallisyhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Pakilan paikallisyhdistyksellä on toimintaa Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen alueilla. Yhdistyksen tarkoitus on tukea asuinalueiden lapsiperheitä kasvatustyössä ja lisätä viihtyvyyttä monipuolisella toiminnalla.[55] Mannerheimin Lastensuojeluliitto Pakilan paikallisyhdistys järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia. Yhdistyksen kesäkisat järjestetään aina alkukesästä, heti koulujen päätyttyä.[56]

NMKY Pakilan Toimintakeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulujen alettua syyskuussa 2001 Pakilan NMKY:llä alkoi yhteistyössä Pakilan seurakunnan ja Pakilan ala-asteen kanssa liikunnallinen iltapäiväkerho. Pakilan Toimintakeskuksessa toimii myös Helsingin NMKY:n harrastekoripallo. Helsingin NMKY koripallo koostuu noin 60 joukkueesta sekä harjoitusryhmästä kaikenikäisille lapsille ja aikuisille. Hanno Möttölä on Pakilan NMKY:n kasvatti.[57] Pakilan Toimintakeskuksessa on lisäksi tarjolla runsaasti kerhotoimintaa lapsille ja toimintaa perheille. Helsingin NMKY tarjoaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet lapsille ja nuorille. NMKY:ssa voi harrastaa liikuntaa, musiikkia ja partiota. NMKY:ssa on myös kymmeniä erilaisia harrastuskerhoja.[58] Helsingin NMKY:n Pakilan Toimintakeskus sijaitsee Länsi-Pakilassa.[59]

Pakilan Musiikkiopisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilan Musiikkiopistossa järjestetään musiikin perusasteen ja sille rakentuvan musiikkiopisto-asteen opetusta. Opisto on tarkoitettu pääsääntöisesti kouluikäisille nuorille. Oppilaitoksessa on myös musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennusosasto alle kouluikäisille lapsille. Pakilan Musiikkiopisto sijaitsee Itä-Pakilassa.[60]

Pakilan Omakotiyhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilan Omakotiyhdistys ry on perustettu vuonna 1947.[61] Pakilan Omakotiyhdistys järjestää vuosittain perinteisen Pakilan katukirpputorin, joka pidetään vuorovuosin Länsi-Pakilassa Halkosuontiellä ja Kyläkunnantiellä koulujen alkamisen jälkeisenä viikonloppuna.[62]

Pakila-Seura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakila-Seuran toiminnan tarkoituksena on edistää toimialueensa asukkaiden yhteisiä sivistyksellisiä, sosiaalisia ja yleisiä taloudellisia pyrkimyksiä sekä valvoa jäsentensä etuja kaupungin kunnallisasioiden hoidossa ja muissakin asuntoaluetta koskevissa kysymyksissä. Yhdistys ei puutu kieli- eikä puoluepolitiikkaan. Tarkoitusperiensä saavuttamiseksi yhdistys tekee esityksiä viranomaisille, järjestää keskustelu- ja valistustilaisuuksia, tukee lasten ja nuorten urheilu- ja liikuntaharrastuksia, harjoittaa julkaisutoimintaa, järjestää juhlia ja huveja, arpajaisia ja rahankeräyksiä.[63]

Pakilan Veto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilan Veto on helsinkiläinen hiihtoseura, joka on toiminut jo yli 80 vuotta. Lajikirjo on vuosien varrella ollut monipuolinen mm. painia, jääkiekkoa, pesäpalloa, yleisurheilua ja hiihtoa. Viime vuodet Vedon päälajina on ollut maastohiihto. 1990-luvulta saakka Pakilan Veto on kuulunut maastohiihdon seuraluokittelun valioluokkaan eli 20 parhaan hiihtoseuran joukkoon.[64]

Pakilan Visa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilan Visa on urheiluseura, joka on perustettu vuonna 1936. Seuran toimintalajeina ovat koripallo, salibandy, yleisurheilu, suunnistus, sulkapallo ja naisvoimistelu. Pakilan Visan toiminta-alue on Pohjois-Helsinki, mutta jäseniä on ympäri pääkaupunkiseutua.[65]

Pakilan Voimistelijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilan Voimistelijat on perustettu vuonna 1947. Pakilan Voimistelijat on yksi Helsingin suurimpia seuroja ja jäseniä on lähes 1400. Pakilan Voimistelijat toimii Pakilassa ja sen lähistöllä. Seurassa on varsin kattava tarjonta harrastusliikuntaa ja lisäksi yhä kasvava joukkuevoimistelun kilpailu- ja valmennuspuoli. Joukkuevoimistelujoukkueita seurassa on 20 ja joukkueissa mukana 220 lasta ja nuorta.[66]

Pakinkylän VPK[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakinkylän VPK on toiminut Pohjois-Helsingin alueella jo vuodesta 1922. Pakinkylän VPK:lla on sammutussopimus Helsingin kaupungin kanssa. Pakinkylän VPK on yksi pääkaupungin 15:stä sopimuspalokunnasta. Palokunnassa toimii aktiivisesti hälytysosasto, nuoriso-osasto sekä naisosasto. Nuoriso-osasto kokoontuu viikoittain harjoituksiin ja osallistuu aktiivisesti Helsingin pelastusliiton ja Uudenmaan pelastusliiton tapahtumiin ja kilpailuihin. Pakinkylän VPK:n paloasema sekä juhlatilat sijaitsevat Länsi-Pakilassa, aivan Kehä I:n vieressä.[67] Palokunnalla oli aikoinaan myös vilkasta urheilu- ja kulttuuritoimintaa, muun muassa. oma näytelmäkerho.[68]

Partiolippukunta Vuorenhaltiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorenhaltiat on Pakilassa toimiva lippukunta, joka on perustettu vuonna 1955. Kokouspaikkana toimii Länsi-Pakilassa sijaitseva Pakilan Partiomaja, joka on rakennettu lippukunnan käyttöön vuonna 1958. Nykyisin Vuorenhaltioita on yli 100 ja toimintaan kuuluu niin viikottaiset kokoukset kuin retket ja leiritkin. Syksyllä 1955 perustettiin itsenäinen lippukunta, jonka nimeksi tuli Haltiavuoren Tytöt. Haltiavuoren Tytöt ry toimi Pakilassa tyttölippukuntana vuoteen 1977. Poikien partiotoiminta Pakilassa alkoi vuonna 1948. Lippukunnan nimeksi valittiin Pakilan Kotkanpojat. Maaliskuussa 1977 pidetyssä kokouksessa päätettiin lakkauttaa Pakilan Kotkanpojat ja Haltiavuoren Tytöt ry:stä tehtiin yhteislippukunta, jonka nimeksi myöhemmin valittiin Vuorenhaltiat ry.[69]

Historiallisia rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri puolilla Pakilaa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia vallihautoja ja tuli- ja tähystyspesäkkeitä. Ne ovat osa Puotinkylän lahdelta Mellunkylän, Pakilan ja Leppävaaraan kautta Tapiolaan ulottuvaa ulointa linnoitusvyöhykettä. Kolme linnoitusvyöhykettä muodostivat yhdessä ns. Krepost Sveaborgin maarintaman eli Helsingin maalinnoituksen.[70]

Pakilan työväentalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilan työväentalo on huvila, jonka Pakilassa toimineet työväenliikkeen vasenta äärilaitaa edustaneet työväenyhdistykset ostivat käyttöönsä vuonna 1917. Työväentalo oli 1930-luvulla valtion takavarikoimana ns. kommunistilakien nojalla.[14] Länsi-Pakilassa sijaitseva Pakilan työväentalo on toiminut vuodesta 1994 lähtien pääasiassa Pakilan nuorisotalona, mutta jossain määrin myös työväentalona.[71]

Pakin talo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Pakilassa on säilynyt 1700-luvulta peräisin oleva hirsinen maalaistalo, jota kutsutaan Pakin taloksi. Se on kunnostettu 1800-luvun asuun, ja sitä vuokrataan juhla- ja kokouskäyttöön.[72] Rakennus on Helsingin kolmanneksi vanhin alkuperäisellä paikallaan seisova talo, jonka suojaisaa pihapiiriä reunustaa viisi aittaa ja savusauna. Pakin talon omistaa Helsingin kaupunki, ja taloa isännöi ja vuokraa Pakila-Seura.[73]

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakilaan on kaavailtu merkittävää lisärakentamista. Käsittelyssä olevan yleiskaavaluonnoksen mukaan Pakila–Tuomarinkylä-alueen asukasluku yli kaksinkertaistuisi. Pakilaan on ehdotettu tehokkaasti rakennettavia asuin-, työpaikka- ja lähipalvelualueita. Tehokasta rakentamista on ehdotettu muun muassa ABC:n lähelle sekä Pakilantien ja Kehä I:n varteen. Kaavaluonnoksen tavoitteiden saavuttaminen olisi vaikeaa Pakilan nykyisellä pienkiinteistö- ja pientalorakenteella, minkä vuoksi on Pakilaan ehdotettu tehokkaammin rakennettuja alueita.[74][75]

Tunnettuja pakilalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaarlo Pettinen, Pakilan Seudun Historia, Pakilan Seudun Historia ry; Helsinki 1981

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Helsingin tilastollinen vuosikirja 2014
  2. Google Maps (Google Mapsin mukaan Pakilasta Helsingin keskustaan autolla on matkaa 9,3 kilometriä.) Google. Viitattu 15.8.2015.
  3. Google Maps (Google Mapsin mukaan Pakilasta Helsingin keskustaan kävellen on matkaa 8,9 kilometriä.) Google. Viitattu 15.8.2015.
  4. Moottoritie on liian kuuma – kaupungin pääkatu on nelostie
  5. Helsingin kadunnimet, s. 15, 170
  6. Saulo Kepsu: Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 65–66. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005. ISBN 951-746-723-0.
  7. Pakilan kadunnimistön historiaa (Helsingin kaupungin julkaisuja 24. Helsinki 1992. Valtion painatuskeskus.) 2.9.2006. Pakila-seura. Viitattu 28.1.2016.
  8. Pakilan kadunnimistön historiaa (Helsingin kaupungin julkaisuja 24. Helsinki 1992. Valtion painatuskeskus.) 2.9.2006. Pakila-seura. Viitattu 28.1.2016.
  9. a b c Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, s. 170. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. Korjattu toinen painos 1981.
  10. Pettinen, s. 21, taulukko 3
  11. a b Pettinen, s. 30–31
  12. a b Tikkanen, Tea (toim.): Helsinki alueittain. Helsingin kaupunki, 2013. ISBN 978-952-272-649-0. Teoksen verkkoversio (pdf).
  13. Pettinen, s. 123
  14. a b Pettinen, s. 124–125
  15. Helsinki alueittain 2014 2014. Viitattu 28.1.2016.
  16. Eduskuntavaalit 2015, Tulos, Helsinki Äänestysalue 034B
  17. kartta.hel.fi
  18. Helsingin kaupungin äänestysaluejako. Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2010.
  19. Vuositilasto 2014 (pdf) 2015. Helsinki: Helsingin seurakuntayhtymä Keskusrekisteri. Viitattu 11.2.2015.
  20. Helsinki alueittain 2014 2014. Viitattu 28.1.2016.
  21. Tikkanen, Tea: Helsinki alueittain 2014, s. 24, 106–109. Katso myös sivulta 192 käsitteiden selitykset. Helsingin kaupunki, 2015. ISSN 2323-4547. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.4.2015).
  22. Helsinki alueittain 2014 2014. Viitattu 28.1.2016.
  23. Jälleenrakennuskauden helmet Helsingissä 26.10.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.1.2016.
  24. Helsinki alueittain 2014 2014. Viitattu 28.1.2016.
  25. Helsinki alueittain 2014 2014. Viitattu 28.1.2016.
  26. Metsolan ala-asteen koulu Viitattu 28.1.2016.
  27. Solakallion koulu Viitattu 28.1.2016.
  28. Toivolan koulu Viitattu 28.1.2016.
  29. Helsinki alueittain 2013 Viitattu 28.1.2016.
  30. Pakilan Montessori-leikkikoulu Viitattu 28.1.2016.
  31. Tukikodit: Pakilan tukikoti Helsingin kaupunki
  32. Pakilan työkeskus Viitattu 28.1.2016.
  33. Toivolan lastenkoti Osastot Havula, Kuusela. Varpula ja Kalliola Helsingin kaupunki
  34. Toivolan oppilaskodin päihdekansio
  35. Helsinki alueittain 2012 2012. Viitattu 28.1.2016.
  36. Pirkkolan liikuntapuisto Helsingin kaupungin liikuntavirasto Viitattu 15.9.2013
  37. Pakilan uimaranta Helsingin liikuntavirasto
  38. Kiistelty Alko on yhä tulossa Pakilaan Helsingin Uutiset 7.2.2011
  39. Lidl sai Alkon ensi kertaa Helsingin Sanomat 28.9.2012
  40. Pakilan Teboil
  41. Laakso, Maria: Nonsensesta parodiaan, ironiasta kielipeleihin. Monitasoinen huumori ja kaksoisyleisön puhuttelu Kari Hotakaisen Lastenkirjassa, Ritvassa ja Satukirjassa, s. 194. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto, 2014. ISBN 978-951-44-9347-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 29.11.2014).
  42. Pakilan Teboil, Tarinoiden Helsinki. Viitattu 29.11.2014.
  43. Simojoki, Anna: Kari Hotakaisen Finnhits on hitti jo syntyessään, Yle Kulttuuri 23.8.2007, viitattu 22.7.2015.
  44. Kiinteistöjohtajan esityslista (pdf)
  45. Pakilan seurakunnan toiminta
  46. Pakilan Kukkatalo
  47. Kokkosen Puutarha
  48. Pakilan siirtolapuutarha
  49. Klaukkalanpuiston Ryhmäpuutarha
  50. Reittiopas (Linjojen 63 ja 66A matka-aika Pakilantieltä (Muurimestarintien pysäkki) päärautatieasemalle pe 10.1.2014 päiväsaikaan pyöristettynä lähimpään 5 minuuttiin) Helsingin seudun liikenne. Viitattu 7.2.2014.
  51. Linjat
  52. Reittiopas
  53. Aikataulut
  54. Pettinen, s. 82–125
  55. MLL Pakila
  56. MLL Pakila
  57. Pakilan HNMKY
  58. HMNKY
  59. Pakilan NMKY Toimintakeskus
  60. Pakilan Musiikkiopisto
  61. Pakilan omakotiyhdistys
  62. Sää suosi Pakilan katukirppistä 18.8.2014. Pakila-seura. Viitattu 28.1.2016.
  63. Pakila-seuran toimintakertomus 2013
  64. Pakilan Veto
  65. Pakilan Visa
  66. Pakilan Voimistelijat
  67. Pakinkylän VPK
  68. Pettinen, s. 91–95
  69. Vuorenhaltiat
  70. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus. Sirkku Laine. Pakila-seuran julkaisuja, 2000
  71. Vetoomuksia Pakilan nuorisotalon puolesta 15.5.2015. Pakila-seura. Viitattu 28.1.2016.
  72. Pakin talo Kaupunginosat.net
  73. Pakin talo
  74. Pakilan ensimmäinen aluefoorumi kiinnosti 28.2.2015
  75. Pakila-Seuran kanta yleiskaavaan vielä muotoutumassa 8.2.2015
  76. Kokki Henri Alén: "Luon ympärilleni jatkuvaa kaaosta" 19.3.2014. menaiset. Viitattu 28.1.2016.
  77. Arto Bryggare avaa suunsa 7.2.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2016.
  78. Seiska selvitti Antti Holma Show’n talot ja tulot – isäntä tienaa vähiten ja asuu ahtaimmin! 9.10.2015. Seiska. Viitattu 28.1.2016.
  79. AY-pomo laukoo suoria sanoja 2.7.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.1.2016.
  80. Tuulipukumaan kansalliskirjailija 15.9.2004. Image. Viitattu 28.1.2016.
  81. Ritva Berg valittiin vuoden pakilalaiseksi 2005 (Vuoden pakilalainen valittiin nyt neljättä kertaa; edellinen vuoden pakilalainen oli keraamikko Paul Envalds, häntä ennen Finlandia-kirjallisuuspalkinnolla palkittu kirjailija Kari Hotakainen ja häntä edelsi musiikillisesta vaikuttamisestaan tuttu Seppo Hovi.) 15.12.2005. Pakila-seura. Viitattu 28.1.2016.
  82. Albumi Pakilan satakieli kertoo hänen asuinpaikastaan
  83. Samuli Laiho 6.3.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.1.2016.
  84. Pakilan Seudun Kotiseutu Kalenteri 2014, Pakilan Seudun Historia ry
  85. Vesa-Matti Loiri lataa suorat sanat Uuno Turhapurosta – ”Harmitti tosi paljon, satuttikin” 11.10.2015. Ilta-Sanomat. Viitattu 22.2.2016.
  86. Kotro, Arno & Lybäck, Christer: Veitsen terällä. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-22597-3.
  87. Oskari Mörö 11.8.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.1.2016.
  88. Erosta toipuva Nipa Neumann: Uusioperheen hajoaminen otti koville! 8.9.2014. Seiska. Viitattu 9.2.2016.
  89. "Täällä Suomen tasavallan presidentti" 10.4.2015. Helsingin Sanomat.
  90. Polkien halki lumen 24.01.2011. Valomerkki. Viitattu 9.2.2016.
  91. Signmark 8.12.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.1.2016.
  92. Koti on lähtö- ja paluupaikka – kuin kotipesä pesäpallossa 5.7.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.2.2016.
  93. Golfia, samppanjaa, julkkiskavereita – Antero Vartia ei ole perusvihreä 1.6.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.1.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]