Tapani Harviainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juha Mauri Tapani Harviainen (s. 1. helmikuuta 1944 Kuopio)[1] on suomalainen kielitieteilijä, joka on erikoistunut heprean kieleen. Hän oli Helsingin yliopiston seemiläisten kielten ja kulttuurien professori vuosina 19852009.[1] Harviainen teki koko työuransa Helsingin yliopiston palveluksessa: valmistuttuaan filosofian kandidaatiksi 1970 hän toimi aluksi tuntiopettajana, väiteltyään tohtoriksi vuonna 1977 hän sai seemiläisten kielten dosentuurin, myöhemmin hän toimi vs. professorina 1983–1985 ja siitä lähtien oppiaineensa ordinariuksena. Professuurin nimenä oli aluksi seemiläisten kielten professori; sana kulttuuri lisättiin viran nimikkeeseen 1980-luvun lopulla.

Harviaisen väitöskirja käsittelee heprean kielen painottomien umpitavujen vokalisointia. Toinen hänen erityisalueensa on Liettuan ja Puolan karaiimi-yhteisön ja sen erityislaatuisen heprean ääntämistavan tutkimus.

Harviainen toimi asiantuntijajäsenenä raamatunkäännöskomiteassa, jonka valmistelema uusi suomenkielinen Kirkkoraamattu hyväksyttiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa vuonna 1992. Lisäksi hän on toiminut useaan otteeseen Suomen itämaisen seuran puheenjohtajana.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harviainen, Tapani & Sollamo, RaijaHeprean tekstikirja ja sanasto. Helsinki: Gaudeamus, 1973 (3. p. 1978). ISBN 951-662-045-0.
  • Harviainen, Tapani: On the Vocalism of the Closed Unstressed Syllables in Hebrew: A Study Based on the Evidence Provided by the Transcriptions of St. Jerome and Palestinian Punctuations. (Diss.) Studia Orientalia 48,1. Helsinki: , 1977. ISBN 951-95074-1-8. (englanniksi)
  • Harviainen, Tapani: A Syriac Incantation Bowl in the Finnish National Museum, Helsinki: A Specimen of Eastern Aramaic "Koiné". Studia Orientalia 51,1. Helsinki: , 1978. 951-95074-3-4. (englanniksi)
  • Illman, Karl-Johan & Harviainen, Tapani: Judisk historia. Religionsvetenskapliga skrifter 14. Åbo: Åbo Akademi, 1986 (8. uppl. 2002). ISBN 951-650-512-0. (ruotsiksi)
  • Illman, Karl-Johan & Harviainen, Tapani: Juutalaisten historia. Helsinki: Gaudeamus, 1987 (2. p. 1989). ISBN 951-662-423-5.
  • Harviainen, Tapani (toim.): Sana ja ruokokynä: Ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia. Espoo: Weilin + Göös, 1988. ISBN 951-35-4515-6.
  • Harviainen, Tapani & Heininen, Simo & Huhtala, AarreOpi nyt vanha ja nuori: Mikael Agricola ja nykyaika. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-11363-1.
  • Snunit, MikhalSielun lintu (ציפור הנפש). Suomentanut Tapani Harviainen. Helsinki: Lasten keskus, 1996. ISBN 951-627-117-0.
  • Harviainen, Tapani & Illman, Karl-Johan (toim.): Juutalainen kulttuuri. Helsinki: Otava, 1998 (3. p. 2003). ISBN 951-1-13313-6.
  • Keijo Hopeavuori & Harviainen, Tapani & Kai NieminenRannalla päärynäpuu: Liettuan karaiimien runoutta. Suomen itämaisen seuran suomenkielisiä julkaisuja 27. Helsinki: Suomen itämainen seura, 1998. ISBN 951-9380-37-X.
  • Harviainen, Tapani (johdanto, käännös ja selitykset): Tuomaan tekojen Helmihymni. Teoksessa: Dunderberg, Ismo & Marjanen, Antti (toim.): Nag Hammadin kätketty viisaus: gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-30859-5.
  • Heininen, Simo & Harviainen, Tapani & Huhtala, Aarre (toim.): Oma kieli: Mikael Agricolan tekstejä nykysuomeksi. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 978-951-37-4872-2.
  • Harviainen, Tapani & Sollamo, Raija: Raamatun heprean lukemisto. Helsinki: Gaudeamus, 2009. 978-952-495-101-2.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Autio, Veli-Matti (toim.): Suomen professorit – Finlands professorer. Matrikkeli. Helsinki: Professoriliitto / Professorsförbundet, 2000. ISBN 951-95189-6-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 160–161. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.