Sture Fjäder
| Sture Fjäder | |
|---|---|
 Fjäder Suomi-areena-tapahtumassa heinäkuussa 2011. |
|
| Akavan puheenjohtaja | |
|
25.5.2011–14.11.2022
|
|
| Edeltäjä | Matti Viljanen |
| YTN:n puheenjohtaja | |
|
31.5.2007–11.11.2009
|
|
| Edeltäjä | Matti Viljanen |
| Seuraaja | Heikki Kauppi |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. maaliskuuta 1958 Hanko |
| Ammatti | ammattiyhdistysjohtaja |
| Puoliso | Camilla Uhlenius-Fjäder |
| Tiedot | |
| Puolue | Kansallinen Kokoomus |
| Koulutus |
sosionomi (1981) kauppatieteiden maisteri (2000) |
Sture Roger Fjäder[1] (s. 14. maaliskuuta 1958 Hanko)[2] on suomalainen ammattiyhdistysjohtaja, joka toimi Akavan puheenjohtajana vuosina 2011–2022.[3]
Aiemmin Fjäder toimi Suomen Ekonomiliiton edunvalvontajohtajana ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajana.[3]
Koulutukseltaan Fjäder on kauppatieteiden maisteri.[4]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fjäder kirjoitti ylioppilaaksi Hangö Gymnasiumista vuonna 1977.[5] Varusmiespalveluksensa hän suoritti Uudenmaan prikaatissa toimien varusmiestoimikunnan päätoimisena puheenjohtajana. Hän on sotilasarvoltaan alikersantti.
Syksyllä 1978 Fjäder aloitti valtiotieteiden opinnot Svenska social- och kommunalhögskolanissa (Soc&kom) Helsingissä.[5] Hän rahoitti opintonsa työskennellen koko opiskeluaikansa ja aloitti järjestöuransa ylioppilaskunnasta.[6] Fjäder oli vuonna 1979 Soc&komin ylioppilaskunnan pääsihteeri.[5] Sosionomiksi[Huom 1] hän valmistui vuonna 1981.[5] Kauppatieteiden maisteriksi hän valmistui vuonna 2000.[5]
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fjäder siirtyi nuorisopolitiikasta kunnallispolitiikkaan, ylioppilaskunnasta nuorisojärjestöön, puoluetoimistolta eduskuntavaaleihin. Samalla hän opiskeli, valmistui sosionomiksi ja jatkoi opintojaan Hankenilla.[3] Fjäder aloitti politiikan nuorena teinikunnassa Hangossa, jossa ainut porvarillinen vaihtoehto oli RKP.[7] Hän toimi RKP:n Svensk Ungdomin Uudenmaan piirin toiminnanjohtajana ja oli suomenruotsalaisten kansankäräjien jäsenenä.[5]
Vuoden 1980 kunnallisvaaleissa Fjäder valittiin RKP:n listalta Hangon kaupunginvaltuustoon.[5] Hänestä tuli Hangon asemakaavalautakunnan jäsen. Hän toimi tehtävässä seitsemän vuotta vuoteen 1988 asti. Ensimmäisen valtuustokautensa ajan Fjäder toimi myös RKP:n piiriasiamiehenä vastaten vaali- ja koulutustyöstä.[8]
Vuoden 1984 kunnallisvaaleissa Fjäder tuli valituksi uudelleen ja samalla hän nousi asemakaavalautakunnan puheenjohtajaksi. Vuosina 1984–1986 hän toimi Svenska Landskapsförbundin hallituksen jäsenenä ja vuosina 1985–1988 Länsi-Uudenmaan seutukaavaliiton hallituksen jäsenenä.[8]
Vuonna 1987 Fjäder pyrki Uudeltamaalta eduskuntaan RKP:n listalta. Vaaleja seurasi jonkinlainen burnout: monta vuotta hän oli vain opiskellut, toiminut järjestöissä ja ollut kunnallispolitiikassa. Fjäder tunsi pettymystä viiteryhmäänsä, joka oli vetänyt hänelle luvatun vaalirahoituksen pois ja itse alkoi vetäytyä RKP:stä.[3] [6] Seuraavana vuonna hän jättäytyi pois kunnallispolitiikasta.[9]
Erottuaan RKP:sta Fjäder liittyi kokoomukseen, jossa hän on toiminut rivijäsenenä ja taustavaikuttajana.[3]
Kevään 2023 eduskuntavaaleissa Sture Fjäder oli ehdolla Uudeltamaalta, mutta ei tullut valituksi 878 äänellä.[10]
Ura Akavassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fjäder siirtyi ammatillisen edunvalvonnan piiriin vuonna 1987, jolloin hän aloitti kaksi vuotta kestäneen toimen akavalaisen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ruotsinkielisen jäsenjärjestön Finlands Svenska Lärarförbundin ("Suomen ruotsalainen opettajaliitto") järjestösihteerinä. Vuonna 1989 hän siirtyi Suomen Ekonomiliiton julkisen sektorin asiamieheksi. Vuonna 1995 tehtävänimikkeeksi muuttui apulaistyömarkkinapäällikkö.[5] Neuvottelupäälliköksi hän yleni vuonna 1995 ja lopulta edunvalvontajohtajaksi vuonna 2004. Pohjoismaisen ekonomiliiton Nordiska Civilekonomiförbundin pääsihteerinä hän toimi vuosina 1991, 1995 ja 1999.[8]
Ura Akavassa eteni myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n toiminnassa. Vuonna 1994 Fjäderistä tuli YTN:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsen. Akavan hallituksen jäsen hänestä tuli vuonna 1995 ja työvaliokunnan 2000. JUKO:n valtion neuvottelukunnan varapuheenjohtajana hän toimi 1995–2000. Vuonna 2005 hänestä tuli YTN:n varapuheenjohtaja ja vuonna 2007 puheenjohtaja[11]. Vuonna 2009 Heikki Kauppi valittiin YTN:n uudeksi puheenjohtajaksi ja Fjäder varapuheenjohtajaksi.[12] Vuosina 2003–2007 hän toimi Akavan elinkeinopoliittisen toimikunnan puheenjohtajana.[8]
Vuoden 2011 alussa YTN:n puheenjohtajana ja Suomen Ekonomiliiton edunvalvontajohtajana toiminut Fjäder asettui ehdolle Akavan puheenjohtajaksi. Takanaan hänellä oli suurin jäsenliitto Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Suomen Ekonomiliitto ja kolme muuta liittoa. Vaalipäällikkönä hänellä oli Jutta Urpilaisen SDP:n puheenjohtajaksi nostanut sosiaalidemokraatti, Ekonomiliiton asiamies Tage Lindberg.[7] Huhtikuussa 2011 hänen arvioitiin Helsingin Sanomissa ennakkosuosikiksi.[13] Vastaehdokkaat olivat Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve (kok.), Tekniikan Akateemisten toiminnanjohtaja Heikki Kauppi (kok.), Akavan neuvottelujohtaja Minna Helle (sit.) ja Akavan Erityisalojen toiminnanjohtajana Salla Luomanmäki (sit.). Fjäder oli aiemmin ollut Akavan istuvan johtajan Matti Viljasen vastaehdokkaana ja omien sanojensa mukaisesti Akavan puheenjohtajuus oli melkein ainut tehtävä, joka häneltä enää oli hoitamatta ja kyse viimeisestä mahdollisuudesta.[7] Akavan liittokokous 25. toukokuuta 2011 valitsi Fjäderin puheenjohtajaksi toimikaudelle 2011–2015.[14] Tärkeimmäksi tehtäväkseen Fjäder nosti Akavan yhteiskuntapoliittisen vaikutusvallan vahvistamisen.[15] Marraskuussa 2011 Fjäder arvosteli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:tä raamisopimuksen viivästymisestä.[16]
Fjäder pyrki kasvattamaan Akavan vaikuttavuutta jakamalla asiantuntijoille vastuut lobbaustyöstä ja palkkaamalla entisiä ministereiden erityisavustajia eri puolueista. Akavan teettämän kyselyn mukaan Akavan julkinen näkyvyys ja vaikutusvalta keskeisten virkamiehien, poliitikkojen, avustajien ja toimittajien keskuudessa kaksinkertaistui.[6]
Maaliskuussa 2012 Fjäder otti kantaa Timo Rädyn käytökseen Hilkka Ahteen erottamisjupakassa.lähde?
Vuonna 2014 Fjäder esitti, että opiskelupaikkojen määrää tulisi tietyillä aloilla vähentää merkittävästi akateemisen työttömyyden hillitsemiseksi.[7][17]
Fjäder valittiin jatkokaudelle 26. toukokuuta 2015.[18]
Fjäderin johdolla Akavassa on myllätty organisaatio, laajennettu ohjelmatyötä ja perustettu ajatus- ja tutkimuspaja, Akava Works. Hallituksen kokoukset avattiin kaikille jäsenliitoille, kun pienemmät liitotkin saivat puhe- ja läsnäolo-oikeuden.[3]
Fjäder oli vuonna 2020 neljättä kertaa ehdolla Akavan puheenjohtajaksi[3]. Fjäder voitti vastaehdokkaansa Maria Teikarin äänin 578–292.[19]
Kassakaappisopimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fjäderin allekirjoittama ”kassakaappisopimus” hänen erostaan kesken kauden paljastui alkukesästä 2022. Hän oli sopinut akavalaisten järjestöjen johtajien, Tekniikan akateemiset TEK:n toiminnanjohtajan Jari Jokisen, Suomen Ekonomien hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpään ja OAJ:n puheenjohtajana kevääseen asti toimineen Olli Luukkaisen kanssa, että luopuu tehtävästä syksyllä 2022. Sopimus oli edellytyksenä vuoden 2020 vaalissa joidenkin liittojen tuelle hänen valinnalleen. Tuen taustalla arvellaan olleen myös sen, että Akavan hallitus oli päättänyt maksaa Fjäderille täyttä palkkaa vastaavaa palkkiota eläkeikään asti, vaikka hän häviäisi puheenjohtajavaalissa. Sopimus kuitenkin allekirjoitettiin vasta vuoden 2020 valinnan jälkeen. Sopimuksen allekirjoittaneet pyrkivät kesäkuussa 2022 vetäytymään vastuusta siitä, kenen aloitteesta se tehtiin, ja Fjäder itsekin ilmoittaa allekirjoittaneensa vastentahtoisesti. Fjäderin oman halun keskeyttää kausi puheenjohtajana arvellaan johtuvan siitä, että hän pyrkisi eduskuntaan kevään 2023 vaaleissa, mutta artikkelissaan Suomen Kuvalehdessä Tuomo Lappalainen uskoo, että paljastunut sopimus on hänelle rasite.[20]
Luottamustehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fjäderin nykyisiä luottamustehtäviä:
- Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallituksen jäsen (2011–)[21]
- ETUCin hallituksen jäsen (2011–)[21]
- Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan jäsen (2015–)[21]
- Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hankkeen johtoryhmän jäsen (2016–)[21]
- Työllisyysrahaston hallituksen jäsen (2019–)[21]
- Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon hallituksen jäsen (2020–) ja varapuheenjohtaja (2021–)[22]
Aiemmin Fjäder on ollut Työttömyysvakuutusrahaston hallituksen jäsen (2011–2018) sekä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja (2007–2010) ja varapuheenjohtaja (2005–2007 sekä 2010–2011). Vuosina 2016–2017 hän oli sisäministeriön Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta -ohjausryhmän jäsen.[21]
Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki vuonna 2013[23]
- Fjäderille myönnettiin Suomen Leijonan komentajamerkki vuonna 2020[24]
Poliittinen vakaumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fjäder kuuluu kokoomukseen, koska kannattaa markkinataloutta ja pitää itseään poliittisena ihmisenä. Hän kuitenkin katsoo, ettei voi toimia aktiivisesti puoluetoiminnassa samaan aikaan, kun toimii ay-liikkeen palveluksessa.[3]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hangossa kirvesmiehen ja puolipäiväisesti siivoojana toimineen äidin[3] poikana kasvanut Fjäder oli sukunsa ensimmäisten ylioppilaiden joukossa.[6] Fjäderin äidinkieli on ruotsi. Hän on toista kertaa naimisissa,[2] ja hänellä on poika.[25] Fjäder asuu Helsingissä[2] mutta viettää edelleen paljon aikaa synnyinseuduillaan Hangossa.[9]
Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vanhaa sosionomi-tutkintoa ei tule sekoittaa ammattikorkeakoulun sosionomin tutkintoon. Vanha alempi valtio- ja yhteiskuntatieteellinen korkeakoulututkinto "sosionomi" poistui 1990-luvun alussa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sture Fjäder ehdolla Akavan puheenjohtajaksi. Ekonomi, 2011, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c Nuutinen, Veera: AY-pomo laukoo suoria sanoja Helsingin Sanomat. 2.7.2013. Arkistoitu 3.2.2016. Viitattu 6.11.2014.
- ↑ a b c d e f g h i Lappalainen, Tuomo: Aina vain Större. Suomen Kuvalehti, 5.6.2020.
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 112. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ a b c d e f g h Rissa, Kari: Pj Sture Fjäder, Akava: Työelämän kehittämiseen uutta rohkeutta. Tapaturmavakuutus, 2012, nro 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.11.2014.
- ↑ a b c d AY-pomo laukoo suoria sanoja Helsingin Sanomat. 2.7.2013. Viitattu 18.2.2021.
- ↑ a b c d Claramunt, Alberto: Sture Fjäder tarjoaa politiikan korkeakoulua Akavaan. Nykypäivä, 20.5.2011. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.11.2014.
- ↑ a b c d Ansioluettelo Sture Fjäder. Arkistoitu 21.12.2013. Viitattu 29.5.2011.
- ↑ a b Heikkilä, Tuija: Fjäderin kaudella Akava menee politiikkaan. Kumina, 2011, nro 3, s. 6. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.11.2014.
- ↑ Sture Fjäder | Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 | yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 7.4.2023.
- ↑ Sture Fjäder valittiin YTN:n puheenjohtajaksi 31.5.2007. Tekniikan Akateemiset TEK. Viitattu 9.9.2015.
- ↑ Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajaksi Heikki Kauppi 11.11.2009. Suomen Ekonomiliitto. Viitattu 9.9.2015.
- ↑ Sture Fjäder vahvoilla Akavan uudeksi johtajaksi (Arkistoitu sivu) HS.fi. 13.4.2011. Arkistoitu 16.4.2011. Viitattu 9.9.2015.
- ↑ Sture Fjäder valittiin Akavan puheenjohtajaksi Taloussanomat.fi. 25.5.2011. Viitattu 6.11.2014.
- ↑ Pakarinen, Ari: Akavaa kehitetään voimakkaaksi yhteiskuntavaikuttajaksi. Päällystölehti, 2011, nro 7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.11.2014.
- ↑ Savolainen, Petteri: Akavan pomo: AKT täysin vastuuton ja moraaliton MTV3. 25.11.2011. MATV3. Viitattu 30.9.2012.
- ↑ Holtari, Seija: Nyt menettää työnsä maisteri Talouselämä. 31.10.2014. Arkistoitu 3.11.2014. Viitattu 6.11.2014.
- ↑ Luukka, Teemu: Sture Fjäder jatkaa Akavan johdossa – Heikki Kauppi hävisi vaalit Helsingin Sanomat. 26.5.2015. Arkistoitu 27.5.2015. Viitattu 9.9.2015.
- ↑ Sture Fjäder jatkaa Akavan puheenjohtajana Yle Uutiset. Viitattu 3.11.2020.
- ↑ Lappalainen, Tuomo: Näkökulma: Akava-pomojen kassakaappisopimus kääntyy tekijöitään vastaan Suomen Kuvalehti. 21.6.2022. Viitattu 22.6.2022.
- ↑ a b c d e f Hallinto Työllisyysrahasto. Viitattu 12.2.2021.
- ↑ Nya ledamöter i Elos styrelse 1.1.2020 Elo. Viitattu 12.2.2021.
- ↑ Suomessa vastuu jakaantuu liian kapeasti, sanoo Akavan Sture Fjäder: ”Kolmannes palkansaajista kantaa harteillaan Suomen hyvinvointia.” Helsingin Sanomat. 12.3.2018. Viitattu 12.2.2021.
- ↑ Korkea-arvoisella kunniamerkillä palkittu oikeuskansleri: ”Kiitos kuuluu kaikille oikeusvaltion ja hyvän hallinnon puolesta töitä tekeville” – Katso kaikki kunniamerkin saajat HS:n hakukoneesta Helsingin Sanomat. 2.12.2020. Viitattu 12.2.2021.
- ↑ Lehti, Anu-Elina: "Pakotan lapseni ottamaan nämä" – Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kerää nimensä mukaisesti 1700-luvun sulkakirjeitä Talouselämä. Viitattu 18.2.2021.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Korhonen, Risto: Akava Sturen aikaan. Helsinki: Into, 2023. ISBN 978-952-393-214-2.
| Edeltäjä: Matti Viljanen |
Akavan puheenjohtaja 2011–2022 |
Seuraaja: Maria Löfgren |