Suomi-areena

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomi-areenan logo.

Suomi-areena (järjestäjien käyttämä kirjoitusasu: SuomiAreena) on Porissa kesäisin järjestettävä poliittinen keskustelutapahtuma. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2005. Suomi-areenan järjestävät yhteistyössä MTV ja Porin kaupunki. Suomi-areena järjestetään vuosittain samanaikaisesti Pori Jazzin kanssa.

Keskustelutilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Tapahtuman esikuvana on toiminut Ruotsissa järjestettävä Almedalsveckan.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2006 Suomi-areena järjestettiin 19.–20. heinäkuuta. Tapahtumia järjestettiin yhteensä 28. Yhteisytökumppanina oli 100-vuotisjuhliaan viettänyt eduskunta. Lähes 500 kuulijaa osallistui eduskunnan EU:n tulevaisuutta koskeneeseen tapahtumaan, jossa olivat mukana muun muassa Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Viron parlamentin EU-komitean puheenjohtaja Kristiina Ojuland. Heti ensimmäisenä järjestettiin ravintolan terassilla puolueiden puheenjohtajien vaalitentti, joka televisioitiin MTV3-kanavalle. Tilaisuuksien järjestäjistä löytyi muun muassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto, joka toi europarlamentaarikot Suomi-areenalle.

2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2007 Suomi-areena järjestettiin 18.–20. heinäkuuta. Tapahtumia oli kaikkiaan 46, ja keskustelijoita yli 150. Pääyhteistyökumppaneina olivat Suomen Pankki, Suomi-90-vuotisjuhlatoimikunta valtioneuvoston kansliasta sekä Elinkeinoelämän Keskusliitto ja SAK. Tunnetuimpia vieraita olivat Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet ja Federal Reserve Bank of Kansas Cityn special advisor Graig S. Hakkio. Suomi-areenalla kansanedustajat pelasivat YK-liiton ihmisoikeuspeliä,ja puhuttiin tuposta, onnellisuudesta, tuulivoimasta sekä uskonnosta ja vihasta Ulvilan kirkossa. Ensimmäistä kertaa Areenan viheriöllä kohtasivat jalkapallopelissä Olli Rehnin All Stars ja eduskunnan jalkapallojoukkue.

Kunnallisvaalitentti vuonna 2008. Puoluejohtajat vasemmalta: Tarja Cronberg (vihr.), Matti Vanhanen (kesk.), Jutta Urpilainen (sd.), Jyrki Katainen (kok.)

2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2008 Suomi-areena laajeni nelipäiväiseksi 15.–18. heinäkuuta. Tapahtumien määrä kasvoi 65:een sekä keskustelijoiden määrä yli 250:n. Pääyhteistyökumppaneina olivat 70-vuotistaivaltaan juhlinut Raha-automaattiyhdistys sekä 450 vuotta täyttänyt isäntäkaupunki Pori. Ensimmäistä kertaa Suomi-areenaan osallistui tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän oli mukana RAY:n auttamista koskevassa keskustelussa muun muassa The 69 Eyes -yhtyeen Jyrki Linnankiven kanssa. Latvian presidentti Valdis Zatlers puolestaan osallistui Itämeren enrgiapolitiikkaa koskevaan keskusteluun.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö veti rullaluistelutapahtumaa, ja kansan eteen tulivat niin puoluejohtajat kuin kaupan keskusliikkeiden johtajatkin. Liikenneministeri Anu Vehviläinen puolestaan osallistui kuorma-autoilijoiden tilaisuuteen porilaisen yrittäjän omakotitalon puutarhassa. Porin kävelykadulla Eetunaukiolla ihmisillä oli mahdollisuus kysyä suoraan asioita muun muassa puolustusvoimain komentajalta Juhani Kaskealalta, peruspalveluministeri Paula Risikolta ja paikallisilta porilaisilta lääkäreiltä.

Ensimmäistä kertaa Areena-viikko päätettiin perjantaina yhteislaulutilaisuuteen, jossa Mikko Perkoila ja Jukka Kuoppamäki laulattivat punaisia ja valkoisia lauluja. Porin kaupungin 450-vuotisjuhlakonsertti veti yli 30 000 kuulijaa Kirjurinluodon Areenalla esiintyjinä olivat muun muassa Dingo, Eino Grön, Danny, Jorma Uotinen ja iso joukko porilaisia jazzin soittajia. Suomi-areenan yhteyteen luotiin TalviAreena, joka järjestettiin ensi kerran eduskunnan uudessa auditoriossa 10. helmikuuta 2008. Puhujina olivat pääministeri Matti Vanhanen, Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Anne Brunila, valtiotieteden maisteri Paavo Lipponen ja kirjailija Jarkko Tontti.

2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2009 Suomi-areena järjestettiin 14.–17. heinäkuuta. Tilaisuuksia oli 77, ja niissä oli puhujia lähes 320. Pääyhteistyökumppaneina olivat ulkoasiainministeriö ja Suomen Kulttuurirahasto. Ulkoministeriön päätilaisuuksissa olivat puhujina presidentti Martti Ahtisaari ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila (Suomi-brändistä) sekä Eurooppapolitiikasta Financial Timesin vastaava ulkomaantoimittaja Quentin Peel, Frankfurter Allgemeine Zeitungin ulkomaanpäätoimittaja Klaus-Dieter Frankenberger sekä Dagens Nyheterin politiikan päätoimittaja Peter Wolodarski. Ensimmäistä kertaa tilaisuuden järjestivät eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja Pori Jazz. Aiheiden kirjo ulottui Koijärvestä kehitysapuun, vanhenemisesta työelämässä jaksamiseen sekä lukuisiin talousaiheisiin. Kuulijoita oli lähes 11 500, ja Kansalaistorin yli 30:llä teltalla tuhansia kävijöitä. Ennen varsinaista Suomi-areenaa olivat maakuntaiskut Raumalla ja Eurajoella ydinvoimasta 10.7, Kankaanpäässä, Noormarkussa ja Porin torilla kulttuurista 11.7 sekä Kokemäellä, Huittisissa ja Harjavallassa 13.7 maakunnan tulevaisuudesta.

2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 viides Suomi-areena (19.–23. heinäkuuta) oli ensimmäistä kertaa viisipäiväinen. Tilaisuuksia oli 91, ja kuulijoita noin 18 000. Pääyhteistyökumppanit olivat puolustusministeriö ja puolustusvoimat sekä tietotekniikan keskusliitto FiCom ry jäsenyrityksineen. Keskustelijakaarti ulottui tasavallan presidentistä porilaiseen omaishoitajaan. Kesän uutuuksia olivat suursuosion saaneet kapakkaväittelyt, Puuvillan puistoon rakennettu "keskustelusauna "sekä Raatihuoneen puistoon pystytetty Purje-lava, jonka alla käytiin eduskuntapuolueiden puheenjohtajatentti. Tentissä käytiin keskustelua muun muassa maahanmuutosta. Puoluejohtajien tentti keräsi puistoon yli tuhat kuulijaa.

Suomi-areenan kansainvälinen vieras oli tietotoimisto Al-Jazeeran pääjohtaja Wadah Khanfar, joka pohti yhdessä presidentti Martti Ahtisaaren ja ulkoministeri Alexander Stubbin kanssa median roolia sodassa ja rauhassa. Ensimmäistä kertaa eduskunnan valiokuntien historiassa sosiaali-ja terveysvaliokunta järjesti julkisen kokouksen keskellä Eetunaukiota. Kesän 2010 ennakkotapahtuma järjestettiin 17.7. Tampereella Tammelan torilla, jossa helteisessä säässä suomalaiset europarlamentaarikot ottivat kantaa siihen, millainen on Euroopan Unionin tulevaisuus. Kansalaistorilla saattoi tutustua muun muassa panssariajoneuvo Pasiin, erilaisiin tietotekniikkapeleihin sekä saada tietoa suomalaisen järjestötyön nykypäivästä. Suomi-areena-viikko avattiin Raumalla, jossa käytiin Porin ja Rauman mittelöä satamista, huumorista, jääkiekosta ja kaupunkien yhteistyöstä.

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 Suomi-areena järjestettiin 11.–15. heinäkuuta. Tilaisuuksia oli 94, ja kuulijoita yli 18 000. Pääyhteistyökumppanina oli sosiaali-ja terveysministeriö. Viikon huipputapahtuma oli perjantaina 15.7 järjestetty keskustelu kestävästä kehityksestä keskustelijoina tasavallan presidentti Tarja Halonen, YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ja Nokian sekä Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Keskusteluaiheet ulottuivat pornosta kansallispuistoihin, vapaaehtoistoiminnasta pölhöpopulismiin ja teollisuuden alasajosta huippu-urheiluun.

Suomen Pankki järjesti yhdessä Lukiolaisten liiton kanssa talouden kaksintaistelun nuorten ja päättäjien kesken ja poliitikot hiillostivat puolestaan mediaa. Viikko avattiin Porin kaupunginvaltuuston julkisella kokouksella Eetunaukiolla. Maakunnassa tilaisuuksia järjestettiin Merikarvialla selkämeren kansallispuistosta 9.7, Nakkilassa elokuvasta ja kulttuuriyrittäjyydestä 11.7 ja Kokemäellä Tommi Anttilan pihamaalla maatalouden asemasta 12.7. Suomi-areenan varaslähtö tapahtui kesäkuussa Turussa, jossa ympäristöministeri Paula Lehtomäen johdolla keskusteltiin Itämeren tilasta.

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seitsemäs Suomi-areena järjestettiin 16.-20.7.2012. Pääyhteistyökumppaneina olivat sisäasiainministeriö ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko.

2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi-areena 2013.

Kahdeksatta kertaa kesällä 2013 järjestetty Suomi-areena tarjosi 125 tilaisuutta. Mukaan oli esimerkiksi 11 ministeriä, 11 Euroopan parlamentin suomalaista jäsentä ja arviolta 70 kansanedustajaa. Järjestäjien pääyhteistyökumppanit olivat tällä kertaa eduskunta, Suomen Punainen Risti ja Sonera.[1]

2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdeksännessä Suomi-areenassa, 12.–19.7.2014, oli ensimmäisen kerran pääteema: asuminen ja ympäristö, ja tämän myötä pääyhteistyökumppanina ympäristöministeriö. Kaikkiaan Suomi-areena-viikolla tilaisuuksia oli 135. Keskusteluissa oli mukana yksitoista ministeriä, lähes 70 kansanedustajaa ja kaikkiaan noin 700 puhujaa. Viikon keskustelutilaisuuksiin osallistui yli 30 000 kuulijaa.

Viikon ja koko Suomi-areenan historian merkittävimmän avauksen teki arkkipiispa Kari Mäkinen. Hän pyysi Suomi-areenan avajaisissa henkilökohtaisesti anteeksi kirkon suhtautumista homoseksuaaleihin. Viikon aikana keskusteluissa mukana olivat muun muassa presidentti Martti Ahtisaari, Jenni Haukio, Sofi Oksanen ja Jussi69.

2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymmenettä kertaa järjestetty Suomi-areena, 11.–17.2015, kokosi ennätysyleisön, 58 132 kävijää. Viikon aikana järjestettiin yli 160 tilaisuutta, joissa oli lähes 800 puhujaa. Keskustelujen teemana olivat opetus ja kulttuuri. Pääyhteistyökumppaneina olivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä DNA. MTV lähetti Suomi-areenasta yhteensä 22 tuntia TV-lähetystä MTV3-kanvalle ja noin 200 tuntia sisältöä MTV:n Katsomoon.

Keskusteluissa mukana olivat mm. presidentit Tarja Halonen ja Martti Ahtisaari, eduskunnan puhemies Maria Lohela, puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg, professori Pentti Arajärvi, muusikot Ismo Alanko, Toni Wirtanen, Anssi Kela jaPaleface. Savonlinnan Oopperajuhlien terveiset Suomi-areenaan välittivät Johanna Rusanen-Kartano ja Waltteri Torikka. DNA järjesti Bumtsi Bum -shown, jonka juonsi Marco Bjurström.

2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 Suomi-areenan teema oli suomalainen työ ja kansalaisjärjestötoiminta ja se kokosi jälleen kerran ennätysyleisön, 63 000 kävijää, yli 170 tilaisuuteen. Tapahtuman pääyhteistyökumppanit olivat työ- ja elinkeinoministeriö, SOSTE, RAY ja DNA. Keskustelut keskitettiin ensimmäistä kertaa kuudelle päälavalle: Purje-lava, Antinkatu 5, Puuvilla, BePOP, Eetunaukio ja kaupungintalon piha.

Suomi-areena uudistui monella muullakin tavalla vuoden 2016 aikana. Viikon aikana saavutettiin entistä enemmän nuoria uudella Laiv@lavalla, jossa esiintyi viikon aikana muun muassa runsas joukko tubettajia, koodaajia ja start-upeja. Estradilla nähtiin viikon aikana pääministeri Juha Sipilä ja lähes koko hallitus, Maltan pääministeri Joseph Muscat, entinen EU-komissaari Poul Nielson, Risto Siilasmaa, Matti Alahuhta, presidentti Tarja Halonen, Maija Vilkkumaa ja Anssi Kela. Viikon kohutuin vieras oli Anneli Auer.

Kansalaistori avasi porttinsa ensimmäistä kertaa jo maanantaina, ja sen ytimessä sijaitsi uusi MTV-lava, josta lähetettiin Huomenta Suomea ja muita suoria lähetyksiä MTV3-kanavalle.

2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi-areena juhlisti vuonna 2017 satavuotiasta Suomea, ja vuoden teema olikin Suomi100 – Yhdessä. Tapahtuman pääyhteistyökumppanit olivat Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomi100 sekä DNA. Suomi-areena teki jälleen kävijäennätyksen. Tapahtuman 170 tilaisuuteen osallistui 74 000 kävijää.

Lähes tuhat puhujaa nousi viikon aikana keskustelulavoille. Mukana olivat muun muassa Tarja Halonen, Risto Siilasmaa, Jyrki Katainen, Minna Helle, Saara Aalto, Elisabeth Rehn sekä Makwan Amirkhani. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön haastattelutunti keräsi 5 000 kansalaista torille tapaamaan presidentti. DNA:n keskiviikon konserttia seurasi Raatihuoneen puistossa 8 700 kuulijaa.

Kesän uutuuksia olivat SuomiAreena-mobiilisovellus, lapsiparkki sekä Teemu Muurimäen suunnittelema vaatemallisto Suomi-areenalle. Stora Enso ja Aalto-yliopisto rakensivat yhdessä Gallen-Kallelankadulle tunnelimaisen Aika-lavan. Lavan 100 jalkaa kuvastivat satavuotiaan Suomen itsenäisyyden aikaa. Kirkon ja Suomi 100:n Muutosterassi oli auki koko viikon yötä päivää Kansalaistorilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]