Nordsjön kartano

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nordsjön kartano
Nordsjö gård
Kaupungin kartta, jossa Nordsjön kartano korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Nordsjön kartano korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Itäinen suurpiiri
Pinta-ala 1,28[1] km² 
Väkiluku 6 [1] 1.1.2010
Väestötiheys 4,7 as./km²
Osa-alueet on itse osa-alue Vuosaaren peruspiirissä
Postinumerot 00980, 00981, 00990 (?)
Lähialueet Uutela, Aurinkolahti, Keski-Vuosaari, Mustavuori, Niinisaari

Nordsjön kartano (ruots. Nordsjö gård) on viheraluevaltainen Itä-Helsingin Vuosaaren peruspiirin osa-alue Vuosaaren sataman seudun länsipuolella. Alueella asuu 6 ihmistä (1.1.2010) ja työpaikkoja se tarjoaa 31 hengelle (31.12.2008).[1]

Nordsjön kartanon naapureina ovat osa-alueista Uutela etelässä, Aurinkolahti lounaassa, Keski-Vuosaari lännessä, Mustavuori pohjoisessa ja Niinisaari Vuosaaren satamineen pohjoisen ja idän suunnalla.

Nordsjön kartano kuuluu laajaan Vuosaaren ulkoilupuiston alueeseen, joka ulottuu etelässä Uutelan merenrannoilta ja jatkuu Vuosaaren Huipun virkistysalueelle Vuosaaren pohjoisosissa. Merkittävä osan Nordjön kartanon alueesta vie 18-reikäinen Vuosaaren golfkenttä, joka on levittäytynyt 50 hehtaarin suuruiselle alueelle. Muukin ulkoilureitistö on laaja, vaikka Vuosaaren satama-alueelle johtava Vuotie halkoo maiseman. Esimerkiksi kotiseutupyöräilyreitistö kulkee Nordsjön kartanon alueen ytimenä toimivan Vuosaaren kartanon kautta.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartanon puinen päärakennus

Nordsjön kartanon keskellä olevan Vuosaaren kartanon historia (ruots. Nordsjö gård) ulottuu aina 1540-luvulle, jolloin ensimmäiset maininnat Vuosaaren neljästä kylästä ja niiden yhteensä kahdeksasta tilasta kirjattiin Kustaa Vaasan veroluetteloihin. Näistä muodostettiin myöhemmin Vuosaaren ja Rastilan kartanonmaat. Vuoden 1710 maakirjan mukaan Vuosaaressa oli Backmansin ratsutilan eli Henriksbergin lisäksi kolme muuta ratsutilaa. 1757 annetun isojakoasetuksen seurauksena Backmansin rustholli, Vuosaaren kartano, sai isojaossa 1778 kaiken kaikkiaan 371 hehtaarin alueen maata.

Sittemmin kartanon alueen koko ja omistajuus vaihtui varsin useasti. Alue jatkoi maatilana aina vuoteen 1966 saakka, vaikka vuonna 1937, Oy Saseka Ab:n ja Lohjan Kalkki Oy:n hankittua alueen, sen hiekkaharjuja ja -kankaita käytettiin samalla myös tiili- ja Siporex-tuotannon raaka-aineina. Vuonna 1966 Vuosaari liitettiin Helsinkiin ja kartanon maat rakennuksineen ja puistoineen siirtyivät Helsingin kaupungin hoiviin.

Nykyisen Vuosaaren kartanon päärakennuksen vanhimman osan arvellaan valmistuneen 1800-luvun alussa. Tilanhoitajan asunto on peräisin 1850-luvulta. Arkkitehti Waldemar Aspelinin piirtämä päärakennuksen laajennus valmistui vuonna 1897.

Päärakennus on ollut vuokrattuna viime vuosikymmenet. Vuokralaisena on ollut Diakonissalaitos, joka on myös kunnostanut puurakenteista päärakennusta ja muita alueen rakennuksia. Nykyinen vuokralainen on Helsingin kaupunki ja päärakennuksessa toimii päiväkoti.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nordsjön kartano.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Helsinki alueittain 2011 (Munkkiniemen peruspiiristä ja siihen kuuluvasta Lehtisaaresta sivuilla 60-63) pdf. 2012. Helsingin kaupunki, hel.fi. Viitattu 2.7.2012.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.