Alppila

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Helsingin kaupunginosasta. Myös Oulussa on Alppilan kaupunginosa.
Alppila
Alphyddan
Kaupungin kartta, jossa Alppila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Alppila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 122
Pinta-ala 0,60[1] km² 
Väkiluku 4 445 (1.1.2013) 
Väestötiheys 7127 as./km²
Osa-alueet on itse osa Alppiharjun kaupunginosaa ja peruspiiriä
Postinumerot 00510, 00520
Lähialueet Harju, Linjat, Taka-Töölö, Keski-Pasila, Itä-Pasila, Vallila
Alppilan raitiovaunu- ja bussipysäkki; näkymä Viipurinkadulta
Linnanmäen Alppilan puoleinen sisäänkäynti
Kirstinkuja puutaloineen Porvoonkadulta nähtynä.

Alppila (ruots. Alphyddan) on Helsingin keskikaupungin pohjoispuolella, Kallion ja Pasilan välissä sijaitseva osa-alue. Alppila muodostaa yhdessä Harjun kanssa Alppiharjun kaupunginosan ja peruspiirin.[1]

Alppilan asukasluku oli vuoden 2008 alussa 4 276 ja työpaikkoja alue tarjosi 2005 lopussa 1 884 ihmiselle.[1] Alueen pinta-ala on 60 hehtaaria, josta merkittävä osa on puistoa.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppilaa rajaavat Aleksis Kiven katu koillisessa, Sturenkatu kaakossa, Helsinginkatu etelässä sekä rautatie ja sen länsipuolinen Vauhtitie lännessä. Sen naapurialueita ovat etelänpuoleinen Linjat (kuuluu Kallioon), lännen Taka-Töölö, luoteen Keski-Pasila ja Itä-Pasila (kuuluvat Pasilaan), koillisen Vallila sekä kaakon Harju.

Matkaa Alppilaan Helsingin keskustasta on n. 2,5 km, minkä voi taittaa esimerkiksi bussilla ja raitiovaunulla; raitiovaunulinjat 3 ja 9 kulkevat kaupunginosan läpi. Busseista Alppilan kautta kulkee joitakin Helsingin sisäisiä linjoja. Alppilasta on Pasilan asemalle vajaan kilometrin matka.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppilassa sijaitsevat niin Suomen kävijämäärältään suosituin huvipuisto, Linnanmäki, kuin yhtenä Alvar Aallon päätöistä pidetty Kulttuuritalo, joka toimii esimerkiksi konserttipaikkana. 1909 valmistuneet, A. Nybergin suunnittelemat ja alun perin kaupungin työntekijöille rakennetut puutalot Kirstinkujalla suojeltiin 1986 asemakaavan muutoksella. Yhdessä neljästä talosta on Työväenasuntomuseo, jossa esitellään työväestön asumista 1910-luvulta vuoteen 1985. Museo on avoinna muutamana päivänä kesäisin.

Linnanmäen ja radan väliin jää Alppipuisto, joka on osa 1800-luvulla rakennettua, 1860-luvulla radan halkaisemaa virkistysaluetta. Alppipuiston viihtyisyyttä ja omaleimaisuutta lisäävät lammikot ja puistoa rajaava kallio. Puiston pohjoisosassa on koira-aitaus.

Linnanmäen kupeessa sijaitsee myös Lenininpuisto, joka perustettiin 1961-1962 pidettyä puutarhanäyttelyä varten karulle, lähes puuttomalle maaperälle. Pieneen puistoon on istutettu lähinnä pensaita sekä matalia puita ja sen läpi virtaa kesäisin puro.

Palveluja Alppilassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Helsinki alueittain 2008 (Alppiharjun peruspiiri PDF:n sivuilla 88-91) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 5.4.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]