Lenininpuisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Helsingissä sijaitsevasta puistosta, Viipurin puistosta katso Lenininpuisto (Viipuri).
Lenininpuisto

Lenininpuisto (ruots. Leninparken) on Helsingin Alppilassa sijaitseva puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin suunnittelema 3,5 hehtaarin kokoinen puisto.[1]

Puiston rakensi Helsingin kaupungin puisto-osasto yhdessä Helsingin Puutarhaseuran kanssa. Lähes maatonta kalliota ollut alue rakennettiin vuosina 1961–1962 pidettyä puutarhanäyttelyä varten puistoksi. Rakennustyöt heinäkuussa 1961, vaikkakin mullanajo olikin jo alkanut edellisenä talvena. Ennen puistoa alueella ei ollut mitään rakenteita ja puitakin oli vain viisi. Näyttelyä varten rakennettiin näyttelypaviljonki, suihkuallas, puro, käytävät, muureja ja portaat.[2]

Puutarhanäyttelyn ansiosta Lenininpuisto on edelleen suomalaiseksi puistoksi poikkeuksellisen rehevä ja sisältää runsaasti puu-, pensas- ja kukkalajikkeita. Puiston halki virtaa kivetty puro, joka saa alkunsa sen korkeimmalla kohdalla olevasta suihkulähteestä ja laskee kiviseen vesialtaaseen itäisen portin luona.[3]

Lenininpuisto tunnettiin 1960-luvulla asukkaiden keskuudessa muun muassa kukkapuiston nimellä. Nykyisen nimensä puisto sai vuonna 1970 V. I. Leninin syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi, jolloin se erotettiin Alppipuistosta. Nimeämisaloitteen teki Mirjam Vire-Tuominen,[4] ja nimi selittyy sillä, että puiston vieressä sijaitsee Kulttuuritalo.[2]

Pientä Lenininpuistoa ei ole kovin helppo löytää, koska puiston Sturenkadulla sijaitseva alkupää on muutettu viereisen Kulttuuritalon kiinteistöä palvelevaksi asfaltoiduksi pysäköintialueeksi. Puiston kaksi muuta sisäänkäyntiä sijaitsevat pohjoisessa Vesilinnankadulla ja etelässä Linnanmäen huvipuiston pääporttia vastapäätä.

Aika ajoin on herännyt keskustelua, pitäisikö puistoon pystyttää Leninille muistomerkki. Vuonna 2000 nousi kohu kun Helsingin kaupungin taidemuseo suunnitteli hankkivansa petroskoilaisen kuvanveistäjän, akateemikko Leo Lankisen suomalaisesta punagraniitista veistämän Lenin-rintakuvan joka oli tarkoitus sijoittaa Alppilan Lenininpuistoon. Hankkeesta luovuttiin kun patsaan myyjä veti tarjouksensa pois.[5][6]

Puiston nimeä on ehdotettu muutettavaksi Vesilinnanpuistoksi, Puutarhurinpuistoksi tai Ylipuutarhurinpuistoksi.[7] Lokakuussa 2017 Sinisen tulevaisuuden Jussi Niinistö ja Sampo Terho jättivät aloitteen, jossa he halusivat muuttaa puiston nimen Pehr Evind Svinhufvudiin viitaten Ukko-Pekan puistoksi. Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti aiheesta toukokuussa 2018, jolloin aloite kaatui. Kompromissiksi sinisten valtuustoryhmä esitti nimeä Leninin uhrien muistopuisto. Jussi Niinistön mukaan ”se kunnioittaisi näkyvällä tavalla niitä lukemattomia ihmisiä, niin suomalaisia, venäläisiä kuin muidenkin kansallisuuksien edustajia, jotka jauhautuivat Leninin luoman kommunistisen hirmuhallinnon rattaissa”. Myös tämä esitys kaatui.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lenininpuisto.
  1. http://www.hel2.fi/hkr/tyokohteet/alppiharju_kallio/Lenininpuisto_selostus.pdf [vanhentunut linkki]
  2. a b Alppipuisto. Dendrologian Seura — Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki 1986.
  3. Viikon puisto: Alppipuisto ja Lenininpuisto – Helsingin rakennusvirasto
  4. Pohjola, Tommy: Lenin får ha sin park i Helsingfors. Hufvudstadsbladet, 18.5.2018, s. 9. Artikkelin verkkoversio.
  5. Lenin-patsaan myyjä veti tarjouksensa pois, MTV uutiset kotimaa 24.1.2000
  6. Lenin-patsashanke kuohuttaa Helsinkiä , Verkkouutiset 21.1.2000
  7. Kysymys 24.6.2009. Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 26.9.2009.
  8. Jussi Niinistö pettyi puistokiistassa: Edes ”Leninin uhrien muistopuisto” ei kelvannut Uusisuomi.fi. 17.5.2018. Viitattu 17.5.2018.