Hernesaari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hernesaari
Ärtholmen
From Laivakatu in Hernesaari, Helsinki, Finland, 2021 June.jpg
Kaupungin kartta, jossa Hernesaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Hernesaari korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Pinta-ala 0,55[1] km² 
Väkiluku 1 217[2] (2019)
Väestötiheys 2 212 as./km²
Osa-alueet on itse osa Ullanlinnan peruspiiriä ja Länsisataman kaupunginosaa
Postinumero(t) 00150
Lähialueet Punavuori, Eira, Länsisaaret, Jätkäsaari

Hernesaari (ruots. Ärtholmen) on eteläisimpään Helsinkiin kuuluvan Länsisataman kaupunginosan osa-alue. Sen muodostavat Eiran länsipuolella oleva niemi ja siihen täyttömailla yhdistetyt entiset saaret Munkkisaari ja Herne­saari. Hallinnollisesti Herne­saari kuuluu Ullanlinnan peruspiiriin, joka puolestaan on osa laajempaa Helsingin Eteläistä suurpiiriä.

Osa-alueen nimenä oli Munkkisaari, kunnes se vuoden 2013 alussa muutettiin kaupunginhallituksen päätöksellä Hernesaareksi.[3][4]

Hernesaaren itäpuolella ovat Eira ja Punavuori. Rajana niitä vastaan on Telakkakatu, jonka keskellä vuoteen 2008 saakka kulki Helsingin satamarata. Lännessä Hietalahden toisella puolella sijaitsee Jätkäsaaren alue, joka Hernesaaren tavoin on osa Länsisataman kaupunginosaa. Niemen tyvessä sijaitsee vuonna 2004 hyväksyttyyn asemakaavaan pohjautuva pieni Eiranrannaksi nimetty kerrostaloalue (vanha Punatulkun kortteli), jonka ohi kulkee saman niminen katu. Hernesaaren edustalla sijaitsevat, kesäkaudella suositut Pihlajasaaret kuuluvat Länsisaarten osa-alueeseen. Kantakaupungin eteläisin piste on Hernesaaressa, mutta Lauttasaaren eteläkärki ulottuu vielä etelämmäksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Munkkisaaren nahkatehdas

Alkuperäinen Hernesaari oli kallioinen saari nykyisen osa-alueen eteläosassa. Saarta on tiettävästi jo 1700-luvun alussa vuokrattu kesäisin karjan laidunmaaksi, ja se on ollut myös kalastajien käytössä.[5] 1900-luvun alussa alueella on ollut asutusta, talousrakennuksia ja laiturirakenteita, jotka kuitenkin myöhemmin purettiin satama- ja telakkatoiminnan tieltä. Saarella harjoitettiin laitointa viinakauppaa kieltolain aikaan 1919–1932[6], ja sosiaaliministeriön raittiusosasto pyysi Helsingin kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin spriikaupan lopettamiseksi.[5]

Liittäminen mantereeseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fordin vanha tehdasrakennus vuonna 1927.

Alkuperäinen Hernesaari, Hernesaarenkari ja Munkkisaari liitettiin mantereeseen ja muutettiin täyttömailla pitkäksi keinotekoiseksi niemeksi vaiheittain 1910-luvulta alkaen. Munkkisaaren ranta oli arkkitehti Bertel Jungin laatimassa yleiskaavassa 1911 varattu satamatoiminnoille, ja Hernesaari sopi hyvin tämän alueen jatkeeksi.[5] Myös mahdollisuutta jatkaa kannasta Pihlajasaariin asti tutkittiin, mutta tästä luovuttiin.[5] Täyttömaalle rakennetun laajennuksen taustalla oli Helsingin, liikenteen ja Suomen suursataman, satamapolitiikka, jolla pyrittiin vastaamaan 1900-luvun alun kasvaviin liikenteen ja kaupan tarpeisiin.[5] Nykyisin Hernesaari toimii myös Länsisatamaa suojaavana aallonmurtajana.

Alueelle rakennettiin teollisuus-, varasto- ja satamarakennuksia, jotka ovat osin säilyneet nykypäivään. Munkkisaaren mylly valmistui vuonna 1937 ja valtion viljavarasto 1955. 1940-luvulla rakennettiin Fordin talo, ja alue liitettiin satamarataan.[5] Rakennuksessa toimi autonvalmistaja Fordin kokoonpanotehdas.[7]

Vuodesta 1874 1930-luvulle Munkkisaaressa oli työväen uimalaitos. Munkkisaaressa on ollut myös yleinen sauna. Sauna sekä Toivon talona tunnettu, Hernesaarenkadulla sijainnut kaksikerroksinen puurakennus purettiin 1970-luvulla.[8]

Neuvostoliitto pommitti aluetta Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944.[5]

Uusia asuntoja ja palveluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusia asuintaloja valmistui Hernesaaren pohjoisosaan vuonna 2008.

Hernesaaressa oli aikaisemmin vain yksi asuinkortteli Munkkisaarenkadun ja Hernesaarenkadun välissä. Vuosina 2007–2008 Telakkakadun ja Hylkeenpyytäjänkadun väliin rakennettiin kuitenkin uusi kortteli.[9] Muilta osin alue on vanhastaan teollisuus- ja varastoaluetta. Alueella toimii yrityksiä, ja lisää toimitiloja markkinoidaan aktiivisesti.[10] Alueella on myös Jääkenttäsäätiön ja Helsingin Jäähallin ylläpitämä jäähalli Jääherne,[11] jalkapalloilijoiden kuplahalli sekä vuonna 1975 toimintansa aloittanut Hernesaaren helikopterikenttä Heliport, jota on käyttänyt muun muassa Helsingin ja Tallinnan välillä operoinut Copterline.

Vuonna 2014 alueelle avattiin Birgitta-niminen ravintola-kahvila sekä vuonna 2016 Löyly-niminen sauna ja ravintola.[11] Vuoteen 2020 asti osa-alueen eteläkärjessä sijaitsi Hernesaaren Ranta -niminen ravintolakeskittymä.[12]

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hernesaaressa oli 1 243 asukasta vuonna 2019.[13] Työpaikkoja oli 1 773 vuonna 2009.[14]

Eiranrantaan liikennöi raitiolinja 6, jota aiotaan alueen rakentuessa jatkaa Hernesaaren kärkeen. Aikaisemmin Hernesaareen kulkivat myös bussilinjat 14 ja 18N, mutta ne lakkautettiin elokuussa 2021.[15]

Matkustajasatama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S AIDAluna Hernesaaren laiturissa. Laituri on osa Länsisatamaa ja palvelee erityisesti suurempia kansainvälisiä aluksia.

Hernesaaren länsirannan Munkkisaarenlaituri luetaan osaksi Länsisatamaa. Satamalaiturissa on kaksi paikkaa, joihin ankkuroituu suuria risteilyaluksia. Niiden mukana alueelle saapuu noin 400 000 risteilymatkustajaa vuosittain.[5][11]

Telakka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hietalahden telakka on suurin Hernesaaressa toimiva yritys.

Hernesaaressa toimii edelleen Hietalahden telakka, joskin sen toiminnat Hernesaaren alueella ovat vähentyneet. Telakan luultiin jo lopettavan toimintansa, mutta omistajanvaihdoksen ja vuonna 2011 alkaneen uuden jäänmurtajatuotannon johdosta telakkatoiminta jatkuu. Telakkaa on operoinut aikaisemmin Wärtsilä, myöhemmin Masa Yards ja korealainen STX Europe, joka myi puolet omistuksestaan venäläiselle United Shipbuilding Corporationlle (USC) vuonna 2010.[16] Uuden yhteisyrityksen nimeksi tuli Arctech Helsinki Shipyard Oy. Yritys on vuodesta 2014 ollut täysin venäläisomistuksessa STX Europen myydessä lopunkin omistusosuutensa USC:lle.[17] Arctech Helsinki Shipyard Oy:n vuokrasopimus päättyy 31.12.2020, minkä jälkeen lohkotuotanto on tarkoitus siirtää muualle.[5] Telakkatoiminta alueella jatkunee, mutta keskittyy pienemmälle alueelle Hietalahteen.[5][11] Telakka on erikoistunut jäänmurtajiin ja arktiseen laivanrakennukseen.

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 avattu Löyly on suojeltu Hernesaaren asemakaavassa.

Hernesaaren miljöö on muuttumassa urbaaniksi asuinalueeksi ja merellisten matkailupalvelujen keskittymäksi. Alueelle aiotaan rakentaa 2020-luvulla merellinen, kaupunkimainen asuinalue, johon valmistuu 3 000 työpaikkaa sekä asuntoja noin 7 600 ihmiselle.[18][19] Asemakaavaluonnoksessa alueelle on suunniteltu myös päivittäistavarakauppa, yksi koulu- ja päiväkoti sekä yksi päiväkoti.[11] Alueen itäreunalle on suunnitelmien mukaan tulossa rantabulevardi, uimaranta, vesiurheilukeskus,[20] venesatamia sekä veneiden säilytys- ja huoltotiloja. Toinen venesatamista olisi vierasvenesatama ja toinen tulisi kansainväliset purjehduskilpailut mahdollistavaan kilpailu- ja koulutuskäyttöön. Länsireunaan risteilijäsatamaa tullaan laajennetaan eteläkärjestään kaakkoon työntyvällä uudella laiturilla, jolloin satamaan mahtuisi samanaikaisesti kolmen suurikokoista risteilijää. Helikopterikenttä on tarkoitus siirtää uuteen paikkaan, mikä edellyttää meritäyttöjä. Alueen on tarkoitus valmistua vuonna 2030.[21][11]

Alueen vanhoista rakennuksista säilyvät Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen rakennus, Munkkisaaren teollisuustalo, 1940-luvulla rakennettu, arkkitehti Gunnar Nordströmin suunnittelema Fordin vanha tehdasrakennus (”Fordin talo”) sekä edelleen käytössä olevat, 1950-luvun valtion viljavarasto ja -siilot.[11] Valtion viljavaraston modernismia edustavan rakennuskokonaisuuden ovat suunnitelleet arkkitehdit Aili ja Niilo Pulkka.[11] Myös uudemmat rakennukset Café Birgitta, Löyly ja Cafe Carousel säilyvät osana rantapuiston virkistys- ja matkailupalveluja.[11]

Hernesaaren joukkoliikenteen suunnitelmat perustuvat uuteen raitiotieyhteyteen, joka tulee kulkemaan Hernesaaren ja keskustan välillä Eiranrantaa, Telakkakatua ja Bulevardia pitkin.[22][11] Rantapuistoon on suunniteltu myös vesibussipysäkkiä.[11] Kävely ja pyöräily ovat laskettu merkittäväksi osaksi alueen kulkutapajakaumaa.[20]

Asemakaavan kumoutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Hernesaareen osayleiskaavan 17. tammikuuta 2018 ja asemakaavan 21. huhtikuuta 2021[20]. 29. huhtikuuta 2021 Helsingin hallinto-oikeus kuitenkin kumosi Hernesaaren asemakaavan lainvastaisena, koska alueen liikenteen toimivuudesta suhteessa suureen määrään uusia asukkaita ei ollut takeita.[18] Asemakaavan liikenneselvityksen mukaan kaikki Hernesaaren autoliikenne kulkisi yhden tien ja muutaman risteyksen kautta.[18][23] Liikenneselvityksen esittämässä skenaariossa Hernesaaren henkilöautonomistuksen määrä oli kantakaupungin tasolla eli tavallista pienempi, ja myös kävellen kuljettavien matkojen osuus esitettiin huomattavan suureksi.[19] Edellytyksiä skenaariolle olisivat olleet muun muassa ruuhkamaksut ja laajennetut pysäköintimaksut, mutta hallinto-oikeus kuitenkin totesi, ettei tällaisista toimenpiteistä saati niiden aikatauluista ole vielä tehty päätöksiä.[19] Kaavan kumoutuminen lykkää Hernesaaren rakentamista 1–2 vuodella.[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jaakkola, Ari: Helsinki alueittain 2013, s. 36. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2014. ISBN 978-952-272-649-0. Teoksen verkkoversio.
  2. http://www.aluesarjat.fi
  3. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  4. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012: Muutoskohteet Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  5. a b c d e f g h i j Hernesaaren osayleiskaavaluonnos - selostus 2009. Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 31.5.2018.
  6. Paratiisit ja niiden varjot Ympäristöhistoria. 4.11.2005. Viitattu 31.5.2018.
  7. https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2011_hankepalvelu/0836_1_fordin_talon_kulttuuriselvitys.pdf
  8. Katsaus menneeseen ja tulevaan www.muheira.fi. Viitattu 31.5.2018.
  9. Helsingin karttapalvelu (Kortteli pistemerkattu rakennuskartassa) kartta.hel.fi. Viitattu 23.5.2021.
  10. Vuotekno.fi
  11. a b c d e f g h i j k Hernesaaren asemakaava ja asemakaavan muutos - selostus (luonnos) 2018. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 31.5.2018.
  12. Paastela, Kaisa: Suosittu bilekeidas puretaan Helsingissä asuinrakentamisen tieltä Helsingin Uutiset. 18.1.2018. Viitattu 24.8.2021.
  13. Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2019/2020 ja väestönmuutokset vuonna 2019 Helsingin kaupunki (hel.fi). 2020. Viitattu 23.5.2021.
  14. Helsinki alueittain (2010). Ullanlinnan peruspiiri
  15. Bussireitteihin paljon muutoksia Länsi-Helsingissä ja kantakaupungissa 16.8. Kolme uutta runkolinjaa aloittaa. Myös poikittaisyhteydet muuttuvat (Välilehti Usein kysytyt kysymykset: Hernesaaren julkinen liikenne) HSL. Viitattu 25.8.2021.
  16. Arktinen laivanrakennus heräsi henkiin T&T. Viitattu 31.5.2018. (englanniksi)
  17. Arctech Helsinki Shipyard venäläisomistukseen arctech.fi. Viitattu 31.5.2018.
  18. a b c Mokkila, Maija: Suunnitelmat tuhansista uusista asunnoista Helsinkiin menivät jäihin – oikeus kumosi Hernesaaren asemakaavan, koska pelkäsi alueelle syntyvän liikennesumpun Helsingin Sanomat (hs.fi). 29.4.2021. Viitattu 20.5.2021.
  19. a b c d Rantavaara, Minja & Welling, Roosa: Suunnitelma Hernesaaren merellisestä kaupunginosasta joutui yllättäen vastatuuleen – Hallinto-oikeuden mukaan autoilijat on unohdettu Helsingin Sanomat (hs.fi). 29.4.2021. Viitattu 20.5.2021.
  20. a b c Rantavaara, Minja: Valtuusto hyväksyi Helsingin Hernesaaren rakentamisen merelliseksi asuinalueeksi – asukkaita yli 7 000 Helsingin Sanomat (hs.fi). 22.4.2021. Viitattu 20.5.2021.
  21. Etelä-Helsinki laajenee Hernesaareen | Uutta Helsinkiä www.uuttahelsinkia.fi. Viitattu 30.5.2018.
  22. Hernesaari Kaupunginsuunnitteluvirasto
  23. Paastela, Kaisa: Hernesaaren asemakaava kumottiin lainvastaisena – Helsinki suunnitteli 7600 uutta asukasta ja ajatteli koko autoliikenteen kulkevan yhden tien kautta Helsingin Uutiset (helsinginuutiset.fi). 29.4.2021. Viitattu 20.5.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]