Hernesaari

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hernesaari
Ärtholmen
Kaupungin kartta, jossa Hernesaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Hernesaari korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Pinta-ala 0,55 km² 
Väkiluku 1 220 [1] (1.1.2013)
Väestötiheys 2218 as./km²
Osa-alueet on itse osa Ullanlinnan peruspiiriä ja Länsisataman kaupunginosaa
Postinumerot 00150
Lähialueet Punavuori, Eira, Länsisaaret, Jätkäsaari
Eiranrantaa 2009.
M/S AIDAluna Hernesaaren laiturissa

Hernesaari (ruots. Ärtholmen) on eteläisimpään Helsinkiin kuuluvan Länsisataman kaupunginosan osa-alue. Sen muodostavat Eiran länsipuolella oleva niemi ja siihen täyttömailla yhdistetyt entiset saaret Munkkisaari ja Herne­saari. Hallinnollisesti Herne­saari kuuluu Ullanlinnan peruspiiriin, joka puolestaan on osa laajempaa Helsingin Eteläistä suurpiiriä.

Osa-alueen nimenä oli Munkkisaari, kunnes se vuoden 2013 alussa muutettiin kaupunginhallituksen päätöksellä Hernesaareksi.[2][3]

Hernesaaren itäpuolella ovat Eira ja Punavuori. Rajana niitä vastaan on Telakkakatu, jonka keskellä vuoteen 2008 saakka kulki Helsingin satamarata. Lännessä Hietalahden toisella puolella sijaitsee Jätkäsaaren alue, joka Hernesaaren tavoin on osa Länsisataman kaupunginosaa. Niemen tyvessä sijaitsee vuonna 2004 hyväksyttyyn asemakaavaan pohjautuva pieni Eiranrannaksi nimetty kerrostaloalue (vanha Punatulkun kortteli), jonka ohi kulkee saman niminen katu. Hernesaaren edustalla sijaitsevat, kesäkaudella suositut Pihlajasaaret kuuluvat Länsisaarten osa-alueeseen. Kantakaupungin eteläisin piste on Hernesaaressa, mutta Lauttasaaren eteläkärki ulottuu vielä etelämmäksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen Hernesaari oli kallioinen saari nykyisen osa-alueen eteläosassa. Saarta on tiettävästi jo 1700-luvun alussa vuokrattu kesäisin karjan laidunmaaksi, ja se on ollut myös kalastajien käytössä.[4] 1900-luvun alussa alueella on ollut asutusta, talousrakennuksia ja laiturirakenteita, jotka kuitenkin myöhemmin purettiin satama- ja telakkatoiminnan tieltä. Saarella harjoitettiin laitointa viinakauppaa kieltolain aikaan 1919-1932[5], ja sosiaaliministeriön raittiusosasto pyysi Helsingin kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin spriikaupan lopettamiseksi.[4]

Alkuperäinen Hernesaari, Hernesaarenkari ja Munkkisaari liitettiin mantereeseen ja muutettiin täyttömailla pitkäksi keinotekoiseksi niemeksi vaiheittain 1910-luvulta alkaen. Munkkisaaren ranta oli arkkitehti Bertel Jungin laatimassa yleiskaavassa 1911 varattu satamatoiminnoille, ja Hernesaari sopi hyvin tämän alueen jatkeeksi.[4] Myös mahdollisuutta jatkaa kannasta Pihlajasaariin asti tutkittiin, mutta tästä luovuttiin.[4] Täyttömaalle rakennetun laajennuksen taustalla oli Helsingin, liikenteen ja Suomen suursataman, satamapolitiikka, jolla pyrittiin vastaamaan 1900-luvun alun kasvaviin liikenteen ja kaupan tarpeisiin.[4] Nykyisin Hernesaari toimii myös Länsisatamaa suojaavana aallonmurtajana.

Alueelle rakennettiin teollisuus-, varasto- ja satamarakennuksia, jotka ovat osin säilyneet nykypäivään. Munkkisaaren mylly valmistui 1937 ja valtion viljavarasto 1955. 1940-luvulla rakennettiin Fordin talo, ja alue liitettiin raideliikenteeseen.[4] Rakennuksesssa toimi autonvalmistaja Fordin kokoonpanotehdas.[6]

Vuodesta 1874 1930-luvulle Munkkisaaressa oli työväen uimalaitos. Munkkisaaressa on ollut myös yleinen sauna. Sauna sekä Toivon talona tunnettu, Hernesaarenkadulla sijainnut kaksikerroksinen puurakennus purettiin 1970-luvulla.[7]

Venäläiset pommittivat aluetta Helmikuun suurpommituksissa 1944.[4]

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime vuosiin saakka Munkkisaaressa on ollut vain yksi asuinkortteli Munkkisaarenkadun ja Hernesaarenkadun välissä. Muilta osin alue on vanhastaan teollisuus- ja varastoaluetta. Alueella toimii yrityksiä, ja lisää toimitiloja markkinoidaan aktiivisesti.[8] Siellä on myös Jääkenttäsäätiön ja Helsingin Jäähallin ylläpitämä jäähalli Jääherne[9], jalkapalloilijoiden kuplahalli sekä vuonna 1975 toimintansa aloittanut Hernesaaren helikopterikenttä Heliport, jota on käyttänyt mm. Helsingin ja Tallinnan välillä operoinut Copterline.

Alueelle avattiin vuonna 2014 Birgitta -niminen ravintola-kahvila, ja vuonna 2016 Löyly -niminen sauna ja ravintola.[9]

Hernesaaressa on 991 asukasta (1.1.2009) ja alue tarjoaa työpaikan 1 773 ihmiselle.[10]

Helsingin sisäisen liikenteen bussilinja 14 kulkee Hernesaareen.[11]

Munkkisaarenlaiturin satama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hernesaaren länsirannan Munkkisaarenlaituri luetaan osaksi Länsisatamaa. Satamalaiturissa on kaksi paikkaa, joihin ankkuroituu suuria risteilyaluksia, joiden mukana alueelle tulee noin 400 000 risteilymatkustajaa vuosittain.[4][9]

Munkkisaaren telakka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hernesaaressa toimii edelleen Munkkisaaren / Hietalahden telakka, joskin sen toiminnat Hernesaaren alueella ovat vähentyneet. Telakan luultiin jo lopettavan toimintansa, mutta omistajanvaihdoksen ja vuonna 2011 alkaneen uuden jäänmurtajatuotannon johdosta telakkatoiminta jatkuu. Telakkaa on operoinut aikaisemmin Wärtsilä, myöhemmin Masa Yards ja korealainen STX Europe, joka myi puolet omistuksestaan venäläiselle United Shipbuilding Corporation:lle (USC) vuonna 2010.[12] Uuden yhteisyrityksen nimeksi tuli Arctech Helsinki Shipyard Oy. Yritys on vuodesta 2014 ollut täysin venäläisomistuksessa STX Europen myydessä lopunkin omistusosuutensa USC:lle.[13] Arctech Helsinki Shipyard Oy:n vuokrasopimus päättyy 31.12.2020, minkä jälkeen lohkotuotanto on tarkoitus siirtää muualle.[4] Telakkatoiminta alueella jatkunee, mutta keskittyy pienemmälle alueelle Hietalahteen (Hietalahden telakka).[4][9] Munkkisaaren ja Hietalahden telakat ovat erikoistuneet jäänmurtajiin ja arktiseen laivanrakennukseen. Telakka on suurin Hernesaaressa toimiva yritys.

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hernesaaren miljöö on muuttumassa urbaaniksi asuinalueeksi ja merellisten matkailupalvelujen keskittymäksi. Alueelle aiotaan rakentaa 2020-luvulla merellinen, kaupunkimainen asuinalue, jonne tulee asuntoja n. 7500 ihmiselle ja 3000 työpaikkaa.[14] Asemakaavaluonnoksessa alueelle on suunniteltu myös päivittäistavarakauppa, yksi koulu- ja päiväkoti, ja yksi päiväkoti.[9] Alueen itäreunalle on suunnitelmien mukaan tulossa rantabulevardi, uimaranta, vesiurheilukeskus, venesatamia sekä veneiden säilytys- ja huoltotiloja. Toinen venesatamista olisi vierasvenesatama ja toinen tulisi kansainväliset purjehduskilpailut mahdollistavaan kilpailu- ja koulutuskäyttöön. Länsireunaan risteilijäsatamaa tullaan laajennetaan eteläkärjestään kaakkoon työntyvällä uudella laiturilla, jolloin satamaan mahtuisi samanaikaisesti kolmen suurikokoista risteilijää. Helikopterikenttä on tarkoitus siirtää uuteen paikkaan, mikä edellyttää meritäyttöjä. Alueen on tarkoitus valmistua 2030.[15][9]

Hernesaaren joukkoliikenteen suunnitelmat perustuvat uuteen raitiotieyhteyteen, joka kulkisi Hernesaaren ja keskustan välilä Telakkakatua ja Bulevardia pitkin.[16][9] Rantapuistoon on suunniteltu myös vesibussipysäkkiä.[9]

Alueen vanhoista rakennuksista säilyvät Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen rakennus, Munkkisaaren teollisuustalo, 1940-luvulla rakennettu, arkkitehti Gunnar Nordströmin suunnittelema Fordin vanha tehdasrakennus ("Fordin talo") sekä edelleen käytössä olevat, 1950-luvun valtion viljavarasto ja -siilot.[9] Valtion viljavaraston modernismia edustavan rakennuskokonaisuuden ovat suunnitelleet arkkitehdit Aili ja Niilo Pulkka.[9] Myös uudemmat rakennukset Café Birgitta, Löyly ja Cafe Carousel tulevat säilymään osana rantapuiston virkistys- ja matkailupalveluja.[9]

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hernesaareen osayleiskaavan 17.1.2018. Hernesaaren asemakaava on valmisteilla ja valmistuu arviolta 2019. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 41 hehtaaria, ja maan omistaa Helsingin kaupunki.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ari Jaakkola: Helsinki alueittain 2013, s. 36. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2014. ISBN 978-952-272-649-0. Teoksen verkkoversio.
  2. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  3. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012: Muutoskohteet Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  4. a b c d e f g h i j Hernesaaren osayleiskaavaluonnos - selostus 2009. Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 31.5.2018.
  5. Paratiisit ja niiden varjot Ympäristöhistoria. 4.11.2005. Viitattu 31.5.2018.
  6. https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2011_hankepalvelu/0836_1_fordin_talon_kulttuuriselvitys.pdf
  7. Katsaus menneeseen ja tulevaan www.muheira.fi. Viitattu 31.5.2018.
  8. Vuotekno.fi
  9. a b c d e f g h i j k l Hernesaaren asemakaava ja asemakaavan muutos - selostus (luonnos) 2018. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 31.5.2018.
  10. Helsinki alueittain (2010). Ullanlinnan peruspiiri
  11. Muutokset Helsingin linjoilla 13.8.
  12. Arktinen laivanrakennus heräsi henkiin T&T. Viitattu 31.5.2018. (englanniksi)
  13. Arctech Helsinki Shipyard venäläisomistukseen arctech.fi. Viitattu 31.5.2018.
  14. Hernesaaren asemakaavaluonnos nähtävillä 16. helmikuuta asti Helsingin kaupunki. Viitattu 30.5.2018.
  15. Etelä-Helsinki laajenee Hernesaareen | Uutta Helsinkiä www.uuttahelsinkia.fi. Viitattu 30.5.2018.
  16. Hernesaari Kaupunginsuunnitteluvirasto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.