Siltamäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Brobacka” ohjaa tänne. Brobacka on myös Espoon Vanha-Nuuksion kaupunginosan osa-alue.
Siltamäki
Brobacka
Kaupungin kartta, jossa Siltamäki korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Siltamäki korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Koillinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 401
Pinta-ala 2,79 km² 
Väkiluku 8 241[1] (31.12.2019)
Väestötiheys 3 000lähde? as./km²
Osa-alueet Osa Suutarilan peruspiiriä
Postinumero(t) 00740
Lähialueet Töyrynummi, Tapulikaupunki, Tammisto, Helsingin pitäjän kirkonkylä
Keravanjoki erottaa Siltamäen Helsingin pitäjän kirkonkylästä pohjoisessa ja Tammistosta lännessä.
Brobackan holvikaarisilta on ylityspaikka kevyelle liikenteelle Siltamäen ja Tammiston välillä.

Siltamäki (ruots. Brobacka) on Suutarilan peruspiirin osa-alue Koillis-Helsingissä, Keravanjoen rannalla, Vantaan rajalla. Asukkaita Siltamäessä on noin 8 200.[1]

Sen lähialueita ovat Helsingin puolella Töyrynummi ja Tapulikaupunki sekä Vantaan puolella Tammisto ja Helsingin pitäjän kirkonkylä.

Historia ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siltamäen aluetta kutsutaan yleisesti myös Siltamäki-Suutarilan alueeksi. Alueen varhaisimmat muinaislöydöt kertovat asutuksesta myöhäisemmältä kampakeraamiselta kaudelta, vuosilta 2500–2000 eaa. Vastapäätä Helsingin pitäjän kirkonkylää Keravanjoen toisella puolella sijaitseva Siltamäki on ollut vanhaa maanviljelysaluetta.

Vuonna 1946 alue liitettiin Helsinkiin, ja Siltamäki vahvistettiin viralliseksi kaupunginosan nimeksi vuonna 1959.[2] Nimitys on saanut alkunsa Malmilta alkavan Kirkonkyläntien päässä olevasta Keravanjoen ylittävästä Brobackan sillasta, joka nykyisin on vain kevyen liikenteen käytössä. Museoitu holvisilta on rakennettu vuonna 1896.[3][4]

1950-luvulla Siltamäelle alettiin rakentaa pientaloalueita. Keskeisimmän osan muodostaa kuitenkin 1970-luvulla rakennettu kerrostalolähiö. Matalat kaksi- ja kolmikerroksiset elementtitalot valmistuivat vuosina 1968–1974.

Siltamäen kaakkoispuolella sijaitsee Lestimäki, joka on ollut 1700-luvulla mestauspaikka. Silloin alue on ollut metsää kaukana kaupungista. Mestattavat kerättiin Töyrynummentien ja Kytöpolun risteyksen tuntumaan odottamaan vuoroaan. Ruumiit haudattiin Ödetsängeniin, Siltamäen ala-astetta vastapäätä olleelle hiekkakuoppa- ja peltoalueelle.[5]

Peltokyläntie 4:ssä sijaitsee Siltamäen palvelutalo.[6] Sen päärakennus on valmistunut vuonna 1888, ja pihapiiri muistuttaa 1800-luvun lopun maatilaa. Tila toimi pitkään köyhäinkotina. Rakennuksessa on toiminut myös kunnalliskoti, lastenkoti, työlaitos, asuntola hoitokoti ja vuoteen 1968 saakka mielisairasosasto.[7][8] 2010-luvulla pihapiiriin nousi puuverhoiltu uudisrakennus, ja läheinen vanha kivirakennus Pallomäentien risteyksessä jäi tyhjilleen.

Jalopeurantien ja Kaksostenpolun risteyksessä on Arvo Siikamäen vuonna 1973 valmistunut alumiinipatsas Lepotauko 2.

Asutus ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siltamäen liikuntapuistoon kuuluu muun muassa 18-väyläinen frisbeegolf-rata.

Siltamäki on yksi hienoimmista esimerkeistä 1970-luvun alun lähiörakentamisessa.[9]lähde? Asemakaavan on laatinut ja rakennukset suunnitellut arkkitehti Pentti Ahola.[10] Lähiö on yleiskaavassa merkitty rakennustaiteellisesti arvokkaaksi alueeksi.[11] Helsingin yleiskehityksestä poiketen asuntojen hinnat eivät ole alueella huomattavasti nousseet.[11]

Siltamäen hieman yli 8 000 asukkaasta yli 65-vuotiaita on lähes 1 500 eli noin 20 prosenttia.[11] Nuorempaa väestöä on tuonut alueelle muun muassa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön asunnot, joita alueella on paljon.[11]

Siltamäen maasto on tasaista, lukuun ottamatta lähiön ja Keravanjoen välissä olevaa kumpuilevaa rantapuistoa ja lounaassa sijaitsevaa Kauriinpuistoa. Kummut ovat lähiön rakentamisen aikana tehtyjä jätemäkiä. Vanhojen viljelysmaiden ja Helsingin pitäjän kirkonkylän historiallisine nähtävyyksineen on sanottu tekevän ympäröivästä alueesta hieman maaseutumaisen.[11]

Liikennemelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siltamäki on Itä-Pakilan ja Veronmiehenkylän jälkeen pääkaupunkiseudun kolmanneksi meluisin postinumeroalue. Alueesta 86 prosenttia ylittää vuorokausimelulle asetetun 55 desibelin riskirajan. Melu aiheutuu tieliikenteestä. Taustamelu on pienhiukkasten jälkeen toiseksi tärkein ympäristön riski ihmisten terveydelle.[12]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siltamäessä on oma ostoskeskus, jossa on kaksi päivittäistavaraliikettä. Näiden lisäksi palvelevat muun muassa Siltamäen uimahalli, apteekki, parturi-kampaamo, ravintoloita sekä kioski, jossa on asiamiesposti. Päiväkoti Siltamäki toimi pitkään ostoskeskuksella, mutta sittemmin se on siirtynyt väistötiloihin Siltakylän peruskoululle. 1.–6. luokkien peruskoulu on Siltakyläntien varrella, ja sen yhteydessä on myös päiväkoti.selvennä Leikkipuisto Jalopeura on Jalopeurantien päässä, ja puistoon kuuluu kahluuallas ja kiipeilytelineitä.

Suutarilan palvelukeskuksessa on esimerkiksi Suutarilan kirjasto.

Läheisessä Suutarilan palvelukeskuksessa on Suutarilan kirjasto[13], joka on asukasmäärään verrattuna Helsingin pienin. Samassa keskuksessa sijaitsevat myös Suutarilan ala-asteen koulu, nuorisotalo, hammashoitola ja päiväkoti. Samassa yhteydessä toimii Suutarilan terveysasema, jonka kuormitus on pysynyt varsin maltillisena.[14] Lähistöllä Vantaan puolella Tammiston ja Pakkalan kaupunginosien alueella Kehä III:n varrella on paljon kaupallisia palveluita, ja muutaman kilometrin päässä on myös kauppakeskus Jumbo.[15]

Siltamäessä toimii Siltamäen nuorisoseura ry, jonka tarkoitus on edistää paikallista yhteisöllisyyttä erityisten nuorten osalta.[16] Siltamäen ostoskeskuksen vieressä on seurakuntakoti. Siltamäen liikuntapuistosta löytyy muun muassa jalkapallo- ja tenniskentät, frisbeegolf-alue,[15][17] sekä kävely- ja pyöräilyreittejä.

Siltamäki populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1969–1976 Mainostelevisiolla esitettiin suosittua televisiosarjaa Naapurilähiö, joka sijoittui kuvitteelliseen Katajamäen kaupunginosaan. Sarjaa kuvattiin muun muassa Siltamäen tuolloin uudessa lähiössä.[18] Edvin Laineen vuonna 1954 kuvatun Oprin tapahtumapaikkana toimii Siltamäen kunnalliskoti.[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helsingin kaupunki: Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2019/2020 ja väestönmuutokset vuonna 2019 Issuu. 15.0.2020. Viitattu 8.1.2021.
  2. Numminen, Lotta: Rajasilta antoi nimen Siltamäelle Kirkko ja kaupunki. 12.12.2012. Viitattu 8.1.2021.
  3. Eva Byman, Arne Heporauta, Leena Hakli, Pirjo Hämäläinen: Rakennuskulttuuri Vantaalla - Inventointi 1981, s. 180 Siltamäen kivisilta - Brobacka bro. Kaupunginsuunnitteluviraston julkaisu C 24:1981. Vantaan kaupunki, 1982.
  4. Rytkönen, Timo: Siltaomaisuuden hallintaa Helsingissä (PDF) (Sivu 6) Puheenvuoro Kehto-foorumissa Kuopiossa. 3.10.2013. Kuntatekniikka.fi: KL-Kustannus. Viitattu 16.3.2014. [vanhentunut linkki]
  5. Suutarilan Lestimäki [vanhentunut linkki]
  6. Helsingin kaupunki: Siltamäen palvelutalo hel.fi. Viitattu 8.1.2021.
  7. Helsingin kaupunki: Siltamäen palvelukoti [vanhentunut linkki]
  8. Helsingin kaupunki: Siltamäen palvelukodin historiaa [vanhentunut linkki]
  9. Kiinteistöklubi [vanhentunut linkki]
  10. Helsingin yliopisto: Siltamäen lähiöprojekti Kansalaismuisti. 20.12.2006. Viitattu 8.1.2021.
  11. a b c d e Takala, Sami: Koillis-Helsingin Siltamäki näyttää uinuvalta neuvostolähiöltä – Joko asuntosijoittajan on aika iskeä sinne? Helsingin Sanomat. 3.9.2018. Viitattu 8.1.2021.
  12. Aalto, Maija & Färding, Aada: Kaupungin äänekkäin idylli. Helsingin Sanomat, 17.8.2020, s. A 6. Sanoma Osakeyhtiö.
  13. Helsingin kaupunki: Suutarilan kirjasto hel.fi. Viitattu 8.1.2021.
  14. Paulavaara, Päivi: Helsinkiläiset ovat tyytyväisimpiä pieniin terveysasemiin Helsingin Sanomat. 6.2.2013. Viitattu 8.1.2021.
  15. a b Siltamäki Realia Asuntovuokraus. Viitattu 8.1.2021.
  16. Harrastamisen iloa kaikenikäisille! Siltamäen Nuorisoseura ry. Viitattu 8.1.2021.
  17. Siltamäen frisbeegolfrata Frisbeegolfradat. Viitattu 8.1.2021.
  18. Oulunkylä on nykyajan Naapurilähiö Helsingin Uutiset. Viitattu 25.10.2015. [vanhentunut linkki]
  19. "Opri" Siltamäen kunnaliskodissa www.helsinki.fi. Viitattu 19.6.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siltamäki.