Helsingin pitäjän kirkonkylä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin pitäjän kirkonkylä
Helsinge kyrkoby
Helsinge1.jpg
Kaupungin kartta, jossa Helsingin pitäjän kirkonkylä korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Helsingin pitäjän kirkonkylä korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Tikkurilan suuralue
Kaupunginosa nro 69
Pinta-ala 0,7 km² 
Väkiluku 132[1] (31.12.2020)
Lähialueet Koivuhaka, Pakkala, Viertola, Tammisto

Helsingin pitäjän kirkonkylä (ruots. Helsinge kyrkoby) on Vantaan kaupunginosa Keravanjoen poukamassa Tuusulanväylän itä- ja Kehä III:n eteläpuolella. Sen keskuksena toimii 1400-luvulla rakennettu Pyhän Laurin kivikirkko, jonka ympärillä on pääasiassa 1700- ja 1800-lukujen taitteessa rakennettuja asuinrakennuksia, hautausmaa sekä mylly.[2] Kirkonkylä on yksi parhaiten säilyneistä Uudellamaalla.

Vuoden 2020 lopussa kaupunginosan väkiluku oli 132,[3] kun taas vuonna 2010 asukkaita oli 136, joista noin kolmannes ruotsinkielisiä. Pinta-alaltaan kirkonkylä on Vantaan pienin kaupunginosa ja asukasluvultaankin pienimpien joukossa. Pitäjän kirkonkylän alueen rakennuskanta koostuu pääosin omakotitaloista, asuntokannan ollessa alhaisesta väkiluvusta johtuen pieni.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkonkylä 1800-luvun lopulla.
Vanhojen talojen reunustama Kyläraitti on hyvin säilynyt osa historiallisen Suuren Rantatien reittiä.[5][6]

Vantaalle tuli ensimmäisiä pysyviä asukkaita 1100–1200-luvuilla, jolloin Vantaanjokea ylös vaeltaneet Ruotsista tulleet siirtolaiset löysivät mieleisensä asuinpaikan tulevan kirkonkylän kohdalta.[4] Kirkonkylä sijaitsee paikassa, jossa lännestä tuleva Vantaanjoki ja idästä tuleva Keravanjoki yhdistyvät ja alkavat virrata etelään kohti merta. Kylän kohdalla Keravanjoessa on koski ja mylly.[7]

Kylästä kehittyi vesi- ja maaliikenteen keskus: Turun ja Viipurin välinen Kuninkaantie sekä HelsinginHämeenlinnan tie kulkivat sen kautta. Pyhän Laurin harmaakivikirkko valmistui vuonna 1460, ja muutamia vuosikymmeniä sen jälkeen kylä sai nykyisen nimensä. Kirkonkylä oli Keski-Uudenmaan suurin keskus aina Helsingin kaupungin perustamiseen saakka vuonna 1550, eikä Helsinkikään pystynyt välittömästi horjuttamaan Helsingin pitäjän kirkonkylän keskeistä asemaa alueella.[4]

Vuonna 1865, kun Suomen uusi kunnallishallinto syntyi, muodostettiin Helsingin pitäjästä Helsingin maalaiskunta. Rautatieliikenteen alettua Helsingistä Hämeenlinnaan 1860-luvulla kirkonkylän alue jäi syrjään uudelta kulkureiteiltä, ja Helsingin maalaiskunnan uudeksi keskukseksi tuli ensin radanvarrella sijainneet Malmi ja myöhemmin Tikkurila. Tästä alkoi kirkonkylän merkityksen hiipuminen, ja se jäi syrjään Helsingin maalaiskunnan ja sittemmin Vantaan kehityksestä. Myöhemmin kylä on kärsinyt uusien teiden rakentamisesta: aikanaan sen sijainti Turku–Viipuri-maantien ja Helsinki–Hämeenlinna-maantien risteyksessä oli sille eduksi, mutta nyt se on jäänyt pahasti kyseisten vanhojen teiden tilalle rakennettujen Kehä III:n ja Tuusulanväylän puristuksiin. Se on silti Uudenmaan parhaiten säilyneitä kirkonkyliä.[4]

Kylässä on kymmenen tilaa: Olofs, Grannas, Klockars, Nygrannas, Danis, Riddars I ja II, Juns, Hannusas, Nedre Rutars ja Nyknappas. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolelta, mutta suurin osa on kuitenkin 1800-luvun alkupuolelta.[4]

Alueen puistoissa kasvaa suuria yli 100-vuotiaita saarnia, tammia, vaahteroita, jalavia ja poppeleita.[4]

Museovirasto on vuonna 2009 määritellyt Helsingin pitäjän kirkonkylän yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2]

Palveluita ja tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1811 rakennetussa Hannusas-nimisessä talossa toimii Kahvitupa Laurentius.[8]

Alueella sijaitsevat ruotsinkielinen ala-aste Kyrkoby skola ja yläaste Helsinge skola sekä lukio Helsinge gymnasium. Punaisessa puutalossa sijaitseva ala-aste on Suomen vanhin yhä käytössä oleva koulu.[4] Rakennuksessa on toiminut myös kirjasto.[9] Kirkon vieressä ovat kotiseutumuseo[10] sekä Kahvitupa Laurentius erilaisia tilaisuuksia varten.[11]

Helsingan keskiaikapäivä on vuosittain Pyhän Laurin kirkon ympäristössä järjestettävä historiallinen tapahtuma. Vuonna 2021 tapahtumaan osallistui lähes 2 500 vierailijaa. Keskiaikapäivänä kirkon pihapiirissä järjestetään muun muassa keskiaikateemaisia työpajoja, markkinat sekä musiikkinäytöksiä.[12] Tapahtuman ohessa järjestetään BRQ Vantaa, joka on vanhan musiikin festivaali.[13] Pitäjän kirkonkylän alueella vietettiin kesäisin Laurin elojuhlia. Kyseiset käsityömarkkinat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989 ja viimeisen kerran 2015.[14]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.9.2021.
  2. a b Helsingin pitäjän kirkonkylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  3. Vantaan väestökartta vantaa.fi.
  4. a b c d e f g Vantaan kaupunki: Helsingin pitäjän kk. Viitattu 9.12.2013. (arkistoitu 13.11.2021)
  5. Vantaan historiallisen tiestön inventointi 2018 (PDF) (s. 9) Vantaan kaupunkisuunnittelu. Viitattu 13.11.2021.
  6. Salomaa, Marja: Vantaalla luikertelee keski­aikainen tie, jota moni ei ole vielä löytänyt (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 7.7.2019. Viitattu 13.11.2021.
  7. Helsingin pitäjän kirkonkylän mylly Vantaa-Seura. Viitattu 12.11.2021.
  8. Lumme, Marika: Perinteikäs kahvila sai uudet omistajat: Kahvitupa Laurentiuksessa tuoksuvat nyt italialaiset herkut Vantaan Sanomat. 6.4.2019. Viitattu 13.11.2021.
  9. HS Vantaa | Ruumiiden haju häiritsi opetusta, kun Suomen vanhimmassa koulussa luettiin katekismusta 1840-luvulla Helsingin Sanomat. 9.11.2019. Viitattu 13.11.2021.
  10. Helsinge hembygdsmuseum (Helsingin pitäjän kotiseutumuseo) www.museot.fi. Viitattu 12.11.2021.
  11. Italialainen kahvila Vantaalla Kahvitupa Laurentius. Viitattu 13.11.2021.
  12. Helsinga | Helsingan keskiaikapäivä www.helsinga.fi. Viitattu 13.11.2021.
  13. Uutisia www.vantaa.fi. Viitattu 13.11.2021.
  14. Laurin Elojuhlat jäävät historiaan – luvassa uusi tapahtuma Vantaan Sanomat. 22.5.2016. Viitattu 12.11.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]