Pentti Ahola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pentti Ahola (12. heinäkuuta 1919 Helsinki5. lokakuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka erikoistui asemakaavoitukseen. Hänet muistetaan varsinkin lukuisien lähiöiden suunnittelusta ja satelliittikaupunki-idean puolustamisesta 1960- ja 1970-luvuilla.

Ahola kirjoitti ylioppilaaksi 1938 ja palveltuaan sodassa luutnanttina hän valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1947. Ahola työskenteli opintojensa aikana Aarne Ervin toimistossa ja valmistuttuaan perusti pian oman toimistonsa vuonna 1949. Ahola toimi myös Teknillisen korkeakoulun rakennusopin assistenttina 1948–1949 ja Suomen Arkkitehtiliiton standardisoimislaitoksen johtokunnan puheenjohtajana 1954–1957. Hän teki useita opintomatkoja lähinnä Euroopassa.

Aholan läpimurto oli Espoon Pohjois-Tapiolan asemakaavakilpailun voitto vuonna 1958, joka merkitsi paluuta suorakulmaiseen ruutukaavaan. Kaava valmistui 1960. Sen jälkeen Aholan toimisto suunnitteli asemakaavat useisiin aluerakentamissopimuksilla toteutettuihin pääkaupunkiseudun lähiöihin, muun muassa Helsingin Myllypuroon, Puotinharjuun, Kontulaan, Vesalaan ja Mellunmäkeen, Vantaan Hakunilaan ja Länsimäkeen[1], sekä Oulun Puolivälinkaakaaseen ja Kaukovainioon. Vantaan Myyrmäen, Martinlaakson ja Rajatorpan hän suunnitteli yhdessä toisten toimistojen kanssa[1]. Helsingin Siltamäkeen ja Vantaan Pähkinärinteeseen Ahola suunnitteli kaavan ohella myös rakennukset. Samoin hän suunnitteli 1960-luvun alussa Espoon Hakalehdon atriumtaloalueen rakennuksineen. Hänen toimistonsa teki myös Helsingin kaupungille selvityksen metron rakentamisesta vuonna 1969.

Ahola teki myös muun muassa Oulun ja Naantalin asemakaavat[2] ja suunnitteli joitain yksittäisiä rakennuksia, kuten merimieskirkon Hampuriin (1966).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sirkkaliisa Jetsonen: Ahola, Pentti Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Riitta Astikainen, Riitta Heiskanen & Raija Kaikkonen: Elämää lähiössä, s. 266–270. Helsingin Sanomat, Helsinki 1997.
  2. Rakennustaiteen museon sivu