Hakalehto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee asuinaluetta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Pentti Aholan suunnittelemia atrium-taloja Hakalehdon eteläosassa.

Hakalehto on asuinalue Espoossa Tapiolan lounaispuolella. Asuinalue syntyi 1960-luvun alkupuoliskolla, kun Helsingin asuntokeskuskunta Haka rakensi kymmenen lamellitaloa Merituulentien eteläpuolelle.[1] Kerrostalojen ohella alueen eteläpäässä sijaitsee 17 yhden asunnon atriumtaloa.[2]

Rakennusliike Haka oli ostanut 1950-luvun lopussa Tapiolan kupeesta 55 hehtaaria maata ja alueelle suunniteltiin alkujaan tuhatta asuntoa.[3] Kyseessä oli Hakan ensimmäinen suuri rakennuskohde Helsingin ulkopuolella. Alueen rakentaminen rahoitettiin kokonaan asuntosäästämisellä eikä aravalainoja käytetty. Hakalehdon asemakaavan suunnitteli arkkitehti Pentti Ahola ja kerrostalot piirsi KK:n arkkitehtiosastolla Sakari Nironen. Alueen valmistuessa vuonna 1966 siellä oli 737 asuntoa. Hakalehdon kerrostalojen erikoisuutena on niiden pilaripalkkirakenne, joka mahdollisti huoneistojen muuntelun väliseinien paikkaa vaihtamalla. Talojen elementit valettiin paikan päälle rakennetussa tilapäisessä valimossa.[4] Rakennuskunta Haka nimesi alueen Hakalehdoksi, jotta se erottuisi Asuntosäätiön rakennuttamasta Tapiolasta. Nykyisin Hakalehto kuitenkin usein katsotaan kuuluvaksi Tapiolaan.[5]

Hakalehdon atriumtalot suunnitteli Pentti Ahola vuonna 1963. Ne muodostavat tiiviin ja matalasti rakennetun asuinalueen.[6] Atriumtalot valmistuivat vaiheittain 1960-luvun puoliväliin mennessä. Niitä suunniteltiin alkujaan 60, mutta vain 17 toteutettiin.[2]

Hakalehdossa Hakamäentien päässä toimi Hakalehdon yhteiskoulu vuosina 1963–1977.[7] Koulutilat siirtyivät 1977 Espoon kaupungin käyttöön, ja niissä jatkoivat Etelä-Tapiolan (ylä)koulu ja Etelä-Tapiolan lukio.[8] Etelä-Tapiolan koulu lakkautettiin vuonna 1994, jolloin oppilaat siirtyivät Tapiolan kouluun ja opettajakunta uuteen Saarnilaakson kouluun.lähde? Etelä-Tapiolan lukio siirtyi 1.1.2000 WeeGee-taloon.[9][10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arkkitehtuurimuseo
  2. a b Arkkitehtuurimuseo
  3. Unto Luukko: Rakentajan elämänkaari – Helsingin Hakan noususta Haka-konsernin tuhoon 1938–1994, s. 85–86. Otava, Helsinki 2000.
  4. Luukko 2000, s. 105–106.
  5. Riitta Astikainen, Riitta Heiskanen & Raija Kaikkonen: Elämää lähiössä, s. 24, 26. Helsingin Sanomat 1997.
  6. Sirkkaliisa Jetsonen: Ahola, Pentti Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  7. Hakalehdon Yhteiskoulun oppilaat
  8. Opetusneuvos Martti Hällströmin blogi
  9. Espoon kaupungin sivut
  10. Betoni.com s. 28