Elementtitalo
Elementtitalo on kerros- tai pientalo, joka rakennetaan yhdistelemällä talotehtaalla valmistettuja rakennuselementtejä toisiinsa. Elementtitalon pystyttäminen on huomattavasti nopeampaa kuin niin sanottu paikalla rakentaminen.
Elementtitalojen rakentaminen perustuu esivalmistettujen rakennuselementtien käyttöön rakennuspaikalla. Elementtirakentamisessa pyritään säästämään kustannuksia käyttämällä erityyppisiä tehdasvalmisteisia rakennuselementtejä, esimerkiksi ovia, portaita, seinäpaneeleita, kattoelementtejä tai kokonaisia huoneita.[1]
Elementtirakentamisen suurin etu on hinta. Elementtejä kyetään valmistamaan massatuotantona nopeasti ja halvalla. Jos kallispalkkaiset ammattitaitoiset työntekijät rakentaisivat rakennustyömaalla vastaavan talon, se tulisi huomattavasti kalliimmaksi. Lisäksi monien nykyaikaisten rakennusosien valmistukseen tarvitaan koneita ja laitteita, joita ei ole taloudellisesti kannattavaa siirtää jatkuvasti työmaalta toiselle. Materiaalikustannuksissa ja kokoonpanoajassa saavutetaan huomattavia säästöjä sijoittamalla esivalmistus tehtaalle. Lisäksi rakennusosien standardointi mahdollistaa sen, että valmistus tapahtuu siellä, missä raaka-aineet ovat edullisimpia.[1]
Esivalmistettuja rakennuselementtejä on käytetty jo vuosisatojen ajan, esimerkiksi tiiliä ja hirsiä. Nykyisenkeltainen elementtirakentaminen sai kuitenkin alkunsa vasta 1900-luvun alussa, kun rakennuselementtejä voitiin alkaa kuljettaa rakennuspaikoille kuorma-autoilla. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen massiivisempien rakennuselementtien esivalmistus kehittyi Yhdysvalloissa, Neuvostoliitossa ja Länsi-Euroopassa.[1]
Suomessa siirryttiin 1960-luvulla betonielementeistä koottujen kerrostalojen rakentamiseen. Elementtitaloja suunnitelleissa arkkitehtitoimistoissa työskenteleviä ohjeistettiin tuolloin, ettei talojen tarvitse olla kestäviä, koska ne puretaan 30 vuoden kuluttua purkutyötä varten erikseen valmistettavilla jättimäisillä leikkureilla.[2][3]
Suomen ensimmäinen huomattava rakennus, jonka rakentamisessa käytettiin elementtitekniikkaa, oli vuonna 1957 valmistunut Helsingin yliopiston Porthania. Ensimmäinen lähiö, jonka rakentamisessa käytettiin järjestelmällisesti elementtitekniikkaa, oli 1960-luvun alkupuolella rakennettu Helsingin Pihlajamäki.
Elementtikerrostaloja on rakennettu paljon myös entisen Neuvostoliiton alueilla, etenkin Venäjällä. Neuvostoliitossa 1950–1960-luvuilla rakennettuja elementtitaloja kutsutaan hruštšovkaksi. Hruštšovkia on asuinkäytössä edelleen hyvin paljon ja niitä löytyy jokaisesta Venäjän kaupungista.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Prefabrication Encyclopedia Britannica. Viitattu 31.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Talotohtori Panu Kailan mukaan nykyisin rakennetaan surkeasti, ja tuloksena on homehtumiselle alttiita pullotaloja Helsingin Sanomat. 4.3.2017. Viitattu 6.3.2022.
- ↑ Talotohtorina tunnettu arkkitehti Panu Kaila, 80, on tehnyt uraauurtavaa työtä restaurointimenetelmien opettamisessa Helsingin Sanomat. 15.5.2019. Viitattu 6.3.2022.