GIF

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Graphics Interchange Format
Tiedostopääte .gif
Mediatyyppi image/gif
Magic GIF87a/GIF89a
Lyhenne GIF

GIF (lyhenne sanoista Graphics Interchange Format) on yleisesti käytössä oleva häviötön bittikarttagrafiikan tallennusformaatti. GIF-tiedostot voivat sisältää vain 8-bittisiä harmaasävykuvia tai 8-bittisiä värikuvia, joiden värit ovat valittavissa 24-bitin paletista. Koska kuvien esittämiseen ei ole kuin 8 bittiä, rajoittuu yhtä aikaa näytettävien värien määrä 256:een. Kuvadata GIF-tiedostossa kompressoidaan käyttämällä Lempel–Ziv–Welch-algoritmia.

GIF:n etuna on, että lähes jokainen tietokonegrafiikkaohjelma tukee sitä. GIF-formaattia käytetään pienimuotoisten animaatioiden esittämiseen, mihin esimerkiksi JPEG tai PNG eivät kykene. GIF soveltuu häviöttömänä JPEG:iä paremmin myös tietynlaisten, teräväreunaisten piirroskuvien esittämiseen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GIF-tekniikka esiteltiin 15. kesäkuuta 1987.[1] Sen oli kehittänyt Steve Wilhiten johtama ryhmä, joka oli CompuServellä saanut tehtäväkseen kehittää kuvaformaatin, joka toimisi kaikissa tietokoneissa ja olisi mahdollista esittää tarkasti hitaiden verkkoyhteyksien kautta. PC-markkinoilla oli tuolloin lukuisia valmistajia, jotka kaikki näyttäivät grafiikkaa omalla tavallaan.[2]

GIF-tiedostomuotoa käytettiin alkujaan lähes pelkästään stillkuviin. Wilhite oli käyttänyt formaatin taustalla Lempel–Ziv–Welch-nimistä tiedonpakkausalgoritmia.[3] Siitä kehittyi suosituin tiedostoformaatti, mutta joulukuussa 1994 CompuServe ja Unisys ilmoittivat, että kehittäjien tulisi alkaa jatkossa maksaa lisenssimaksuja tiettyjen GIF-tekniikkaa hyödyntävien ohjelmistojen käytöstä.[4]

Varhainen GIF-innostus hiipui pian lisenssimaksujen ja patenttiongelmien takia.[2] Kehittäjät kääntyivät sellaisten uusien tiedostomuotojen pariin, jotka eivät käyttäneet LZW-algoritmia. PNG-tiedostomuoto tunnettiin jossain vaiheessa jopa nimellä PING (“Ping Is Not Gif”, “Ping ei ole Gif”). Marraskuussa 1999 järjestettiin jopa Burn All GIFs -päivä, jonka aikana jotkut kehittäjät tuhosivat kaikki GIF-tiedostonsa.[3] Samaan aikaan verkkosuunnittelu alkoi muuttua ammattimaisemmaksi, ja web designerit jättivät vanhanaikaiset animaatiot ja siirtyivät esimerkiksi Flashiin ja myöhemmin HTML5:een.[2]

LZW-algoritmin patentti raukesi Yhdysvalloissa 2003 ja kaikkialla muualla 2004. GIF-kuvaformaatti ei ollut kadonnut kokonaan, mikä liikkuvan kuvan museon kuraattorin Jason Eppinkin mukaan johtui internetin tee se itse -hengestä. Kuka tahansa pystyi tekemään omanlaisensa pienen ja helposti tallennettavan kuvan.[3] Reddit perustettiin vuonna 2005, Twitter vuonna 2006 ja Tumblr vuonna 2007. Jokainen niistä oli vaikuttamassa GIF-kuvien uuteen tulemiseen. Tumblrissa oli helppo esimerkiksi GIF-kuvan avulla reaktioita toisten jakamiin kuviin. Redditissä syntyi kokonaisia alafoorumeita, joissa tarkoituksena on jakaa parhaimmat GIF-muodossa esitetyt reaktiot.[1]

Nieman Journalism Lab on kutsunut vuoden 2012 kesäolympialaisia GIF-kuvien paluujuhlaksi. Samana vuonna Oxford Dictionaries valitsi GIF:n vuoden sanaksi, ja seuraavana vuonna Steve Wilwhite sai Webby-gaalassa elämäntyöpalkinnon.[2] GIF-reaktiosta on muodostunut niin keskeinen osa sosiaalista mediaa, että useat alustat ovat alkaneet tarjota GIF-hakuja suosittuihin tietokantoihin, kuten Giphyyn ja Gfycatiin.[1]

GIF-tiedostojen käyttäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GIF-tiedostot on yleisessä käytössä, sillä GIF on erinomainen formaatti tallentaa pieniä ja/tai pikselitarkkoja vähävärisiä kuvia. Näissä tapauksissa tiedostokoko pysyy pienenä kuvan siitä kärsimättä. Varsinkin www-sivuilla pienemmästä tiedostokoosta on hyötyä. Häviöttömänä GIF-formaatti soveltuu tarkkarajaisten kuvien tallennusmuodoksi. Valokuvamaisten kuvien osalta häviöttömyydestä ei ole hyötyä, sillä tallennettavan kuvan värimäärä usein joudutaan rajaamaan ennen tallentamista. Lisäksi pakkausalgoritmi tehoaa huonosti kohinaan ja alati vaihtuvaan väriarvoon. Yleensä niitä käytetään emojien tapaan ”värittämään” tekstiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Romano, Ajo: The GIF is 30 years old. It didn't just shape the internet — it grew up with the internet Vox. 15.6.2017. Vox Media, Inc. Viitattu 14.7.2019. (englanniksi)
  2. a b c d Finley, Clint: THE GIF Turns 30: How an Ancient Format Changed the Internet Wired. 28.5.2017. Condé Nast. Viitattu 14.7.2019. (englanniksi)
  3. a b c Boissoneault, Lorraine: A Brief History of the GIF, From Early Internet Innovation to Ubiquitous Relic Smithsonian.com. 2.6.2017. Smithsonian Institution. Viitattu 14.7.2019. (englanniksi)
  4. Battilana, Mike: The GIF Controversy: A Software Developer’s Perspective mike.pub. 20.6.2004. Viitattu 14.7.2019. (englanniksi)

Aiheesta lisää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]