Twitter

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Twitter
Twitter logo.svg
Kotisivu www.twitter.com
Slogan What's happening?
Tyyppi Virtuaaliyhteisö
Rekisteröinti Pakollinen (pelkän sisällön lukemiseen ei)
Kielet Useita (myös suomi)
Luonut Jack Dorsey
Avattu 2006
Alexa-sija 9. (lokakuu 2016)[1]
Nykyinen tila Aktiivinen

Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli tviitit (tai twiitit), voivat sisältää korkeintaan 280 merkkiä, paitsi japanin-, korean- ja kiinankieleisillä käyttäjillä, joilla on edelleen käytössään 140 merkkiä.[2] Käyttäjien on mahdollista lähettää ja vastaanottaa päivityksiä Twitter-verkkosivuston kautta, tekstiviesteinä, RSS-syötteenä tai erilaisten sovellusten kautta. Palvelun käyttö internetissä on maksutonta.

Twitter julkistettiin vuonna 2006, ja vuonna 2017 sillä oli arviolta 330 miljoonaa aktiivista käyttäjää.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evan Williams on yksi Twitterin perustajista.

Twitterin kehitys aloitettiin keväällä 2006 ja palvelu julkaistiin heinäkuussa 2006.[3] Ensimmäisen viestin eli tviitin ”just setting up my twttr” lähetti Twitterin kehittäjä Jack Dorsey 21. maaliskuuta 2006.[4]

Vuonna 2007 päivittäisten tviittien määrä kasvoi 20 000:sta 60 000:een. Ensimmäisenä aihetunnistetta eli hashtagia käytti Chris Messina.[5]

Barack Obaman presidentinvaalikampanjassa vuonna 2008 Twitteriä hyödynnettiin paljon. Maaliskuussa 2008 Twitterillä oli 1,3 miljoonaa rekisteröityä käyttäjää. Huhtikuussa 2009 rekisteröityjä käyttäjiä oli kuusi miljoonaa ja lokakuussa 2010 jo yli 50 miljoonaa. Vuonna 2010 Twitterissä alkoi tviittien, trendien ja tilien mainostaminen. Päivittäin lähetettiin noin 50 miljoonaa tviittiä. Suomessa julkaistiin vuonna 2010 maailman ensimmäinen Twitterin avulla tehty romaani Todellisuudesta toiseen.[5]

Twitterissä oli syyskuussa 2011 jo 100 miljoonaa aktiivista käyttäjää, ja päivittäisiä tviittejä lähetettiin 140 miljoonaa. Suomennettu käyttöliittymä julkaistiin, ja Suomessa oli arviolta 50 000 aktiivista käyttäjää kuukaudessa.[5]

Aktiivisten Twitter-käyttäjien määrä ylitti 200 miljoonaa syyskuussa 2012, ja päivittäisiä tviittejä lähetettiin 340 miljoonaa. Käyttäjien oma Twitter-historia tuli kokonaisuudessaan heidän ladattavakseen.[5]

Twitter listautui pörssiin vuonna 2013. Käyttäjiä oli 200 miljoonaa, jotka lähettivät päivittäin 400 miljoonaa tviittiä. Vuonna 2014 käyttäjämäärä ylitti 250 miljoonaa, minkä jälkeen Twitterin kasvuvauhti alkoi hidastua. Vuonna 2015 käyttäjämäärä saavutti 300 miljoonaa, vuonna 2016 315 miljoonaa ja vuonna 2017 noin 330 miljoonaa. Vuonna 2015 Twitter osti Periscopen, jonka avulla voi tehdä live-videolähetyksiä. [5]

Yhdysvaltain vastavalittu presidentti Donald Trump alkoi vuonna 2017 hyödyntää Twitteriä aktiivisesti. Ensimmäisenä 100 miljoonan seuraajan rajan ylitti laulaja Katy Perry. Yhden tviitin enimmäismerkkimäärä nostettiin 140 merkistä 280 merkkiin.[5]

Twitteriin kuuluu nykyisinmilloin? myös verkkosivu TwitPic. Lisäksi Twitter omistaa tietokoneella käytettävän Twitter-sovelluksen nimeltä TweetDeck.[6]

Suosio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Twitter ei itse julkaise tietoa käyttäjämääristään. Maailmassa on arvioitu vuonna 2017 olevan noin 330 miljoonaa aktiivista käyttäjää ja 1,6 miljardia rekisteröitynyttä käyttäjää. Suomessa on arvioitu vuonna 2017 olevan lähes 500 000 Twitterin käyttäjää, joista vähintään kerran viikossa tviittaa noin 50 000.[7]

Twitterin seuratuin henkilö maaliskuussa 2018 oli laulaja Katy Perry yli 108 miljoonalla seuraajallaan. Seuraavaksi seuratuimpia olivat Justin Bieber, Barack Obama ja Rihanna.[8]

Twitter-viestintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Twitter on avoin yhteisöpalvelu. Kuka tahansa Twitterin käyttäjä voi seurata ketä tahansa käyttäjää ilman erillistä hyväksymiskäytäntöä. Kaikki Twitterissä lähetetyt viestit näkyvät kaikille käyttäjille, jotka vierailevat lähettäjän profiilissa, seuraavat häntä tai jotka on mainittu viestissä.[9]

Twitterissä lähetettyjä viestejä kutsutaan tviiteiksi. Yhden tviitin merkkimäärä saa olla enintään 280 merkkiä; syksyyn 2017 saakka ylärajana oli 140 merkkiä. Viestin lyhyyden johdosta tviittien täytyy olla ytimekkäitä. Tilanpuutteen johdosta Twitteriin on kehitetty omat kielioppisäännöt, joiden avulla viestintää voidaan organisoida. Nämä kielioppisäännöt perustuvat yhtäältä Twitterin teknisiin ominaisuuksiin ja toisaalta vakiintuneisiin käytäntöihin.[9]

Kielioppisääntöjen keskeisimpiä elementtejä ovat:[9]

  • Aihetunnisteet eli hashtagit, jotka saadaan lisäämällä minkä tahansa sanan eteen symboli #. Aihetunnisteiden avulla Twitteristä voi etsiä tietoa sekä nähdä tviittivirta kyseisellä asiasanalla.
  • Twitter-tilit, jotka merkitään symbolilla @. Kun tviitissä viitataan tämän symbolin avulla johonkin Twitter-tiliin, tilin omistaja saa tiedon viestistä. Eri tileille osoitetut viestit kerätään myös omille välilehdilleen.
  • Uudelleentviittauksella voidaan lähettää viesti uudelleen omalle seuraajajoukolle.
  • Tykkäämisellä (♥) lukija voi osoittaa pitävänsä viestin sisällöstä.
  • Yksityisviestit näkyvät vain valituille vastaanottajille, eikä niissä ole 280 merkin rajoitusta.

Muita Twitterin toimintoja ovat muun muassa listat ja hetket. Listoille käyttäjä voi lisätä haluamiaan tilejä. Listat voivat olla yksityisiä tai julkisia. Hetket ovat korostettuja merkittäviä tapahtumia, joiden luomisessa voidaan hyödyntää olemassa olevia tviittejä ja valokuvia.[9]

Tviittien virtaa voi seurata hallitusti jonkin Twitterin kehittämän työkalun tai markkinoilla olevan sosiaalisen median hallintatyökalun kautta.[9]

Käyttötarkoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Twitteriä käytetään niin yksityiselämään kuin ammattiinkin liittyvissä tarkoituksissa. Käyttäjä voi seurata Twitterissä jotain tiettyä aihetta, lukea uutisia tai seurata yhteiskunnallista keskustelua. Twitter nousee usein esille erilaisten katastrofien, terrori-iskujen tai suurten uutistapahtumien yhteydessä.[10]

Katastrofiviestinnässä Twitteriä käytetään paljon, koska tieto leviää nopeimmin sosiaalisten verkostojen kautta ja koska puhelinlinjojen katketessa ja kännykkäverkkojen pettäessä Twitterin kautta saattaa voida yhä viestiä.[10]

Journalistit ovat usein hyvin aktiivisia Twitterissä ja hakevat uutisjuttuja, jakavat uutisia ja käyvät keskustelua. Journalistit seuraavat Twitterissä julkkiksia ja poliitikkoja, jotka tviittaavat paljon.[10]

Politiikassa Twitteriä on käytetty erityisesti vallankumouksista ja muusta kuohunnasta tiedottamiseen. Twitteriä käytettiin menestyksekkäästi lietsomaan Moldovan vuoden 2009 vaalien jälkeisiä levottomuuksia, jotka saivat nimen "Twitter-vallankumous".[11][12] Vuonna 2009 Iranin presidentinvaalien jälkeisissä mielenosoituksissa vaalitappion kokeneen opposition kannattajat levittivät Twitterin avulla tietoa mellakoista ulkomaille. Ulkomaalaisilta toimittajilta oli samaan aikaan kielletty tilanteiden raportointi, mikä lisäsi Twitterin merkitystä.[13]

Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjoissa ja vaaliväittelyissä vuonna 2016 ehdokkaiden tviitit olivat näkyvässä roolissa. Tultuaan valituksi presidentti Trump alkoi käyttää Twitteriä ensisijaisena viestintäkanavanaan. Suomessakin vaalikeskustelut keräävät kaikista ohjelmista eniten livetviittauksia. Twitterin todellisesta vaikutuksesta äänestyspäätöksiin on kuitenkin esitetty hyvin vastakkaisia mielipiteitä.[10]

Erilaiset organisaatiot, järjestöt ja ihmiset käyttävät Twitteriä saadakseen äänensä kuuluville, jos se ei niiltä muuten onnistu. Terroristijärjestöt käyttävät Twitteriä aktiivisesti, ja myös terrori-iskujen silminnäkijät raportoivat Twitterin kautta.[10]

Yritykset ja organisaatiot ovat ottaneet Twitterin tärkeäksi osaksi viestintäänsä. Twitteriä käytetään esimerkiksi brändin rakentamisen väylänä ja osana organisaatioiden palveluviestintää.[10]

Julkkikset kuten populaarikulttuurin tähdet ja suosikkiurheilijat käyttävät Twitteriä viestintä- ja tiedotusvälineenään omilla ehdoillaan ilman uutismediaa, jolloin he saavat faneihinsa suoremman yhteyden. Seuratuimpien käyttäjien listalla onkin eniten juuri populaari- ja viihdekulttuurin edustajia, joillakin heistä yli 100 miljoonaa seuraajaa.[10]

Yhdysvalloissa on suosittua käyttää Twitteriä terveyskysymyksissä. Joidenkin sairauksien ympärille on muodostunut yhteisöjä, joissa jaetaan asiantuntijoiden ja vertaisten näkemyksiä sairaudesta.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Isotalus, Pekka & Jussila, Jari & Matikainen, Janne (toim.): Twitter viestintänä: Ilmiöt ja verkostot. Vastapaino, 2018. ISBN 978-951-768-615-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Site overview: twitter.com Alexa.com. Viitattu 31.10.2016. (englanniksi)
  2. Twitter tuplaa merkkimäärän lähes kaikille käyttäjille – tviittien maksimiksi 280 merkkiä Yle Uutiset. Viitattu 8.11.2017.
  3. Haavisto, Maija: Näin käytät Twitteriä. Helsinki: Finn Lectura Oy, 2009. ISBN 978-951-792-439-9. Kirjan verkkosivut.
  4. Isotalus, Pekka & Jussila, Jari & Matikainen, Janne (teoksessa Twitter viestintänä, 2018), s. 9.
  5. a b c d e f Isotalus, Pekka & Jussila, Jari & Matikainen, Janne (teoksessa Twitter viestintänä, 2018), s. 15–16.
  6. Arrington, Michael: Twitter To Buy TweetDeck For $40 Million – $50 Million 2.5.2011. Viitattu 12.7.2011. (englanniksi)
  7. Isotalus, Pekka & Jussila, Jari & Matikainen, Janne (teoksessa Twitter viestintänä, 2018), s. 12–13.
  8. The top 100 most followed on Twitter Twitter Counter. Viitattu 4.3.2018. (englanniksi)
  9. a b c d e Isotalus, Pekka & Jussila, Jari & Matikainen, Janne (teoksessa Twitter viestintänä, 2018), s. 10–12.
  10. a b c d e f g h Isotalus, Pekka & Jussila, Jari & Matikainen, Janne (teoksessa Twitter viestintänä, 2018), s. 17–26.
  11. Stack, Graham: 'Twitter revolution' Moldovan activist goes into hiding guardian.co.uk. 15.4.2009. Viitattu 8.8.2009. (englanniksi)
  12. Denisov, Vadim: Moldova's Twitter Revolution Foreign Policy. 4.7.2009. Viitattu 8.8.2009. (englanniksi)
  13. Twitter auttaa Iranin mielenosoittajia – lykkää päivitystään MTV3.fi. 16.6.2009. Viitattu 8.8.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]