TLS

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee salausprotokollaa. TLS on myös Itä-Timorin maatunnus.
TCP/IP-pino
sovelluskerros

sovelluskerros
BGP · DHCP · DNS · ESMTP · FTP · HTTP · IMAP · IRC · LDAP · MGCP · NNTP · NTP · POP3 · RPC · RTP · RTSP · SIP · SMTP · SNMP · SOCKS · SSH · Telnet · TLS/SSL · XMPP
kuljetuskerros

kuljetuskerros
TCP · UDP · DCCP · SCTP · RSVP · RIP · ECN
verkkokerros

verkkokerros
IP (IPv4 ja IPv6) · ICMP · ICMPv6 · IGMP · IPsec
siirtoyhteyskerros ARP · IS-IS · NDP · OSPF · L2TP · PPP

Transport Layer Security (TLS), aiemmin tunnettu nimellä Secure Sockets Layer (SSL), on salausprotokolla, jolla voidaan suojata Internet-sovellusten tietoliikenne IP-verkkojen yli. Se on nykyisin yksi tavallisimpia tapoja suojata tietoliikennettä. Tavallisin TLS:n käyttötapa on suojata verkkosivujen siirtoa HTTPS-protokollalla.

Historia ja versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SSL oli alun perin Netscape-selaimeen kehitetty salausprotokolla HTTP-yhteyksien eli WWW-sivujen suojaamiseen. Protokollaa ei kuitenkaan rajoitettu vain HTTP-protokollaan, vaan sillä voidaan suojata mitä tahansa TCP-yhteyksiä. Nykyisin sitä käytetään myös esimerkiksi SMTP-, POP-, IMAP-, LDAP ja IRC-yhteyksien salaamiseen.

Netscape luovutti kehityksen IETF-standardointiorganisaatiolle, joka sitten kehitti SSL-protokollasta oman versionsa ja antoi sille nimeksi TLS (Transport Layer Security). TLS 1.0 on SSL 3.0:n seuraaja. SSL 2.0 ja SSL 3.0 on myöhemmin merkitty kielletyiksi (RFC 6176, RFC 7568) uudempien TLS-versioiden julkaisun jälkeen.

TLS 1.3 hyväksyttiin standardiksi maaliskuussa 2018 (RFC 8446).[1] TLS 1.3 poisti eräitä vanhentuneita salausmenetelmiä ja algoritmeja, sekä sisälsi parannuksia latenssiin.[2] Ennen version 1.3 kehitystä talous- ja pankkiala oli huolissaan seurannan menettämisestä ja halusivat protokollaan takaoven, jota ei protokollaan lopulta tullut.[3][1] Takaovi olisi tehnyt tyhjiksi uuden version edut.[1]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SSL koostuu kahdesta protokollasta: kättelyprotokollasta ja tallenneprotokollasta.[4] Tallenneprotokolla ohjaa tiedon kulkua SSL-istunnon päätepisteiden välillä.[4] Kättelyprotokolla todentaa yhden tai molemmat päätepisteet SSL-istunnossa ja asettaa yksilöllisen symmetrisen avaimen, jota käytetään tiedon salaamiseen ja purkamiseen tuon istunnon aikana.[4] SSL käyttää epäsymmetristä salausta, digitaalista allekirjoitusta ja SSL-kättelyä todentaakseen yhden tai molemmat päätepisteet.[4] Tyypillisesti SSL todentaa palvelimen ja valinnaisesti SSL todentaa asiakkaan.[4]

SSL perustuu varmenteisiin, joilla sivustot todistavat olevansa hyvämaineisia. Varmenteita myöntävät yritykset (engl. Certificate Authority, CA), jotka takaavat varmenteen hakijan identiteetin. Selainvalmistajat puolestaan pitävät listaa luotetuista varmenteiden myöntäjistä. Nämä voivat myös delegoida myöntämisoikeuksia edelleen.[5] Esimerkiksi Mozillan listalla on yli 50 luotettua varmenteen myöntäjää.[6][7]

Myöhemmin on esitetty epäilyjä, ettei järjestelmä ole enää luotettava. Maaliskuussa 2011 Comodo Groupin luottaman kumppanin palvelimelle murtauduttiin ja iranilaiset krakkerit saivat varmenteita haltuunsa. Yksittäisiä varmenteita voi perua, mutta vuoden 2011 selaimissa krakkeri voi estää toiminnon toiminnan selainten juuri siitä välittämättä.[8] Toisaalta kokonaisen varmenteen myöntäjän varmennetta ei voi käytännössä perua, koska tällöin rikottaisiin kaikkien sen asiakkaiden sivustot.[5]

Standardeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TLS-protokollaa koskevia standardeja:

  • RFC 2246 The TLS Protocol Version 1.0
  • RFC 2712 (heikkojen salausmenetelmien käyttö)
  • RFC 2817 (TLS:n käyttö HTTP:n kanssa, sama portti)
  • RFC 2818 (TLS:n käyttö HTTP:n kanssa, eri portti)
  • RFC 3268 (AES-salausmenetelmä)
  • RFC 4279 Pre-Shared Key Ciphersuites for Transport Layer Security (TLS) (TLS:n käyttö symmetrisen avaimen kanssa)
  • RFC 4346 The Transport Layer Security (TLS) Protocol Version 1.1
  • RFC 4366 Transport Layer Security (TLS) Extensions
  • RFC 5246 The Transport Layer Security (TLS) Protocol Version 1.2
  • RFC 8446 The Transport Layer Security (TLS) Protocol Version 1.3

Toteutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut käyttökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TLS-kättelyä käytetään myös muissa käyttötarkoituksissa, kuten esimerkiksi EAP-protokollassa.

Laajennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ALPN (RFC 7301) on TLS-kättelyyn julkaistu laajennus.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Brandon Vigliarolo: TLS 1.3 is approved: Here's how it could make the entire internet safer techrepublic.com. 26.3.2018. Viitattu 6.8.2021. (englanniksi)
  2. TLS 1.3: The Most Superior Cryptographic Protocol is Here aboutssl.org. Viitattu 6.8.2021. (englanniksi)
  3. Andrew Kennedy: [TLS Industry Concerns about TLS 1.3] mailarchive.ietf.org. 22.9.2016. Viitattu 6.8.2021.
  4. a b c d e How SSL works ibm.com. Viitattu 6.8.2021. (englanniksi) 
  5. a b http://www.tietoviikko.fi/kehittaja/article614638.ece
  6. https://ccadb-public.secure.force.com/mozilla/CACertificatesInFirefoxReport
  7. https://wiki.mozilla.org/CA/Included_Certificates
  8. http://www.imperialviolet.org/2011/03/18/revocation.html
  9. NPN and ALPN imperialviolet.org. 20.3.2013. Viitattu 6.8.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]