Virtuaaliyhteisö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Virtuaaliyhteisö on joukko ihmisiä, joka käy dialogia teknologian välityksellä useimmiten Internetissä[1]. Yhteisö tarvitsee myös yhteisen mielenkiinnon kohteen ja säännöt[2] ja jotta kyseistä ihmisten joukkoa voitaisiin kutsua virtuaaliyhteisöksi, on heidän välillään toteuduttava virtuaaliyhteisöllisyyden tunne[3]. Näitä yhteisöjä ei sido aika eikä paikka, vaan useimmiten juuri yhteinen kiinnostuksen kohde.

Luodut sosiaaliset siteet ovat vahvuudeltaan vaihtelevia. Identiteetti rakentuu virtuaaliyhteisöissä eri tavoin kuin reaalimaailmassa. Usein käytetään nimimerkkiä ja sen takana olevan henkilön on mahdollista olla anonyymi esimerkiksi sukupuolen ja iän puolesta.

Virtuaaliyhteisön jäsenten tapaamispaikkoja kutsutaan virtuaaliareenoiksi tai verkkoyhteisöiksi.

Virtuaaliyhteisön jäsenet saattavat myös tavata toisiaan Internetin ulkopuolella, "oikeassa maailmassa" eli IRL-maailmassa (engl. In Real Life). Tällaista tapaamista kutsutaan miitiksi.

Virtuaaliareena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtuaaliareena on tietoverkkoja hyödyntävä ympäristö, jonka kautta virtuaaliyhteisön jäsenet voivat olla yhteydessä toisiinsa. Virtuaaliareena kannustaa jäseniään aktiiviseen osallistumiseen ja voi sisältää useita rinnakkaisia kommunikointikanavia.lähde?

Verkkoyhteisö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkkoyhteisöllä tarkoitetaan ryhmää, jonka jäsenet ovat pitkäaikaisessa tai jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään eri tiedonvälitystekniikoiden avulla. Ryhmän sisälle muodostuu monitasoisia sosiaalisia suhteita, hierarkiaa sekä mahdollisesti yhteisiä käyttäytymiskoodeja ja slangeja. Verkkoyhteisöön pätee ryhmän kehityksen eri vaiheet.lähde?

Verkkoyhteisössä viestintä on monen suhde moneen -tyyppistä osanottajien kesken. Viestintä voi olla myös erikoistapauksissa keskittynyt yhdensuuntaiseen informatiiviseen viestintään. Nykyisin verkkoyhteisö-sanaa käytetään ilmaisemaan Internetissä toimivia sosiaalisia ryhmittymiä, joista monet ovat konkreettisia myös Internetin ulkopuolella.lähde?

Verkkoyhteisöjä ovat esimerkiksi Fleim ja Aulabaari.

Virtuaaliyhteisöllisyyden tunne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtuaaliyhteisöllisyyden tunne on yhteisöön kuulumisen ja sitoutumisen tunne, jota ei voida automaattisesti olettaa esiintyvän jokaisessa sosiaalisessa verkkoryhmittymässä. Niitä verkkoryhmittymiä joissa se esiintyy, kutsutaan virtuaaliyhteisöiksi. Reaalimaailmassa yhteisöllisyyden tunteen on todettu parantavan työskentelytyytyväisyyttä ja organisaation sisäistä yhteisökäyttäytymistä (lojaalisuus, altruismi, kohteliaisuus, hyveellisyys). Yhteisöllisyyden tunteen vaikutukset verkkoyhteisössä ovat rinnastettavissa reaalimaailman vastaaviin.

Virtuaaliyhteisöllisyyden tunteen muodostumiseen vaikuttavat seuraavat käyttäytymismallit ja prosessit:

Avun tarjoaminen ja vastaanottaminen

  • Julkinen ja yksityinen tietämyksen ja tunnepitoisen avun tarjoaminen ja vastaanottaminen edesauttaa yhteenkuuluvuuden muodostumista yhteisössä.
  • Kokemusten jakaminen lisää yhteisöllisyyden tunnetta ja parantaa jäsenten välisiä suhteita.

Identiteetin luominen ja sellaisen tunnistaminen

  • Julkiset viestit yhteisön sisällä rakentavat jäsenten identiteettiä.
  • Yhteisön tarjoamat mahdollisuudet identiteetin muokkaamiseen - allekirjoitus, avatar, linkit, käyttäjän julkinen profiili.
  • Tämä johtaa siihen, että yhteisö ei ole pelkkä kasvoton ja nimetön massa, vaan sen jäsenillä on omat persoonansa, tai ainakin heistä välittyy jonkinlainen mielikuva.

Luottamuksen syntyminen

  • Yhteisössä voi luottaa siihen, että henkilö on se miksi itseään väittää.
  • Luovutetaan paljon reaalimaailman tietoja omasta itsestään (nimi, email, puh. yms).
  • Intuitiivinen näkemys; vaikuttaako henkilö luotettavalta kirjoitustensa perusteella?
  • Jos on mahdollista, että yhteisön jäseniä tapaa reaalimaailmassa, on todennäköistä, että vuorovaikutus yhteisön kanssa on harkitumpaa. Ei esimerkiksi valehdella asioista niin helposti.
  • Yhteisön jäsenten tapaamiset ja niistä raportointi virtuaaliyhteisössä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Blanchard, Anita L. & Markus, Lynne M.: The Experienced "Sense" of a Virtual Community: Characteristics and Processes. The DATA BASE for Advances in Information Systems, 2004, nro 35, vol. 1, s. 65-79. New York, NY, Yhdysvallat: ACM. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 22.6.2011. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rheingold, H. 2000. The Virtual Community. Homesteading on the Electronic Frontier. – Rev. ed. London: MIT Press.
  2. Preece, J. 2000. Online Communities. Designing Usability, Supporting Sociability. Chichester, England: John Wiley & Sons.
  3. http://web.bentley.edu/empl/m/lmarkus/Markus_Web_Documents_(pdf)/Experience_Sense_of_Virtual_Community.pdf Anita L. Blanchard & M. Lynne Markus "The Experienced "Sense" of a Virtual Community: Characteristics and Processes"