Yhdysvaltain kongressitalon valtaus 2021

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdysvaltain kongressitalon valtaus 2021
Osa Yhdysvaltain presidentinvaalien 2020 tuloksiin liittyviä protesteja
2021 storming of the United States Capitol 09 (cropped).jpg
Väkijoukkoa kongressitalon edustajalla.
Päiväys 5.–6. tammikuuta 2021
Paikka Yhdysvaltain kongressitalo, Washington DC, Yhdysvallat
38°53′23.3″N, 77°00′32.6″W
Syyt Joe Bidenin vaalivoiton vuoden 2020 presidentinvaaleissa vastustaminen
Tavoitteet estää kongressia vahvistamasta Joe Bidenia presidentiksi
Menetelmät Yhdysvaltain kongressitalon valtaus
Lopputulos molemmat kongressin huoneet vahvistivat yhteisessä istunnossa Joe Bidenin vaalivoiton
Mielenosoituksen osapuolet

Donald Trumpia kannattavat ryhmät
Äärioikeistolaiset ryhmät

Tappiot
Kuolleita 4 mellakoitsijaa[2]
1 poliisi[3]
Loukkaantuneita tuntematon määrä mellakoitsijoita, mutta ainakin 5 joutui sairaalaan
ainakin 56 viranomaista
Pidätettyjä ainakin 80[4]

5. tammikuuta ja 6. tammikuuta 2021 paikallista aikaa Yhdysvaltain istuvaa presidenttiä Donald Trumpia tukevat mielenosoittajat järjestivät Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington DC:ssäSave America” -mielenosoituksen ja sen yhteydessä tunkeutuivat kongressin kongressitaloon, jossa oli käynnissä vuoden 2020 presidentinvaalien valitsijamieskokouksen tulosten vahvistaminen. Sekä edustajainhuoneen että senaatin istunnot jouduttiin keskeyttämään.

Tapahtumissa on kuollut ainakin viisi ihmistä.[5][6] Heistä yksi oli nainen, jonka ampui siviilipukuinen poliisi. Yksi kuolleista oli poliisi, joka kuoli torstaina 7.1.2021 sairaalassa.[7] Kolme muuta kuoli poliisin mukaan ”terveyssyistä”, joita ei ole täsmennetty. Ainakin 14 poliisia loukkaantui, joista yksi vakavasti.[8]

Kongressin johto evakuoitiin kongressitalosta Washingtonissa sijaitsevaan Fort Lesley J. McNairin sotilastukikohtaan.[9] Istunto jatkui myöhemmin ja kongressi vahvisti valitsijamieskokouksen tuloksen, joten Joe Bidenista tulee virallisesti seuraava Yhdysvaltain presidentti.[10] Ainakin osa ulkopolitiikan tutkijoista ja medioista pitää tapahtunutta epäonnistuneena vallankaappausyrityksenä.[11]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti Trump esitti 19. joulukuuta Twitterissä kutsun tulla osoittamaan mieltä Washingtoniin loppiaisena. Hän twiittasi: “Be there, will be wild” (Tulkaa sinne, siitä tulee villiä). Sen jälkeen Facebookiin syntyi useita eri suuruisia tapahtuma- ja suunnitteluryhmiä. Joulukuun 21. TheDonald.win -foorumilla esitettiin, että haluttu vaikutus voidaan saavuttaa vain hyökkäämällä kongressiin ja valloittamalla se. Mielenosoitusten järjestämiseen ja markkinointiin osallistui myös Valkoisen talon henkilökuntaa ja Trumpin vaalikampanjan entisiä työntekijöitä.

Yhtä järjestäjää loppiaisen mielenilmauksella ei ollut, vaan lupaa protestoida olivat hakeneet muun muassa Trump-marsseille aikaisemmin osallistuneet Proud Boys, Women for America ja Oath Keepers. Osa ryhmistä ilmoitti ennakkoon välttävänsä käyttämästä tunnuksiaan, kuten värejä, lippuja tai tietynlaisia vaatteita. Tavoitteena oli sulautua massaan ja hämärtää sitä, keitä protesteissa todella olisi mukana. Proud Boysin johtaja Enrique Tarrio sanoi haastattelussaan jo uuden vuoden aattona, että ryhmän jäsenet jakautuisivat pääkaupunkiin "pienissä tiimeissä" ilman normaalisti käyttämäänsä keltamustaa vaatetusta.[12]

Tapahtuman aikana ulkoa toimivat verkkoagitaattorit rohkaisivat osallistujia väkivaltaisuuteen. Väkijoukon striimattua videoita toiminnastaan kommentoijat rohkaisivat osallistujia tunkeutumaan Capitol-rakennukseen.[13]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti Donald Trump oli aloittanut keskipäivän paikkeilla keskiviikkona 6. tammikuuta 2021 ”Save America” -kokoontumisen lähellä Valkoista taloa. Trump kertoi puheessaan kokoontujille marssista Pennsylvania Avenueta pitkin Yhdysvaltain kongressitalolle, jossa samana päivänä oli tarkoitus kongressin kokouksessa vahvistaa presidenttiehdokas Joe Bidenin valinta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi.[14]

Presidentti Trump sanoi puheessaan:

"Te ette koskaan saa takaisin maatamme heikkoudella. Teidän on näytettävä voimaa ja teidän on oltava vahvoja. Aiomme vaatia, että kongressi tekee asiat oikein ja laskee mukaan vain ne valitsijamiehet, jotka on määrätty laillisesti..... Tiedän, että kaikki täällä olevat marssivat kohta Capitolin rakennukselle, jotta saamme rauhallisesti ja isänmaallisesti teidän äänenne kuuluviin tänään."[15]

Puheen päätyttyä väkijoukko alkoi liikkua kohti kongressitaloa. Reitti oli suljettu muutaman kilometrin päässä poliisin estein. Noin kello 13.10 paikallista aikaa väkijoukko oli alkanut kerääntyä kongressitalon molemmille puolille huutaen iskulauseita. Poliisi käytti joukkojen hallintaan kyynelkaasua samalla kun väkijoukko yritti kaataa poliisiesteitä.[14]

Poliisien linjat murtuivat ja väkijoukko pääsi poliisiesteiden läpi Capitol Plaza -aukiolla kongressitalon itäpuolella. Valtaajat pääsivät edelleen nopeasti sisään itse kongressitaloon itäisestä sisäänkäynnistä. Sisällä väkijoukko suuntasi edelleen senaatin ja edustajainhuoneen kokoontumistiloihin. Rakennuksessa olleet senaattorit joutuivat tällöin keskeyttämään kokoontumisensa. Edustajainhuoneen sisäänkäynti tukittiin barrikadein, joita valvoivat käsiasein varustetut vartijat. Noin tunnin kuluttua tapahtumien alusta väkijoukkoa alkoi saapua rakennukseen myös sen länsipuolelta ikkunoita rikkoen ja lukittuja ovia hajottaen.[14]

Noin kello 15.00 ammuttiin ensimmäiset laukaukset. Naispuolinen mielenosoittaja haavoittui kuolettavasti yritettyään päästä sisään edustajainhuoneeseen. Ensiavusta huolimatta haavoittunut nainen kuoli vammoihinsa. Rakennuksen toisessa päässä väkijoukko oli päässyt sisään senaatin kokoontumistiloihin, jossa heistä otettiin valokuvia esimerkiksi senaatin puhemiehen tuolilla. Yksi mielenosoittajista oli murtautunut edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin toimistoon.[14]

Lopulta kritiikin kiihtyessä Trump kehotti kannattajiaan palaamaan koteihinsa. Kongressitalo oli turvattu kello 17.40 mennessä. Washingtonin pormestari Muriel Bowser oli määrännyt edelleen ulkonaliikkumiskiellon, joka alkoi kello 18.00. Tilannetta valvomaan tuli tuhansia kansalliskaartin, FBI:n ja salaisen palvelun henkilöstöä.[14]

Valtaukseen osallistuneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaajat pystyttivät hirsipuun kongressitalon edustalle.
Proud Boys -ryhmä marssii.
Valtaajia tunnuksineen.

Osa osallistujista oli henkilöitä, joilla on paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa. Eräs heistä on salanimellä ”Baked Alaska” tunnettu henkilö. Hänet tunnetaan Trumpin kannattajana ja internet-trollina, joka on ollut mukana hyväntekeväisyystoiminnassa ”valkoisena nationalistina”. YouTube sulki hänen kanavansa lokakuussa seurauksena postauksista, joissa hän ahdistelee kaupan työntekijöitä ja kieltäytyy käyttämästä maskia koronaviruspandemian aikana. Toinen valtaajista on tunnistettu kasvomaalauksineen, turkishattuineen ja sarvineen Jake Angeliksi. Hänet tunnetaan katteettonta salaliittoa kannattavan QAnon-ryhmän edistäjänä, ja hän on käyttänyt itsestään nimitystä ”QAnon-shamaani”.[16]

Arkansasilainen aseidenkäyttöoikeuksia tukeva Richard Barnett tunkeutui valtauksessa edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosin toimistoon, missä otatti kuvia itsestään istumassa tämän työtuolilla. Barnett on osallistunut ”Stop the Steal” -ryhmän toimintaan. Ryhmä on kieltäytynyt hyväksymästä Joe Bidenin valintaa presidentiksi ja tuki presidentti Trumpin perättömiä väitteitä vaalirikoksista.[16]

Valtaukseen osallistuneiden joukossa oli Länsi-Virginian osavaltiokongressin republikaanisen puolueen edustaja Derrick Evans. Useat länsivirginialaiset poliitikot vaativat Evansin eroa tehtävästään tai sanktioita tälle tämän osallistumisen tultua julki. Tiedossa ei ole, että valtaukseen olisi osallistunut muita vaaleilla valittuja poliitikkoja. Pennsylvanian osavaltion senaatin jäsen Douglas V. Mastriano osallistui linja-autokuljetuksen järjestämiseen protestiin osallistuneille, mutta poistui paikalta väkivaltaisuuksien alettua.[17]

Kongressitalon valtauksen edetessä varsinkin QAnoniin ja presidentti Trumpin tukijoihin yhdistetyt henkilöt ja sosiaalisen median käyttäjät väittivät, että mukana oli agitaattoreita Antifa-verkostosta. He väittivät, että Antifan aktivistit olivat pukeutuneita Trumpin tukijoiksi epäjärjestystä luodakseen. Tätä väitettä esittivät myös huomattavat republikaanipoliitikot, kuten edustajainhuoneen jäsen Matt Gaetz.[16]

Valtaajien käyttämät symbolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunkeutujilla oli mukanaan erilaisia lippuja ja symboleita. Ainakin yhdellä oli konfederaation lippu. Esillä oli myös keltainen käärmeen ja tekstin ”don't tread on me” (suom. älä tallaa minua) sisältävä Gadsden-lippu, jonka ottivat käyttöön libertaarit Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Sitä käytetään nykyisin myös liittovaltion vastaisten valkoista ylivaltaa kannattavien väkivaltaisten ryhmien tunnuksena.[16] Yhdysvaltain historian museo otti haltuunsa joitakin tunkeutujien rakennukseen jättämiä esineitä, kuten lippuja, tarroja ja kylttejä.[18]

Seuraukset Trumpille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väitöskirjatutkija Jani Kokko kertoi Ilta-Sanomille uskovansa, että kongressitalon valtauksen takia republikaanien kesken pelätystä irtiotosta Trumpiin tuli yhtäkkiä paljon helpompaa. Kokko myös arveli, että Trump tuskin enää pääsee republikaanien presidenttiehdokkaaksi, ja ennusti republikaanien keskuuteen asenteellista jakautumista. Koska Trumpin suosio on vahvaa, hänellä riittää yhä tukijoita republikaanien joukoissa. Kokko arveli, että Trump voisi mahdollisesti perustaa oman puolueen.[19]

Sosiaalisen median tilien jäädyttämiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti Trump teki tapahtumien ollessa kesken sosiaalisen median kanaviinsa useita päivityksiä, joiden johdosta moni hänen sosiaalisen median tileistään jäädytettiin vähintään väliaikaisesti. Twitter jäädytti Trumpin tilin 12 tunniksi keskiviikkona palvelun käyttöehtojen vastaisista toimista johtuen, poisti kolme Trumpin tviittiä ja uhkasi poistaa tilin pysyvästi, jos sääntörikkomukset jatkuisivat. Trumpin tilit Facebook, Inc. -yrityksen omistamissa Facebookissa ja Instagramissa jäädytettiin alun perin 24 tunniksi, mutta torstaina 7. tammikuuta yrityksen toimitusjohtaja Mark Zuckerberg ilmoitti, että ne jäädytetään vähintään kahdeksi viikoksi eli vallanvaihtoon asti. Zuckerbergin mukaan myös Facebook on poistanut Trumpin julkaisuja.[20] Myös Snapchat jäädytti Trumpin tilin keskiviikkona 6. tammikuuta.[21] Torstaina striimauspalvelu Twitch ilmoitti jäädyttäneensä Trumpin kanavan.[22]

Twitter ilmoitti 9. tammikuuta jäädyttävänsä Trumpin Twitter-tilin pysyvästi. Syyksi kerrottiin Trumpin lietsovan twiiteillään väkivaltaa ja siten jatkuvasti rikkovan Twitterin käyttöehtoja.[23]

Lisäksi Twitter, Facebook ja YouTube poistivat palveluistaan Trumpin kannattajilleen osoittaman puheen, jossa hän kiitti kannattajiaan ennen kuin pyysi heitä palaamaan koteihinsa.[24] Ennen videon poistamista Twitter oli ainoastaan poistanut mahdollisuudet tykätä ja keskustella twiitistä ja jakaa sitä eteenpäin.[20]

Vaatimukset presidentti Trumpin välittömästä erottamisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain perustuslain 25. lisäys mahdollistaa presidentin erottamisen virasta, jos varapresidentti ja hallituksen enemmistö arvioivat, että presidentti on ”kykenemätön hoitamaan virkansa valtuuksia ja velvollisuuksia”. Perustuslain 25. lisäys ratifioitiin vuonna 1967 ja se käsittelee vallanperimysjärjestystä ja presidentin mahdollista työkyvyttömyyttä. Lisäyksen neljäs kohta koskee tilanteita, joissa presidentti katsotaan kykenemättömäksi hoitamaan tehtäviään mutta hän ei luovu virastaan vapaaehtoisesti. Uutistoimisto AFP:n mukaan lisäyksen laatijat tarkoittivat sillä tapauksia, joissa presidentti on työkyvytön joko fyysisen sairauden tai mielisairauden takia. Kuitenkin jotkut lakioppineet ovat tulkinneet lisäystä niin, että sen neljäs kohta voisi soveltua myös laajemmin tapauksiin, joissa presidentti on vaarallisen epäpätevä virkaansa. Vaikka Joe Bidenin presidenttikausi alkaa jo 20. tammikuuta puoliltapäivin paikallista aikaa eli Trumpin kautta oli 6. päivän tapahtumista jäljellä enää kaksi viikkoa, hänet voitaisiin yhä erottaa virastaan.[25]

Tapahtumia seuraavana päivänä senaatin demokraattien johtaja Chuck Schumer vaati varapresidentti Mike Penceä käynnistämään menettelyn presidentti Donald Trumpin erottamiseksi välittömästi.[25] Hän totesi, että jos Pence ei käynnistä toimia Trumpin erottamiseksi, kongressin tulisi käynnistää virkasyytemenettely Trumpin toimista.[26] Uutismedia CNN:n mukaan myös useat republikaanit kannattavat Trumpin erottamista perustuslain 25. lisäyksen avulla. Ensimmäisenä republikaanisen puolueen kongressiedustajana tätä vaati julkisesti Illinoisin kongressiedustajaedustaja Adam Kinzinger.[27] Myöhemmin samana päivänä myös edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi vaati Trumpin viraltapanoa välittömästi.[26]

Presidentti voidaan erottaa virastaan myös virkasyytemenettelyllä, mutta Coloradon yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Paul Campos kertoi uutistoimisto AFP:lle perustuslain 25. lisäyksen käytön olevan soveliaampi ja nopeampi tapa erottaa Trump virastaan. Hänen mukaansa varapresidentti Pencestä ”voisi tulla presidentti välittömästi [perustuslain 25. lisäystä käyttämällä], kun taas virkarikossyyte ja viraltapano kestäisi ainakin muutaman päivän”.[25]

Syyte kapinaan kiihottamisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiviikkona tammikuun 13. päivänä Yhdysvaltain kongressin alahuone äänesti Donald Trumpin virkasyytteen nostamisen puolesta. Trumpia syytetään ”kapinaan kiihottamisesta” kongressirakennuksen väkivaltaiseen valtaukseen liittyen.[28]

Reaktiot

Asiantuntijoiden arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mukaan tapaus on ennennäkemätön ja kyseessä on vallankaappausyritys.[29][30] Hän sanoo Trumpin vastuun asiassa olevan tuottamuksellinen.[31] Myös Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Anna Kronlundin mielestä Trump oli osaltaan kiihottamassa kansanjoukkoja.

Professori Teivo Teivaisen mukaan Trump oli alusta asti suunnitellut kiistävänsä vaalituloksen, jos häviää.[32] Hyökkääjien pääsy kongressirakennukseen yllätti hänet.

Poliisi oli varautunut paljon heikommin kuin olisi pitänyt. Asiantuntijoiden mukaan poliisi oli odottanut ennemminkin villiä mielenosoitusta kuin hyökkäystä kongressirakennukseen.[33]

Toimittaja Jussi Pullisen mukaan kongressitalon valtaus liittyy pitkään jatkuneeseen internetin poliittiseen aktivoitumiseen ja kamppailuun kulttuurisesta tilasta. Verkon alakulttuureille tyypillinen pelleily, liioittelu ja trollaaminen kulminoituivat valtauksessa. Tunkeutujat eivät näyttäneet tavoittelevan todellista valtaa, vaan esittivät performanssin.[34]

Yhdysvaltain kärkipoliitikkojen reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trumpin videoviesti valtaajille 6. tammikuuta neljältä iltapäivällä paikallista aikaa valtauksen ollessa yhä käynnissä. Video poistettiin myöhemmin monista sosiaalisen median palveluista. (tekstitys suomeksi)
Ulkoisia videoita
Joe Bidenin kommentteja
Joe Bidenin kommentteja tapahtuneesta 6. tammikuuta C-SPAN

Kongressitalon valtauksen aikana istuvan presidentin Donald Trumpin mielenosoittajille osoitetussa viestissä Twitterissä hän kehotti heitä lähtemään kotiin, myös kirjoittaen rakastavansa heitä.[35] Kongressin vahvistettua Bidenin vaalivoiton Trump kertoi tiedottajansa kautta, että hän lupaa vallanvaihdon tapahtuvan hyvässä järjestyksessä muttei yhäkään myöntänyt tappiotaan.[36]

Washington DC:n pormestari Muriel Bowser kutsui kongressitalon valtausta terrorismiksi. Hän lupasi, että kaikki valtaukseen osallistuneet joutuvat vastuuseen teoistaan ja vaati, että myös presidentti Trump joutuu vastuuseen. Lisäksi hän vaati, että kongressin tulee perustaa riippumaton valiokunta selvittämään turvallisuuskysymyksiin liittyviä virheitä, jotka mahdollistivat kongressitalon valtauksen.[26]

Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi kuvaili torstaina 7. tammikuuta Trumpia vaaralliseksi ja vaati siksi hänen viraltapanoonsa johtavaa prosessia käynnistettäväksi välittömästi. Lisäksi hän vaatii Yhdysvaltain kongressirakennuksen turvallisuudesta vastaavan United States Capitol Policen poliisipäällikön eroa.[26]

Tuleva presidentti Joe Biden ja tuleva varapresidentti Kamala Harris pitivät torstai-iltapäivänä 7. tammikuuta yhteisen tiedotustilaisuuden, jossa heidän oli tarkoitus esitellä ehdokkaat oikeusministeriön tärkeimpiin tehtäviin. Tiedotustilaisuudessa Biden syytti istuvaa presidenttiä Trumpia väkivallan lietsomisesta ja totesi hyökkääjien olleen mielenosoittajien sijaan kotimaisia terroristeja.[26]

Kansainväliset reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat tuomittiin maailmalla laajasti. Muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Boris Johnson, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoittivat tuomitsevansa tapahtumat.[37] Suomessa tapahtumat tuomitsivat presidentti Sauli Niinistö ja heti keskiviikkoyöhön 6.–7.1. mennessä kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat vasemmistoliiton Li Anderssonia, perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa ja Liike Nytin Hjallis Harkimoa lukuun ottamatta.[38][39] Halla-Aho tuomitsi iskun ja väkivallan käytön torstaina 7. tammikuuta.[40] Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Trumpilla on oma vastuunsa asiassa ja Washingtonissa vallitsee nyt pelon ilmapiiri.[41]

Myös toisenlaisia reaktioita esiintyi: Venäjän ylähuoneen ulkoasiainvaliokunnan johtaja Konstantin Kosatshev sanoi amerikkalaisen demokratian ontuvan molemmin jaloin ja alahuoneen edustaja Leonid Slutski kertoi tiedotusvälineille, ettei Yhdysvallat enää voi esittää olevansa ”demokratian johtotähti”. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova totesi venäläisille tiedotusvälineille, ettei Yhdysvaltain arkaainen vaalijärjestelmä vastaa demokratian laatuvaatimuksia ja tapahtumien syy johtuu maan järjestelmästä.[42] Kiinan kommunistinen nuorisojärjestö kirjoitti näyn olevan kaunis viitaten siihen, miten Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi oli kuvannut Hongkongin mielenosoituksia 2019.[37]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sheera Frenkel: The storming of Capitol Hill was organized on social media. The New York Times. 6.1.2021. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  2. Smith, Allan; Gibson, Ginger; Arkin, Daniel ja Pete Williams: 4 dead, Congress evacuated, National Guard activated after pro-Trump rioters storm Capitol NBC. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  3. Perez, Evan ja Paul LeBlanc: US Capitol Police confirm death of officer after pro-Trump riot CNN. 8.1.2021. Viitattu 8.1.2021. (englanniksi)
  4. Perez, Evan; Herb, Jeremy Polantz, Katelyn; Scannell, Kara ja Christina Carrega: Prosecutors 'looking at all actors,' including Trump, as charges are filed against Capitol rioters CNN. 8.1.2021. Viitattu 9.1.2021. (englanniksi)
  5. Poliisi kuoli kongressiin kohdistuneessa hyökkäyksessä saamiinsa vammoihin, kuolonuhreja nyt viisi Helsingin Sanomat. 8.1.2021. Viitattu 9.1.2021.
  6. Neljä kuoli, kun Trumpin kannattajat tunkeutuivat kongressi­taloon ja keskeyttivät Bidenin voiton vahvistamisen HS.fi. Sanoma company. Viitattu 7.1.2021.
  7. Guardian staff and agencies: Police officer dies after pro-Trump mob attack on US Capitol the Guardian. 8.1.2021. Viitattu 9.1.2021. (englanniksi)
  8. More details on deaths at Capitol BBC News. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
  9. Kongressin johtoa evakuoidaan sotilas­tuki­kohtaan, siviili sai luodista kongressin sisällä is.fi. Viitattu 7.1.2021.
  10. Yhdysvaltain presidentinvaalit | Kongressi vahvisti lopullisesti Bidenin voiton, Trump lupaa rauhallisen vallanvaihdon Helsingin Sanomat. 7.1.2021. Viitattu 9.1.2021.
  11. UPI:n Aaltola: menossa on vallankaappausyritys Iltalehti. Viitattu 7.1.2021.
  12. "Presidentti Trump kutsuu sinut Washingtoniin" – näin kongressiin tunkeutuneet ääriryhmät suunnittelivat valtausta netissä Yle Uutiset. Viitattu 9.1.2021.
  13. Rebecca Heilweil: How Trump’s internet built and broadcast the Capitol insurrection Vox. 8.1.2021. Viitattu 9.1.2021. (englanniksi)
  14. a b c d e Visual Journalism Team: Capitol riots: A visual guide to the storming of Congress BBC News. BBC. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  15. Brandon Conradis: Trump attacks Pence as protesters force their way into Capitol TheHill. 6.1.2021. Viitattu 8.1.2021. (englanniksi)
  16. a b c d Capitol riots: Who broke into the building? BBC News. 7.1.2021. Viitattu 8.1.2021. (englanniksi)
  17. West Virginia lawmaker records himself storming the U.S. Capitol: "We're in!" CBS News. 7.1.2021. Viitattu 8.1.2021. (englanniksi)
  18. Chaves, Alexandra: Objects from Capitol attack collected by Smithsonian for museum archive The National. 12.1.2021. Viitattu 12.1.2021. (englanniksi)
  19. Simojoki, Niilo: Trumpilaisille oma puolue? 7.1.2021. Ilta-Sanomat. Viitattu 7.1.2021.
  20. a b Clayton, James; Kelion, Leo ja David Molloy: Facebook blocks Trump 'at least until transition complete' BBC.com. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  21. Shu, Catherine: Snapchat locks President Donald Trump’s account TechCrunch. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  22. Wagner, Meg; Mahtani, Melissa; Macaya, Melissa; Rocha, Veronica; Hayes, Mike Hayes ja Fernando Alfonso III: Congress certifies Biden win after violent Capitol riot CNN. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  23. Fung, Brian: Twitter bans President Trump permanently CNN. Viitattu 9.1.2021. (englanniksi)
  24. Queenie, Wong: Trump blocked from Twitter, Facebook, Snapchat after violence on Capitol Hill CNET. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  25. a b c Torvinen, Pekka: Voidaanko Trump vielä erottaa presidentin virasta? Helsingin Sanomat. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
  26. a b c d e Trump erotettava välittömästi presidentin virasta, vaatii senaatin vaikutus­valtaisin demokraatti – Washingtonin pormestari kutsui kongressi­talon valtausta terrorismiksi Helsingin Sanomat. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
  27. Warren, Michael; Gangel, Jamie ja Jim Acosta: Angry Republican leaders float removing Trump from office CNN. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  28. Donald Trumpia vastaan nostetaan virkasyyte – historiallinen tilanne www.iltalehti.fi. Viitattu 14.1.2021.
  29. UPI:n Aaltola: Menossa on vallankaappausyritys - ”Tilanne on äärimmäisen huolestuttava” 7.1.2021. Iltalehti. Viitattu 7.1.2021.
  30. Aaltola: Yhdysvaltain tapahtumat häpeällisiä maailman vanhimmalle demokratialle 7.1.2021. Yle. Viitattu 7.1.2021.
  31. ”Tulee olemaan villiä” – Trump kiihdytti kannattajiaan viikkoja ja kehotti toistuvasti saapumaan Washingtonin mellakkaan 7.1.2021. Iltalehti. Viitattu 7.1.2021.
  32. Professori: ”Trump varautui härskillä suunnitelmalla” 7.1.2021. Ilta-Sanomat. Viitattu 7.1.2021.
  33. Videoilla poliisit poseeraavat selfieissä ja perääntyvät tunkeutujien tieltä – näin huonosti viranomaiset varautuivat kongressin kaaokseen 7.1.2021. Iltalehti. Viitattu 7.1.2021.
  34. Meemeistä tuli Washingtonissa totisinta totta, ja se kertoo, miten perin­pohjaisesti politiikka Suomessakin muuttuu Helsingin Sanomat. 7.1.2021. Viitattu 9.1.2021.
  35. Twitter ja Facebook jäädyttivät Trumpin tilit – ehti vielä kehottaa kannattajiaan menemään kotiin 7.1.2021. Iltalehti. Viitattu 7.1.2021.
  36. Töyrylä, Katriina: Trump lupaa vallanvaihdon tapahtuvan hyvässä järjestyksessä, vaikkei myönnäkään tappiotaan Yle. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
  37. a b Koski, Paula ja Jari Himanen: Washingtonin tapahtumia kuvattiin Kiinassa ”kauniiksi näyksi”, venäläispoliitikko ilmoitti USA:n demokratian ontuvan ”molemmin jaloin” 7.1.2021. Iltalehti. Viitattu 7.1.2021.
  38. Pitkänen, Matti: Sauli Niinistö kommentoi USA:n vallankaappausyritystä: ”Demokratian painajainen” Iltalehti. 6.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
  39. Himanen, Jari: Näin puoluejohtajat kommentoivat USA:n vallankaappausyritystä – ”Erittäin vakava ja huolestuttava asia” Iltalehti. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
  40. Stenroos, Maria ja Tulikukka de Fresnes: Perussuomalaiset tekevät pesäeroa Trumpiin, mutta hurraavat trumpilaiselle politiikalle – Niikon mukaan presidentti halusi maahan kaaosta Yle. Viitattu 7.1.2021.
  41. Pikkarainen, Aleksanteri: Ulkoministeri Haavisto USA:n tilanteesta: ”Pelon ilmapiiri vallitsee Washingtonissa” 7.1.2021. Iltalehti. Viitattu 7.1.2021.
  42. Venäläiset poliitikot ilkkuvat Yhdysvalloille 7.1.2021. Ilta-Sanomat. Viitattu 7.1.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]