Yhdysvaltain kongressitalon valtaus 2021

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdysvaltain kongressitalon valtaus 2021
Osa Yhdysvaltain presidentinvaalien 2020 tuloksiin liittyviä protesteja
2021 storming of the United States Capitol 09 (cropped).jpg
Väkijoukkoa kongressitalon edustajalla.
Päiväys 6. tammikuuta 2021
Paikka Yhdysvaltain kongressitalo, Washington DC, Yhdysvallat
38°53′23.3″N, 77°00′32.6″W
Syyt Joe Bidenin vaalivoiton vuoden 2020 presidentinvaaleissa vastustaminen
Tavoitteet estää kongressia vahvistamasta Joe Bidenia presidentiksi
Menetelmät Yhdysvaltain kongressitalon valtaus
Lopputulos
  • valitsijamieskokouksen äänien laskeminen viivästyi useilla tunneilla
  • molemmat kongressin kamarit vahvistivat yhteisessä istunnossaan Joe Bidenin vaalivoiton
  • Trump joutui toiseen virkasyytteeseen kapinaan kiihottamisesta
  • 4 poliisia teki itsemurhan
Mielenosoituksen osapuolet

Donald Trumpia kannattavat ryhmät
Äärioikeistolaiset ryhmät

Lukumäärä
yli 10 000, joista yli 800 pääsi kongressitalon sisälle[3]
Tappiot
Kuolleita 4 mellakoitsijaa[7]
1 poliisi[8]
Loukkaantuneita tuntematon määrä mellakoitsijoita, mutta ainakin 5 joutui sairaalaan[4]
ainakin 138 poliisia, joista ainakin 15 joutui sairaalaan[5][6]
Syytettyjä 865 (13.6.2022)[9]
Tuomittuja 28 (5.11.2021)[10]

Yhdysvaltain kongressitalon valtaus tapahtui 6. tammikuuta 2021. Yhdysvaltain istuvaa presidenttiä Donald Trumpia tukevat mielenosoittajat järjestivät Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington DC:ssä ”Save America” -mielenosoituksen. Sen yhteydessä he tunkeutuivat kongressin kongressitaloon, jossa oli käynnissä vuoden 2020 presidentinvaalien valitsijamieskokouksen tulosten vahvistaminen. Edustajainhuoneen ja senaatin yhteisistunto jouduttiin keskeyttämään.

Tapahtumissa kuoli viisi ihmistä.[11][12] Heistä yksi oli nainen, jonka ampui siviilipukuinen poliisi. Yksi kuolleista oli poliisi, joka kuoli torstaina 7.1.2021 sairaalassa.[13] Kolme muuta kuoli poliisin mukaan ”terveyssyistä”, joita ei ole täsmennetty. Ainakin 14 poliisia loukkaantui, joista yksi vakavasti.[14]

Kongressin johto evakuoitiin kongressitalosta Washingtonissa sijaitsevaan Fort Lesley J. McNairin sotilastukikohtaan.[15] Istunto jatkui myöhemmin, jolloin kongressi vahvisti valitsijamieskokouksen tuloksen, ja Joe Biden valittiin virallisesti seuraavaksi Yhdysvaltain presidentiksi.[16]

Osa ulkopolitiikan tutkijoista ja medioista piti tapahtunutta epäonnistuneena vallankaappausyrityksenä.[17] Tapahtumaa on kuvattu sanoilla maanpetos,[18] kapina, levottomuus,[19] ja terrorismi,[20] Trumpin yritykseksi toteuttaa vallankaappaus[21][22] ja suurimmaksi haasteeksi Yhdysvaltain demokratialle sisällissodan jälkeen.[23]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti Trump esitti 19. joulukuuta Twitterissä kutsun tulla osoittamaan mieltä Washingtoniin loppiaisena. Hän twiittasi: “Be there, will be wild” (Tulkaa sinne, siitä tulee villiä). Sen jälkeen Facebookiin syntyi useita eri suuruisia tapahtuma- ja suunnitteluryhmiä. Joulukuun 21. TheDonald.win -foorumilla esitettiin, että haluttu vaikutus voidaan saavuttaa vain hyökkäämällä kongressiin ja valloittamalla se. Mielenosoitusten järjestämiseen ja markkinointiin osallistui myös Valkoisen talon henkilökuntaa ja Trumpin vaalikampanjan entisiä työntekijöitä.lähde?

Yhtä järjestäjää loppiaisen mielenilmauksella ei ollut, vaan lupaa protestoida olivat hakeneet muun muassa Trump-marsseille aikaisemmin osallistuneet Yhdysvaltain äärioikeistoa edustavat ryhmät Proud Boys, Women for America ja Oath Keepers. Osa ryhmistä ilmoitti ennakkoon välttävänsä käyttämästä tunnuksiaan, kuten värejä, lippuja tai tietynlaisia vaatteita. Tavoitteena oli sulautua massaan ja hämärtää sitä, keitä protesteissa todella olisi mukana. Proud Boysin johtaja Enrique Tarrio sanoi haastattelussa jo uuden vuoden aattona, että ryhmän jäsenet jakautuisivat pääkaupunkiin "pienissä tiimeissä" ilman normaalisti käyttämäänsä keltamustaa vaatetusta.[24]

Tapahtuman aikana ulkoa toimivat verkkoagitaattorit rohkaisivat osallistujia väkivaltaisuuteen. Väkijoukon striimattua videoita toiminnastaan kommentoijat rohkaisivat osallistujia tunkeutumaan Capitol-rakennukseen.[25]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti Donald Trump oli aloittanut keskipäivän paikkeilla keskiviikkona 6. tammikuuta 2021 ”Save America” -kokoontumisen lähellä Valkoista taloa. Trump kertoi puheessaan kokoontujille marssista Pennsylvania Avenueta pitkin Yhdysvaltain kongressitalolle, jossa samana päivänä oli tarkoitus kongressin kokouksessa vahvistaa presidenttiehdokas Joe Bidenin valinta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi.[26]

Presidentti Trump sanoi puheessaan:

» Jos te ette taistele helvetisti, teillä ei ole enää maata.[27]»

ja

»Te ette koskaan saa takaisin maatamme heikkoudella. Teidän on näytettävä voimaa ja teidän on oltava vahvoja. Aiomme vaatia, että kongressi toimii oikein ja laskee mukaan vain ne valitsijamiehet, jotka on laillisesti ehdokaslistalla. Tiedän, että kaikki täällä olevat marssivat kohta Capitolin rakennukselle, jotta saamme teidän äänenne tänään kuuluviin rauhallisesti ja isänmaallisesti.[27]»

Puheen päätyttyä väkijoukko alkoi liikkua kohti kongressitaloa. Reitti oli suljettu muutaman kilometrin päässä poliisin estein. Noin kello 13.10 paikallista aikaa väkijoukko oli alkanut kerääntyä kongressitalon molemmille puolille huutaen iskulauseita. Poliisi käytti joukkojen hallintaan kyynelkaasua samalla kun väkijoukko yritti kaataa poliisiesteitä.[26]

Poliisien linjat murtuivat, ja väkijoukko pääsi poliisiesteiden läpi Capitol Plaza -aukiolla kongressitalon itäpuolella. Valtaajat pääsivät edelleen nopeasti sisään itse kongressitaloon itäisestä sisäänkäynnistä. Sisällä väkijoukko jatkoi senaatin ja edustajainhuoneen kokoontumistiloihin. Rakennuksessa olleet senaattorit joutuivat tällöin keskeyttämään kokoontumisensa. Edustajainhuoneen sisäänkäynti tukittiin barrikadein, joita valvoivat aseistetut vartijat. Noin tunnin kuluttua tapahtumien alusta väkijoukkoa alkoi saapua rakennukseen myös sen länsipuolelta ikkunoita rikkoen ja lukittuja ovia hajottaen.[26] Osa joukosta oli varustautunut taisteluvälinen. Tapahtuman kuva-aineistossa mellakoitsijat huutavat ”Hirttäkää Mike Pence”.[28]

Ensimmäiset laukaukset ammuttiin noin kello 15.00, kun ilmavoimien veteraani Ashli Babbitt yritti tunkeutua ikkunasta sisään edustajainhuoneeseen. Ensiavusta huolimatta hän kuoli vammoihinsa. Rakennuksen toisessa päässä väkijoukko oli päässyt sisään senaatin kokoontumistiloihin, jossa heistä otettiin valokuvia esimerkiksi senaatin puhemiehen tuolilla. Yksi mielenosoittajista oli murtautunut edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin toimistoon.[26][29]

Lopulta kritiikin kiihtyessä Trump kehotti kannattajiaan palaamaan koteihinsa. Kongressitalo oli turvattu kello 17.40 mennessä. Washingtonin pormestari Muriel Bowser oli määrännyt edelleen ulkonaliikkumiskiellon, joka alkoi kello 18.00. Tilannetta valvomaan tuli tuhansia kansalliskaartin, FBI:n ja salaisen palvelun henkilöstöä.[26]

Valtaukseen osallistuneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaajat pystyttivät hirsipuun kongressitalon edustalle.
Proud Boys -ryhmä marssii.
Valtaajia tunnuksineen.

Chicagon yliopiston pidätetyistä tekemän tutkimuksen mukaan vain pienellä osalla pidätetyistä oli yhteyksiä oikeistolaisiin äärijärjestöihin. Paikalle oli tullut ihmisiä laajalti eri puolilta Yhdysvaltoja. Suurin osa heistä oli kotoisin Joe Bidenin vaaleissa voittamilta kaupunkialueilta. Donald Trumpin selvästi voittamilla alueilla heitä asui melko vähän. Pidätetyistä myös yli kaksi kolmasosaa oli yli 35-vuotiaita. Yleensä poliittiseen väkivaltaan liittyen pidätetyistä suurempi osa on nuorempia. Ainakin osa sanoi Trumpin motivoineen ainakin osittain heidän toimintaansa valtauksen yhteydessä. Monet mainitsivat Trumpin esillä pitämät väitteet vaalivilpistä presidentinvaalien aikana.[30]

Osa mukana olleista oli henkilöitä, joilla on paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa. Eräs heistä on salanimellä ”Baked Alaska” tunnettu henkilö. Hänet tunnetaan Trumpin kannattajana ja internet-trollina, joka on ollut mukana hyväntekeväisyystoiminnassa ”valkoisena nationalistina”. YouTube sulki hänen kanavansa lokakuussa seurauksena postauksista, joissa hän ahdistelee kaupan työntekijöitä ja kieltäytyy koronaviruspandemian aikana käyttämästä kasvomaskia. Toinen valtaajista on tunnistettu kasvomaalauksineen, turkishattuineen ja sarvineen Jake Angeliksi. Hänet tunnetaan katteetonta salaliittoa kannattavan QAnon-ryhmän edistäjänä, ja hän on käyttänyt itsestään nimitystä ”QAnon-shamaani”.[31]

Arkansasilainen aseidenkäyttöoikeuksia tukeva Richard Barnett tunkeutui valtauksessa edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosin toimistoon, missä hän otatti kuvia itsestään istumassa tämän työtuolilla. Barnett on osallistunut ”Stop the Steal” -ryhmän toimintaan. Ryhmä on kieltäytynyt hyväksymästä Joe Bidenin valintaa presidentiksi ja tuki presidentti Trumpin perättömiä väitteitä vaalirikoksista.[31]

Valtaukseen osallistuneiden joukossa oli Länsi-Virginian osavaltiokongressin republikaanisen puolueen edustaja Derrick Evans. Useat länsivirginialaiset poliitikot vaativat Evansin eroa tehtävästään tai sanktioita tälle tämän osallistumisen tultua julki. Tiedossa ei ole, että valtaukseen olisi osallistunut muita vaaleilla valittuja poliitikkoja. Pennsylvanian osavaltion senaatin jäsen Douglas V. Mastriano osallistui linja-autokuljetuksen järjestämiseen protestiin osallistuneille, mutta poistui paikalta väkivaltaisuuksien alettua.[32]

Valtaukseen osallistuneiden joukossa oli jonkin verran Yhdysvaltain asevoimien jäseniä tai niissä aiemmin palvelleita. Everstiluutnantti evp Larry Rendall Brock, Jr. pidätettiin pari päivää valtauksen jälkeen Texasissa syytettynä liittovaltion rakennukseen oikeudettomasti tunkeutumisesta epäiltynä. Mukana oli lisäksi ainakin kaksi erikoisjoukoissa palvellutta sekä yksi Navy SEAL -taistelija.[29][33]

Kongressitaloon tunkeutuneiden joukossa olivat myös Iced Earth -metalliyhtyeessä esiintynyt muusikko Jon Schaffer[34] sekä entinen kilpauimari Klete Keller.[35] Schaffer oli etsintäkuulutettuna epäiltynä kuudesta syytöksestä, kuten pippurisumutteen käyttämisestä Capitolin poliiseja vastaan. Hän antautui itse viranomaisille 17. tammikuuta.[36] Kelleriä vastaan nostettiin tammikuussa 2021 syyte laittomasta tunkeutumisesta kongressitaloon, väkivaltaisesta käyttäytymisestä ja viranomaisten vastustamisesta.[37]

Kongressitalon valtauksen edetessä varsinkin QAnoniin ja presidentti Trumpin tukijoihin yhdistetyt henkilöt ja sosiaalisen median käyttäjät väittivät, että mukana oli agitaattoreita Antifa-verkostosta. He väittivät, että Antifan aktivistit olivat epäjärjestystä synnyttääkseen pukeutuneet Trumpin tukijoiksi. Väitettä esittivät myös huomattavat republikaanipoliitikot, kuten edustajainhuoneen jäsen Matt Gaetz.[31]

Valtaajien käyttämät symbolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunkeutujilla oli mukanaan erilaisia lippuja ja symboleita. Ainakin yhdellä oli konfederaation sotalippu. Esillä oli myös keltainen käärmeen ja tekstin ”don't tread on me” (suom. älä tallaa minua) sisältävä Gadsden-lippu, jonka ottivat käyttöön libertaarit Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Se on nykyisin käytössä myös liittovaltion vastaisten valkoista ylivaltaa kannattavien väkivaltaisten ryhmien tunnuksena.[31] Yhdysvaltain historian museo otti haltuunsa joitakin tunkeutujien rakennukseen jättämiä esineitä, kuten lippuja, tarroja ja kylttejä.[38]

Seuraukset Trumpille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalisen median tilien jäädyttämiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumien ollessa meneillään presidentti Trump teki sosiaalisen median kanaviinsa useita päivityksiä, joiden johdosta moni hänen sosiaalisen median tileistään jäädytettiin ainakin väliaikaisesti. Twitter jäädytti Trumpin tilin 12 tunniksi keskiviikkona palvelun käyttöehtojen vastaisten toimien vuoksi, poisti kolme Trumpin tviittiä ja uhkasi poistaa tilin pysyvästi, jos sääntörikkomukset jatkuvat. Trumpin tilit Meta, Inc. -yrityksen omistamissa Facebookissa ja Instagramissa jäädytettiin alun perin 24 tunniksi, mutta torstaina 7. tammikuuta yrityksen toimitusjohtaja Mark Zuckerberg ilmoitti, että ne jäädytetään ainakin kahdeksi viikoksi eli vallanvaihtoon asti. Zuckerbergin mukaan myös Facebook on poistanut Trumpin julkaisuja.[39] Facebook ilmoitti kesäkuussa, että Metan langettama porttikielto sen alustoille on voimassa ainakin tammikuuhun 2023 asti.[40] Myös Snapchat jäädytti Trumpin tilin keskiviikkona 6. tammikuuta.[41] Snapchat ilmoitti 14. tammikuuta langettaneensa Trumpille pysyvän porttikiellon.[42] Torstaina striimauspalvelu Twitch ilmoitti jäädyttäneensä Trumpin kanavan.[43] Twitchin kerrottiin 20. tammikuuta poistaneen Trumpin tilin ja määränneen hänelle porttikiellon toistaiseksi.[44]

Twitter ilmoitti 9. tammikuuta jäädyttävänsä Trumpin Twitter-tilin pysyvästi. Syyksi kerrottiin, että Trump lietsoo twiiteillään väkivaltaa ja siten jatkuvasti rikkoo Twitterin käyttöehtoja.[45]

Lisäksi Twitter, Facebook ja YouTube poistivat palveluistaan Trumpin kannattajilleen osoittaman puheen, jossa hän kiitti kannattajiaan ennen kuin pyysi heitä lähtemään kotiin.[46] Ennen videon poistamista Twitter oli ainoastaan poistanut mahdollisuudet tykätä ja keskustella twiitistä ja jakaa sitä eteenpäin.[39]

Vaatimukset presidentti Trumpin välittömästä erottamisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain perustuslain 25. lisäys mahdollistaa presidentin erottamisen virasta, jos varapresidentti ja hallituksen enemmistö arvioivat, että presidentti on ”kykenemätön hoitamaan virkansa valtuuksia ja velvollisuuksia”. Perustuslain 25. lisäys ratifioitiin vuonna 1967, ja se käsittelee vallansiirron järjestystä ja presidentin mahdollista työkyvyttömyyttä. Lisäyksen neljäs kohta koskee tilanteita, joissa presidentti katsotaan kykenemättömäksi hoitamaan tehtäviään mutta hän ei luovu virastaan vapaaehtoisesti. Uutistoimisto AFP:n mukaan lisäyksen laatijat tarkoittivat sillä tapauksia, joissa presidentti on työkyvytön joko fyysisen tai psyykkisen sairauden vuoksi. Jotkut lakioppineet ovat kuitenkin tulkinneet lisäystä niin, että sen neljäs kohta voisi soveltua myös laajemmin tapauksiin, joissa presidentti on vaarallisen epäpätevä virkaansa. Vaikka Joe Bidenin presidenttikausi alkoi jo 20. tammikuuta puoliltapäivin paikallista aikaa eli Trumpin kautta oli 6. päivän tapahtumista jäljellä enää kaksi viikkoa, hänet olisi voitu yhä erottaa virastaan.[47]

Tapahtumien jälkeisenä päivänä senaatin demokraattien johtaja Chuck Schumer vaati varapresidentti Mike Penceä käynnistämään menettelyn presidentti Donald Trumpin erottamiseksi välittömästi.[47] Hän totesi, että jos Pence ei käynnistä toimia Trumpin erottamiseksi, kongressin tulisi käynnistää virkasyytemenettely Trumpin toimista.[48] Uutismedia CNN:n mukaan myös useat republikaanit kannattavat Trumpin erottamista perustuslain 25. lisäyksen avulla. Ensimmäisenä republikaanisen puolueen kongressiedustajana tätä vaati julkisesti Illinoisin kongressiedustajaedustaja Adam Kinzinger.[49] Myöhemmin samana päivänä myös edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi vaati Trumpin viraltapanoa välittömästi.[48]

Presidentti voidaan erottaa virastaan myös virkasyytemenettelyllä, mutta Coloradon yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Paul Campos kertoi uutistoimisto AFP:lle, että soveliaampi ja nopeampi tapa erottaa Trump virasta on perustuslain 25. lisäyksen soveltaminen. Hänen mukaansa varapresidentti Pencestä ”voisi tulla presidentti välittömästi [perustuslain 25. lisäystä käyttämällä], kun taas virkarikossyyte ja viraltapano kestäisi ainakin muutaman päivän”.[47]

Trumpia ei kuitenkaan erotettu virasta, vaan virkakausi päättyi 21. tammikuuta Joe Bidenin vannottua virkavalansa.[50][51]

Syyte kapinaan kiihottamisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain kongressin alahuone äänesti keskiviikkona tammikuun 13. päivänä Donald Trumpin virkasyytteen nostamisen puolesta. Trumpia syytetään ”kapinaan kiihottamisesta” kongressirakennuksen väkivaltaiseen valtaukseen liittyen.[52] Virkarikossyyte kaatui 13. helmikuuta, kun senaatti hylkäsi syytteet.[53]

Trumpin sanotaan harkinneen vakavissaan yleistä armahdusta kaikille mellakoihin osallistuneille. Sitä pidettiin kuitenkin oikeudellisesti kyseenalaisena, koska suurin osa mellakoijista oli vielä tunnistamatta.[54]

Reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asiantuntijoiden arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan tapaus on ennennäkemätön ja kyseessä on vallankaappausyritys.[55][56] Hän sanoo Trumpin vastuun asiassa olevan tuottamuksellinen.[57]

Professori Teivo Teivaisen mukaan Trump oli alusta asti suunnitellut kiistävänsä vaalituloksen, jos häviää.[58]

Poliisi oli varautunut paljon heikommin kuin olisi pitänyt. Asiantuntijoiden mukaan poliisi oli odottanut ennemminkin villiä mielenosoitusta kuin hyökkäystä kongressirakennukseen.[59]

Toimittaja Jussi Pullisen mukaan kongressitalon valtaus liittyy pitkään jatkuneeseen internetin poliittiseen aktivoitumiseen ja kamppailuun kulttuurisesta tilasta. Verkon alakulttuureille tyypillinen pelleily, liioittelu ja trollaaminen kulminoituivat valtauksessa. Tunkeutujat eivät näyttäneet tavoittelevan todellista valtaa, vaan esittivät performanssin.[60]

Fox Newsin poliittinen kommentaattori Tucker Carlson on kyseenalaistanut tapahtumien kulun. Hän pitää mahdollisena liittovaltion poliisin FBI:n sekaantumista valtaukseen.[61]

Yhdysvaltain kärkipoliitikkojen reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trumpin videoviesti valtaajille 6. tammikuuta neljältä iltapäivällä paikallista aikaa valtauksen ollessa yhä käynnissä. Video poistettiin myöhemmin monista sosiaalisen median palveluista. (tekstitys suomeksi)
Ulkoisia videoita
Joe Bidenin kommentteja
Joe Bidenin kommentteja tapahtuneesta 6. tammikuuta C-SPAN

Kongressitalon valtauksen aikana mielenosoittajille Twitterissä osoittamassaan viestissä istuva presidentti Donald Trump kehotti heitä lähtemään kotiin ja sanoi myös rakastavansa heitä.[62] Kongressin vahvistettua Bidenin vaalivoiton Trump kertoi tiedottajansa kautta, että hän lupaa vallanvaihdon tapahtuvan hyvässä järjestyksessä muttei vieläkään myöntänyt tappiotaan.[63]

Washingtonin pormestari Muriel Bowser kutsui kongressitalon valtausta terrorismiksi. Hän lupasi, että kaikki valtaukseen osallistuneet joutuvat vastuuseen teoistaan, ja vaati, että myös presidentti Trump joutuu vastuuseen. Lisäksi hän vaati, että kongressin tulee perustaa riippumaton valiokunta selvittämään turvallisuuskysymyksiin liittyviä virheitä, jotka mahdollistivat kongressitalon valtauksen.[48]

Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi sanoi torstaina 7. tammikuuta Trumpia vaaralliseksi ja vaati siksi hänen viraltapanoonsa johtavaa prosessia käynnistettäväksi välittömästi. Lisäksi hän vaatii Yhdysvaltain kongressirakennuksen turvallisuudesta vastaavan United States Capitol Policen poliisipäällikön eroa.[48]

Tuleva presidentti Joe Biden ja tuleva varapresidentti Kamala Harris pitivät torstai-iltapäivänä 7. tammikuuta yhteisen tiedotustilaisuuden, jossa heidän oli tarkoitus esitellä ehdokkaat oikeusministeriön tärkeimpiin tehtäviin. Tiedotustilaisuudessa Biden syytti istuvaa presidenttiä Trumpia väkivallan lietsomisesta ja totesi hyökkääjien olleen mielenosoittajien sijaan kotimaisia terroristeja.[48]

Kansainväliset reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  •  Yhdistynyt kuningaskunta – pääministeri Boris Johnson, joka on syntynyt Yhdysvalloissa, sanoi, että "mielestäni se, mitä Donald Trump on sanonut siitä [vaaleista] on ollut täysin väärin" ja sanoi tapahtumia "häpeällisiksi".[64]
  •  Saksa – liittokansleri Angela Merkel sanoi, että syypää mellakoihin oli presidentti Trump ja että demokratiassa on voittajia ja häviäjiä, ja molempien on tehtävä vaalien jälkeen oma osuutensa, mutta lisäsi, että "Yhdysvallat aloittaa uuden kappaleen demokratiassaan alle kahden viikon päästä".[65] Ulkoministeri Heiko Maas arveli demokratian vastustajien ”hurraavan tapahtuneelle” sekä vaati Donald Trumpia ja tämän tukijoita lopettamaan demokratian polkemisen.[66] Saksan liittopäivien puhemies Wolfgang Schäuble määräsi Saksan Washingtonin suurlähetystön kokoamaan kattavan raportin tapahtumien kulusta, jonka pohjalta Valtiopäivätalon turvallisuussuunnitelma on tarkoitus päivittää.[67]
  •  Ranska – presidentti Emmanuel Macron julkaisi Twitterissä videon, jossa hän ilmoitti, että väkivallalle ei saa antaa periksi, ja lisäsi, että "se, mitä tapahtui Washingtonissa tänään, ei ollut amerikkalaista". Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian kutsui mellakoita "vakavaksi hyökkäykseksi demokratiaa vastaan".[68]. Emmanuel Macron sanoi luottavansa amerikkalaisen demokratian vahvuuteen.[66]
  •  Ruotsi – pääministeri Stefan Löfven luonnehti mellakointia hyökkäykseksi demokratiaa vastaan ja sanoi Trumpin ja eräiden kongressin jäsenten olevan vastuussa tapahtuneesta.[66]
  •  Nigeria – entinen presidentti Goodluck Jonathan kirjoitti Twitterissä, että "kenenkään poliittinen kunnianhimo ei ole yhdenkään kansalaisen veren arvoista missään päin maailmaa".[69]
  •  Israel – pääministeri Benjamin Netanjahu ja Israelissa vierailulla ollut Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchin tuomitsivat yhteisissä lausunnoissaan mellakoinnin kongressissa.[66]
  •  Taiwan – presidentti Tsai Ing-wen kirjoitti Twitterissä, että "tällaisina vaikeina aikoina on entistäkin tärkempää sopia erimielisyydet". Taiwanin ulkoministeriön Twitter-tili onnitteli Joe Bidenia ja Kamala Harrisia sekä julisti, että "anarkia, sekaannus ja oklokratia eivät koskaan voita. Mutta demokratia ja vapaus voittavat".[70].
  •  Unkari – pääministeri Viktor Orbán sanoi, että Unkari ei aio puuttua Washingtonin tapahtumiin, jotka ovat amerikkalaisten oma asia. Hän kuitenkin ilmaisi osanottonsa mellakoissa kuolleiden perheille.[71].
  •  Puola – presidentti Andrzej Duda piti Washingtonin tapahtumia Yhdysvaltain sisäisenä asiana.[66]
  •  Iran – presidentti Hassan Rouhani sanoi Washingtonin kaaoksen osoittavan, kuinka hauras ja haavoittuva länsimainen demokratia on.[66]
  •  Brasilia – presidentti Jair Bolsonaro ei tuominnut mellakoita ja sanoi, että myös Brasiliassa esiintyy mahdollisesti vaalivilppiä.[72] Monet brasilialaiset pitivät Washingtonia varoittavana esimerkkinä mahdollisista vastaavista tapahtumista Brasiliassa.[73] Bolsonaron oli tarkoitus järjestää vastaavanlainen mielenosoitus syyskuussa 2021, mutta se ei yltynyt mellakaksi.[74]
  •  Venäjä – presidentti Vladimir Putin piti 450 ihmisen pidättämistä poliittisena vainona ja kongressitaloon tunkeutuneen naisen ampumista salamurhana.[75] Venäjän ylähuoneen ulkoasiainvaliokunnan johtaja Konstantin Kosatšev sanoi amerikkalaisen demokratian ontuvan molemmin jaloin, ja alahuoneen edustaja Leonid Slutski sanoi tiedotusvälineille, ettei Yhdysvallat enää voi esittää olevansa ”demokratian johtotähti”. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova totesi venäläisille tiedotusvälineille, ettei Yhdysvaltain arkaainen vaalijärjestelmä vastaa demokratian laatuvaatimuksia ja että tapahtumien syy johtuu maan järjestelmästä.[76]
  • Flag of the Communist Youth League of China.svgKiinan kommunistisen puolueen nuorisojärjestö kirjoitti näyn olevan kaunis viitaten siihen, miten Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi oli kuvannut Hongkongin mielenosoituksia 2019.[77]
  •  Yhdistyneet kansakunnat – pääsihteeri António Guterres sanoi olevansa surullinen Yhdysvaltain tapahtumista ja totesi olevan tärkeää, että poliittiset johtajat kehottavat seuraajiaan pidättymään väkivallasta sekä kunnioittamaan lakia ja demokraattisia prosesseja.[66]
  • Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti rauhanomaista vallanvaihtoa ja vakuutti uskovansa amerikkalaisten instituutioiden ja demokratian vahvuuteen.[66]
  • Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kuvasi väkivaltaista mellakointia kongressin alueella järkyttäväksi ja vaati kunnioittamaan demokraattista presidentin valintaprosessia.[66]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tapahtumat tuomitsivat presidentti Sauli Niinistö ja heti keskiviikkoyöhön 6.–7. tammikuuta mennessä kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat vasemmistoliiton Li Anderssonia, perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa ja Liike Nytin Hjallis Harkimoa lukuun ottamatta. Sauli Niinistö luonnehti kongressin tapahtumia ”uskomattomaksi demokratian painajaiseksi”.[78][79] Halla-aho tuomitsi iskun ja väkivallan käytön torstaina 7. tammikuuta.[80] Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Trumpilla on oma vastuunsa asiassa ja Washingtonissa vallitsee nyt pelon ilmapiiri.[81]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pape, Robert A.; Ruby, Keven: The Capitol Rioters Aren’t Like Other Extremists The Atlantic. 2.2.2021. Viitattu 4.5.2021. (englanniksi)
  2. Sheera Frenkel: The storming of Capitol Hill was organized on social media. The New York Times. 6.1.2021. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  3. Demirjian, Karoun: Acting Capitol Police chief: More than 10,000 rioters came onto Capitol grounds and more than 800 breached the building The Washington Post. 25.2.2021. Viitattu 4.5.2021. (englanniksi)
  4. Melendez, Pilar; Bredderman, William; Montgomery, Blake: ‘Didn’t Have a Choice’: Vet Was Climbing Through Broken Window When She Was Shot Dead The Daily Beast. Julkaistu 6.1.2021, päivitetty 8.1.2021. Viitattu 4.5.2021. (englanniksi)
  5. Schmidt, Michael S.; Broadwater, Luke: Officers’ Injuries, Including Concussions, Show Scope of Violence at Capitol Riot The New York Times. Julkaistu 11.2.2021, päivitetty 2.4.2021. Viitattu 4.5.2021. (englanniksi)
  6. Dilanian, Ken: Capitol police were hit in the head with lead pipes, congressman says NBC News. 6.1.2021. Viitattu 4.5.2021. (englanniksi)
  7. Smith, Allan; Gibson, Ginger; Arkin, Daniel ja Pete Williams: 4 dead, Congress evacuated, National Guard activated after pro-Trump rioters storm Capitol NBC. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  8. Perez, Evan ja Paul LeBlanc: US Capitol Police confirm death of officer after pro-Trump riot CNN. 8.1.2021. Viitattu 8.1.2021. (englanniksi)
  9. Harrington, Rebecca; Gould, Skye; Hall, Madison; Shamsian, Jacob; Haroun, Azmi; Ardrey, Taylor: At least 865 people have been charged in the Capitol insurrection so far. This searchable table shows them all. Insider. Päivitetty 13.6.2022. Viitattu 14.6.2022. (englanniksi)
  10. The Capitol siege: The cases behind the biggest criminal investigation in U.S. history NPR.org. Julkaistu 9.2.2021, päivitetty 5.11.2021. National Public Radio. Viitattu 6.11.2021. (englanniksi)
  11. Poliisi kuoli kongressiin kohdistuneessa hyökkäyksessä saamiinsa vammoihin, kuolonuhreja nyt viisi Helsingin Sanomat. 8.1.2021. Viitattu 9.1.2021.
  12. Neljä kuoli, kun Trumpin kannattajat tunkeutuivat kongressi­taloon ja keskeyttivät Bidenin voiton vahvistamisen HS.fi. Sanoma company. Viitattu 7.1.2021.
  13. Guardian staff and agencies: Police officer dies after pro-Trump mob attack on US Capitol the Guardian. 8.1.2021. Viitattu 9.1.2021. (englanniksi)
  14. More details on deaths at Capitol BBC News. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
  15. Kongressin johtoa evakuoidaan sotilas­tuki­kohtaan, siviili sai luodista kongressin sisällä is.fi. Viitattu 7.1.2021.
  16. Yhdysvaltain presidentinvaalit | Kongressi vahvisti lopullisesti Bidenin voiton, Trump lupaa rauhallisen vallanvaihdon Helsingin Sanomat. 7.1.2021. Viitattu 9.1.2021.
  17. UPI:n Aaltola: menossa on vallankaappausyritys Iltalehti. Viitattu 7.1.2021.
  18. Dana Milbank: Opinion | President Trump has committed treason Washington Post. Viitattu 21.1.2021. (englanniksi)
  19. Natalie Dreier, Cox Media Group National Content Desk: Capitol violence: What is sedition? KIRO. Viitattu 21.1.2021. (englanniksi)
  20. David Rutz: Conservative media members erupt with anger over protesters storming Capitol: 'This is domestic terrorism' Fox News. 6.1.2021. Viitattu 21.1.2021. (englanniksi)
  21. David A. Graham: This Is a Coup The Atlantic. 6.1.2021. Viitattu 21.1.2021. (englanniksi)
  22. Matthieu Trouvé: Washington : un coup d’Etat populiste Libération.fr. 8.1.2021. Viitattu 21.1.2021. (ranskaksi)
  23. Maga mob's Capitol invasion makes Trump's assault on democracy literal the Guardian. 7.1.2021. Viitattu 21.1.2021. (englanniksi)
  24. "Presidentti Trump kutsuu sinut Washingtoniin" – näin kongressiin tunkeutuneet ääriryhmät suunnittelivat valtausta netissä Yle Uutiset. Viitattu 9.1.2021.
  25. Rebecca Heilweil: How Trump’s internet built and broadcast the Capitol insurrection Vox. 8.1.2021. Viitattu 9.1.2021. (englanniksi)
  26. a b c d e Visual Journalism Team: Capitol riots: A visual guide to the storming of Congress BBC News. 7.1.2021. BBC. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  27. a b Transcript of Trump’s speech at rally before US Capitol riot AP News. 14.1.2021. Viitattu 7.11.2021.
  28. Chilling video footage becomes key exhibit in Trump trial AP News. 11.2.2021. Viitattu 11.2.2021. (englanniksi)
  29. a b Does the US military have a QAnon 5th column in its ranks? Radio.com. 13.1.2021. Viitattu 3.2.2021. (englanniksi)
  30. Sam Cabral & Roderick Macleod: Capitol riots: Five takeaways from the arrests BBC News. 8.2.2021 Julkaisija = BBC. Viitattu 9.2.2021. (englanniksi)
  31. a b c d Capitol riots: Who broke into the building? BBC News. 7.1.2021. Viitattu 8.1.2021. (englanniksi)
  32. West Virginia lawmaker records himself storming the U.S. Capitol: "We're in!" CBS News. 7.1.2021. Viitattu 8.1.2021. (englanniksi)
  33. Ronan Farrow: An Air Force Combat Veteran Breached the Senate and Descended on Nancy Pelosi's Office Suite The New Yorker. 9.1.2021. Viitattu 3.2.2021. (englanniksi)
  34. Sirén, Vesa: Flow’ssa, Tavastialla ja Hartwall-areenalla esiintyneet muusikot osallistuivat Yhdysvaltain kongressin levottomuuksiin Helsingin Sanomat. 8.1.2021. Viitattu 11.2.2021.
  35. Uusitupa, Ismo: Uinnin olympiavoittaja Klete Keller sai syytteen rähinöinnistä kongressitalossa Helsingin Sanomat. 14.1.2021. Viitattu 11.2.2021.
  36. Update: New Photos Released Of Iced Earth's Jon Schaffer Carrying 'Bear Spray' During Capitol Riot Blabbermouth.net. 17.1.2021. Viitattu 11.2.2021. (englanniksi)
  37. Uinnin olympiavoittaja syytteeseen tunkeutumisesta Yhdysvaltain kongressiin Itä-Häme. 14.1.2021. Viitattu 11.2.2021.
  38. Chaves, Alexandra: Objects from Capitol attack collected by Smithsonian for museum archive The National. 12.1.2021. Viitattu 12.1.2021. (englanniksi)
  39. a b Clayton, James; Kelion, Leo ja David Molloy: Facebook blocks Trump 'at least until transition complete' BBC.com. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  40. Rodriguez, Salvador: Facebook says Donald Trump to remain banned for two years, effective from Jan. 7 CNBC. 4.6.2021. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)
  41. Shu, Catherine: Snapchat locks President Donald Trump’s account TechCrunch. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  42. Snapchat permanently bans Trump from its platform 14.1.2021. CBS News. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)
  43. Wagner, Meg ym.: Congress certifies Biden win after violent Capitol riot CNN. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  44. Sandler, Rachel: Twitch Indefinitely Bans Trump, Removes His Account Forbes. 20.1.2021. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)
  45. Fung, Brian: Twitter bans President Trump permanently CNN. Viitattu 9.1.2021. (englanniksi)
  46. Queenie, Wong: Trump blocked from Twitter, Facebook, Snapchat after violence on Capitol Hill CNET. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  47. a b c Torvinen, Pekka: Voidaanko Trump vielä erottaa presidentin virasta? Helsingin Sanomat. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
  48. a b c d e Tommi Hannula: Trump erotettava välittömästi presidentin virasta, vaatii senaatin vaikutus­valtaisin demokraatti Helsingin Sanomat. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
  49. Warren, Michael; Gangel, Jamie ja Jim Acosta: Angry Republican leaders float removing Trump from office CNN. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
  50. Donald Trump - Presidency 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)
  51. How did President Trump spend his last hours in office? BBC News. 21.1.2021. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)
  52. Donald Trumpia vastaan nostetaan virkasyyte iltalehti.fi. Viitattu 14.1.2021.
  53. Senaatti äänesti ja Trump vapautui virkasyytteestä, republikaanijohtaja McConnellin mukaan mellakka oli kuitenkin Trumpin syy Yle Uutiset. 13.2.2021. Viitattu 4.5.2022.
  54. Palmeri, Tara: Trump considered blanket pardons for Jan. 6 rioters before he left office Politico. 2.2.2022. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)
  55. UPI:n Aaltola: Menossa on vallankaappausyritys 7.1.2021. Iltalehti. Viitattu 7.1.2021.
  56. Aaltola: Yhdysvaltain tapahtumat häpeällisiä maailman vanhimmalle demokratialle 7.1.2021. Yle. Viitattu 7.1.2021.
  57. Trump kiihdytti kannattajiaan viikkoja ja kehotti toistuvasti saapumaan Washingtonin mellakkaan 7.1.2021. Iltalehti. Viitattu 7.1.2021.
  58. Professori: ”Trump varautui härskillä suunnitelmalla” 7.1.2021. Ilta-Sanomat. Viitattu 7.1.2021.
  59. Videoilla poliisit poseeraavat selfieissä ja perääntyvät tunkeutujien tieltä 7.1.2021. Iltalehti. Viitattu 7.1.2021.
  60. Meemeistä tuli Washingtonissa totisinta totta, ja se kertoo, miten perin­pohjaisesti politiikka Suomessakin muuttuu Helsingin Sanomat. 7.1.2021. Viitattu 9.1.2021.
  61. Embedded Media. Media Matters for America mediamatters.org. Viitattu 17.6.2021. (englanniksi)
  62. Twitter ja Facebook jäädyttivät Trumpin tilit n 7.1.2021. Iltalehti. Viitattu 7.1.2021.
  63. Töyrylä, Katriina: Trump lupaa vallanvaihdon tapahtuvan hyvässä järjestyksessä, vaikkei myönnäkään tappiotaan Yle. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
  64. Michael Howie: Boris: Trump was ‘completely wrong’ to encourage US Capitol rioters standard.co.uk. 7.1.2021. Viitattu 22.9.2021. (englanniksi)
  65. Merkel slams Trump over US Capitol riots Politico. 7.1.2021. Viitattu 22.9.2021. (englanniksi)
  66. a b c d e f g h i Töyrylä, Katriina: Maailmalla tuomitaan hyökkäys Yhdysvaltain kongressiin ja vaaditaan Trumpia hyväksymään vaalitulos 7.1.2021. Yle Uutiset.
  67. Germany reviews parliament security after US Capitol riot Deutsche Welle. 7.1.2021. Viitattu 22.9.2021. (englanniksi)
  68. Emmanuel Macron adds voice to wave of condemnation of Washington violence RFI. 7.1.2021. Viitattu 22.9.2021. (englanniksi)
  69. Africa to Trump: Who's a sh*thole now? Deutsche Welle. 7.1.2021. Viitattu 22.9.2021. (englanniksi)
  70. What Are Asian Governments Saying About the Storming of the US Capitol? thediplomat.com. Viitattu 22.9.2021. (englanniksi)
  71. Orbán Expresses Condolences to Families of Those Killed in US Capitol Riot Hungary Today. 8.1.2021. Viitattu 22.9.2021. (englanniksi)
  72. Bolsonaro apoia Trump e diz que houve fraude nos EUA enquanto mundo critica assalto ao Capitólio El País. 7.1.2021. Viitattu 22.9.2021. (portugaliksi)
  73. Travis Waldron: In Bolsonaro’s Brazil, Trump’s Deadly Capitol Riot Felt Like A Warning For The Future HuffPost. 10.1.2021. Viitattu 22.9.2021. (englanniksi)
  74. Jen Kirby: Brazil escaped a January 6-style insurrection — for now Vox. 8.9.2021. Viitattu 22.9.2021. (englanniksi)
  75. Transcript of NBC News' exclusive interview with Russia's Vladimir Putin NBC News. Viitattu 17.6.2021. (englanniksi)
  76. Venäläiset poliitikot ilkkuvat Yhdysvalloille 7.1.2021. Ilta-Sanomat. Viitattu 7.1.2021.
  77. Koski, Paula ja Jari Himanen: Washingtonin tapahtumia kuvattiin Kiinassa ”kauniiksi näyksi”, venäläispoliitikko ilmoitti USA:n demokratian ontuvan ”molemmin jaloin” 7.1.2021. Iltalehti. Viitattu 7.1.2021.
  78. Pitkänen, Matti: Sauli Niinistö kommentoi USA:n vallankaappausyritystä: ”Demokratian painajainen” Iltalehti. 6.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
  79. Himanen, Jari: Näin puoluejohtajat kommentoivat USA:n vallankaappausyritystä Iltalehti. 7.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
  80. Stenroos, Maria ja Tulikukka de Fresnes: Perussuomalaiset tekevät pesäeroa Trumpiin, mutta hurraavat trumpilaiselle politiikalle Yle. Viitattu 7.1.2021.
  81. Pikkarainen, Aleksanteri: Ulkoministeri Haavisto USA:n tilanteesta: ”Pelon ilmapiiri vallitsee Washingtonissa” 7.1.2021. Iltalehti. Viitattu 7.1.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]