Valkoinen ylivalta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Uskontoryhmiä kohtaan

 malline: näytä • keskustele • muokkaa 

Valkoinen ylivalta[1] tai valkoinen ylemmyys[2] on aate, jonka mukaan valkoisten pitäisi olla vallan kahvassa, koska he ovat ylivertaisia muihin rotuihin nähden. Oppeja ei-valkoisten huonommuudesta on tehty jo 500-luvulla Raamatun teksteillä perustellen. Näennäistieteellisiä rotuoppeja alettiin kehittää 1700-luvulla, ja valkoiset rotuteoreetikot perustelivat teorioitaan muun muassa päiden kokoeroja vertaamalla. Ku Klux Klanin kaltaisia valkoista ylivaltaa ajavia järjestöjä toimii maailmassa edelleen. Suhteellisen moni aatteen kannattaja on jonkin radikaalin kristityn lahkon jäsen.[3] Aatteen kannattajia on paljon myös alt-right-liikkeessä.[4]

Valkoisesta ylivallasta tai valkoisesta ylemmyydentunnosta puhutaan myös rakenteellisen rasismin merkityksessä.[5][6] Encyclopædia Britannica kirjoittaa, että termiä ”valkoinen ylivalta” on käytetty kuvaamaan sellaisten ryhmittymien politiikkaa, jotka edustava äärikansallista, rasistista tai fasistista ajattelua.[7]

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanninkielinen termi white supremacy (white, suom. ’valkoinen’; supremacy suom. ’ylivalta’ tai ’paremmuus’) on suomennettu valkoiseksi ylivallaksi.[8] Myös termejä valkoinen ylemmyys tai valkoinen ylemmyydentunto käytetään.[2]

Merriam-Webster-sanakirja määrittelee valkoisen ylivallan seuraavasti:[9]

  1. Uskomus, jonka mukaan valkoinen rotu on luonnostaan ylivertainen muihin ihmisrotuihin nähden ja jonka mukaan valkoisten ihmisten tulee hallita muita ihmisiä.
  2. Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja poliittiset rakenteet, jotka mahdollistavat valkoisten valta-aseman muihin ihmisiin nähden.

Anti-Defamation League -järjestön määritelmän mukaan valkoisen ylivallan kannattaja hyväksyy vähintään yhden seuraavista väitteistä:[4]

  1. Valkoisten tulisi olla hallitsevassa asemassa muihin nähden.
  2. Valkoisten tulisi elää keskenään vain valkoisten asuttamassa yhteiskunnassa.
  3. Valkoisilla on oma kulttuurinsa, joka on ylivertainen muihin kulttuureihin verrattuna.
  4. Valkoiset ovat geneettisesti ylivertaisia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1700-luvulta 1900-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Postikortti 1900-luvun alusta. Kiinalainen miespalvelija tuo valkoiselle miehelle juotavaa, ja valkoinen mies kutsuu aikuista palvelijaa halventavasti ”pojaksi”.

Valkoisen ylivallan opin perustana on erilaisia rasistisia teorioita ei-valkoisten huonommuudesta valkoisiin nähden. Yksi teoria on 500-luvulta peräisin oleva käsitys Nooan pojan Haamin kirouksesta, jolla joskus oikeutettiin Haamin jälkeläisiksi uskottujen mustien afrikkalaisten orjuuttaminen. Kun rotuoppeja alettiin kehittää 1700-luvulla, valkoiset alkoivat asettaa itsensä muiden rotujen yläpuolelle.[3]

Rotuteoreetikkojen mukaan päiden kokoerot todistivat rotujen eriarvoisuudesta. Francis Galton väitti afrikkalaisia henkisiltä kyvyiltään heikommiksi anglosakseihin nähden, ja myös Herbert Spencer julkaisi käsityksiään valkoisten ylivertaisuudesta. 1800-luvulla käsitys valkoisten ylivertaisuudesta oli jo yleistynyt valkoisten keskuudessa, ja muunrotuiset oli syrjäytetty vallasta, vauraudesta ja etuoikeuksista. Brittiläiset kolonialistit puhuivat ”valkoisen miehen taakasta”, jolla he tarkoittivat valkoisten velvollisuutta ”sivistää” muunrotuiset imperialismin keinoin. Erityisen näkyvää valkoinen ylivalta oli Yhdysvalloissa ja Etelä-Afrikassa, joissa valkoiset hallitsivat ja syrjivät kauan mustia väestöjään. Etelä-Afrikassa institutionaalista valkoista ylivaltaa edusti apartheid-rotuerottelujärjestelmä ja Yhdysvalloissa Jim Crow -lait. 1900-luvulla on väitetty pohjoisten kansojen olevan maailman useimpien suurten saavutusten takana, ja että rotu on korkeakulttuurin oleellinen tekijä.[3]

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa toimii edelleen useita valkoista ylivaltaa ajavia järjestöjä, jotka julistavat valkoisten paremmuutta ja tavoittelevat mustien alistamista ja rotuerottelua. Näistä tunnetuimpia ovat Ku Klux Klan, National Alliance, White Power -liike, Aryan Nation ja Yhdysvaltain natsipuolue.[3] Useimmat valkoisen ylivallan kannattajat eivät kuitenkaan kuulu mihinkään järjestöön, vaan he toimivat liikkeessä riippumattomina yksilöinä. Tämän vuoksi valkoisen ylivallan kannattajia on paljon enemmän kuin sitä ajavien järjestöjen jäseniä. Heidän lukumääränsä on arveltu 2010-luvulla kasvaneen, koska entistä useammat oikeistolaiset yhdysvaltalaiset tuntevat maansa yhteiskunnan olevan uhattuna. Suhteellisen moni aatteen kannattaja on evankelinen kristitty, helluntailainen, tai jonkin rotupuhtaudesta puhuvan radikaalin kristityn lahkon jäsen. Aatteen kannattajia on paljon myös alt-right-liikkeessä.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Balleck, Barry J.: Hate Groups and Extremist Organizations in America. An Encyclopedia. Santa Barbara: ABC-Clio, 2019. ISBN 978-1-4408-5750-8. (englanniksi)
  • Beilinson, Kiia: Valkoinen oletusasetus: Miten visuaalisen viestinnän suunnittelu osallistuu ylläpitämään rakenteellista rasismia Suomessa?. Taiteen maisterin opinnäytetyö. Helsinki: Aalto-yliopisto, 2019. Verkkoversio (PDF) (viitattu 17.7.2022).
  • Mason, Patrick L. (toim.): Encyclopedia of Race and Racism, vol. 4. Farmington Hills, Michigan: Gale, 2013. ISBN 978-0-02-866174-2. (englanniksi)
  • McIntosh, Peggy: White Privilege. Unpacking the Invisible Knapsack. Peace and Freedom, 1989. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  • Niva, Veera: Rasismin ja rotusyrjinnän rooli afrikanamerikkalaisten vapaa-ajan matkustamisessa. kandidaatintutkielma. Oulu: Oulun yliopisto, 2020. Verkkoversio (PDF) (viitattu 17.7.2022).
  • Peltokorpi, Janette: ”Nyt tuntuu et me ollaan samassa veneessä” – Narratiivinen tutkimus kultuurierojen kokemisesta venäläis-suomalaisessa työyhteisössä. Pro gradu -tutkielma. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 2020. Verkkoversio (PDF) (viitattu 17.7.2022).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Termiä valkoinen ylivalta käytetään myös useissa suomenkielisissä opinnäytteissä: Beilinson 2019, s. 22; Peltokorpi 2020, s. 8; Niva 2020, s. 7.
  2. ↑ a b Beilinson 2019, s. 22.
  3. ↑ a b c d Tolson, Claudette L.: White supremacy. Teoksessa Encyclopedia of Race and Racism, 2013, s. 272–274.
  4. ↑ a b c White Supremacist Movement. Teoksessa Balleck 2019, s. 378–381.
  5. ↑ Casey, Zachary A. & McManimon, Shannon & Lozenski, Brian D. & Lensmire, Timothy J. (Encyclopedia of Race and Racism, 2013), s. 278–279.
  6. ↑ McIntosh 1989.
  7. ↑ Jenkins, John Philip: White supremacy Encyclopaedia Britannica. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  8. ↑ Valkoinen ylivalta Yle uutiset. 2008–. Viitattu 17.7.2022.
  9. ↑ white supremacy Merriam-Webster. Viitattu 20.12.2021. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Belew, Kathleen & Gutiérrez, Ramón A. (toim.): A Field Guide to White Supremacy. Oakland, California: University of California Press, 2021. ISBN 978-0-52038253-4. JSTOR (viitattu 17.7.2022). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Valkoinen_ylivalta&oldid=20598580”