Keskustelu:Valkoinen ylivalta

Ensimmäinen keskustelu

Ylivalta kuulostaa jokseenkin köpöltä. En kuitenkaan keksi suoraa vastinetta suomenkielessä ja myös WSOY:n sanakirjassa oli tuo sana 'suprematia'.

Kyllä se tähän asti on sujuvasti suomennettu ylivallaksi. Sivistyssana kannattaa korvata kotoperäisellä sanalla milloin se vain on mahdollista, kuten tässä tapauksessa. --thule 8. elokuuta 2005 kello 18:36:13 (UTC)

Valkoinen ylivalta on kyllä minunkin mielestäni käytetyin termi. Tosin suomennus ei yksinään ole syy artikkelin nimeksi, jos suprematia olisi käytetympi termi niin se olisi sitten artikkelin nimi. —MikkoM (♫) 8. elokuuta 2005 kello 18:44:19 (UTC)

Mutta kumpaa kielitoimisto kannattaa...? --Ningyou 1. lokakuuta 2005 kello 10:45:37 (UTC)

Suprematia ei ole hyvä, koska valkoinen ylivalta voi tarkoittaa sekä "white power" että "white supremacy".

Ylivalta on minustakin liian suppea käännös englannin sanasta "supremacy". Supremacy kun tarkoittaa kahta asiaa: ylivertaisuutta ja ylivaltaa. Jos tämän artikkelin nimessä on "ylivalta", artikkelin pitäisi kertoa vain ylivallasta yhteiskunnassa. Mutta juuri nyt artikkeli kertoo vain ylivertaisuudesta ja on ristiriidassa nimensä kanssa. Pitäisi vaihtaa joko nimi tai sisältö, tai ainakin kertoa miksi ne ovat ristiriitaiset. Parempi nimi artikkelille olisi ehkä "valkoinen ylemmyys", mutta onko sitä käytetty missään? --Savir (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 17.13 (EET)

Uusin artikkelia nyt niin, että se vastannee käsitteen merkitystä niin suomessa kuin englannissakin. --Savir (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 18.17 (EET)

Artikkelin listat

Pitkä henkilölista punaisine linkkeineen on aivan älytön ja lähteettömänä hyvin arveluttava.--Riisipuuro 2. lokakuuta 2007 kello 12.01 (UTC)--

Muutettu Katso myös -osioksi, punaiset poistettu.--16. marraskuuta 2007 kello 14.09 (UTC)--

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Vaikuttaisi sisältävän oleellisimmat asiat. Lupaavaksi? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 11. marraskuuta 2021 kello 20.46 (EET)

Musta vielä jotenkin kovin suppea. Ei oikeastaan avata yhtään nykytilannetta. --PtG (keskustelu) 16. marraskuuta 2021 kello 21.56 (EET)

Liian suppea. Vyörykkä (keskustelu) 16. marraskuuta 2021 kello 21.58 (EET)

Noin puolet leipätekstistä liittyy aiheeseen vain aasinsillan kautta (etuoikeusteoriat, värillisten opiskelijoiden mellakointi jne.). --Miihkali ^{(K • M)} 17. marraskuuta 2021 kello 12.06 (EET)

Siinä on kyse siitä, että jotkut ovat laajentaneet valkoisen ylivallan käsitettä viime aikoina tarkoittamaan myös rakenteellista rasismia, ja se on sitä kautta päätynyt myös tätä aihetta käsittelevään uudempaan kirjallisuuteen. Enkkuwikissä on tälle merkitykselle oma kappaleensa. Minä en sitä kohtaa tähän artikkeliin lisännyt, ja minustakin sen merkityksen laajempi käsittely voisi sopia paremmin muualle. --Savir (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 12.18 (EET)

Kyllähän tuotakin puolta voi käsitellä, mutta se pitäisi sitten selvästi sitoa itse aiheeseen. Ja nyt se korostuu suhteettoman paljon, jos mietitään, että artikkelin määritelmälauseen mukaan valkoisessa ylivallassa on kyse biologisten rotujen välisen arvohierarkian kannattamisesta. --Miihkali ^{(K • M)} 17. marraskuuta 2021 kello 12.21 (EET)

Pieni epäloogisuus kiusaa johdantoa. Sanotaan, että "Valkoinen ylivalta on aate, jonka mukaan valkoisten pitäisi olla vallan kahvassa, koska he ovat ylivertaisia muihin rotuihin nähden." Sitten siteeraataan Anti-Defamation League -järjestön määritelmää, jossa valkoisen ylivallan kannattaja hyväksyy vähintään yhden seuraavista väitteistä:

1. Valkoisten tulisi olla hallitsevassa asemassa muihin nähden.

2. Valkoisten tulisi elää keskenään vain valkoisten asuttamassa yhteiskunnassa.

3. Valkoisilla on oma kulttuurinsa, joka on ylivertainen muihin kulttuureihin verrattuna.

4. Valkoiset ovat geneettisesti ylivertaisia.

Näistä väitteistä kuitenkin vain ensimmäinen ja toinen koskevat vallan kahvassa olemista.Koska jo yksikin riittää joukkoon kuulumiseen, määritelmää tulisi korjata. Olisiko niin, että ylivalta ei tarkoita välttämättä politiikkaa vaan vaihtoehtoisesti myös koettua kulttuurista tai geneettistä paremmuutta? Toivo ja Toivo (keskustelu) 29. marraskuuta 2021 kello 00.06 (EET)

Hyvä huomio. Koska johdannon pitäisi olla tiivistelmä artikkelista, voisi leipätekstiin lisätä Määritelmä-nimisen luvun, jossa sitten käsitellään erilaisia valkoisen ylivallan määritelmiä. Johdannossa taas voisi tuon vallankahva-määritelmän perästä mainita, että valkoisen ylivallan käsite on epämääräinen ja sitä käytetään keskenään ristiriitaisissa merkityksissä. Johdannossa voisi myös olla lyhyt aatehistoriallinen katsaus, jossa pohdittaisiin merkityksen muuttumista. --Miihkali ^{(K • M)} 29. marraskuuta 2021 kello 09.12 (EET)

Ylemmässä keskustelussa olen kirjoittanut englannin- ja suomenkielisen käsitteen merkityseroista. Supremacy on käännetty tämän käsitteen kohdalla suomeksi ylivallaksi, vaikka suomenkielinen termi on suppeampi kuin englanninkielinen termi. Ehdotin siellä paremmaksi nimeksi "valkoinen ylemmyys", joka on samalla tavalla kaksimerkityksinen, mutta käytetäänkö sitä suomen kielessä? --Savir (keskustelu) 29. marraskuuta 2021 kello 09.46 (EET)

Laitoin nyt johdantoon Merriam-Websterin sanakirjan määritelmän sanalle supreme, johon hakusana supremacy viittaa. Sen kaksi merkitystä ovat siis "highest in rank or authority", joka voisi olla suomeksi "ylivalta", sekä "highest in degree or quality", jonka voisi kääntää suomeksi "paremmuus". Uskon siis, että tämä suomenkielinen käsite vastaa englanninkielistä käsitettä sisällöltään, ja vain nimitys on epätarkka, eikä päinvastoin. --Savir (keskustelu) 29. marraskuuta 2021 kello 10.01 (EET)

Artikkelin nykyinen, kaksi merkitystä yhdistävä määritelmälause puolestaan perustuu lähteen tekstiin, "White supremacy is the ideology that whites are superior to people of other races and thus should have power over them." --Savir (keskustelu) 29. marraskuuta 2021 kello 10.08 (EET)

Tein erillisen määritelmäluvun. --Miihkali ^{(K • M)} 20. joulukuuta 2021 kello 12.36 (EET)

Johdanto lienee tämän suurin heikkous. Vertailukohteina englanninkielinen Wikipedia käsittelee yleisesti erittäin laajassa merkityksessä ja saksankielinen näyttäisi käsittelevän ainoastaan englanninkielisen kulttuuripiirin, ja erityisesti Yhdysvaltain, ilmiönä ja käsitteenä nimeltä White Supremacy. --Suomalta (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 12.24 (EET)

Kirjoitettu pääasiat mainitseva johdanto. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 2. tammikuuta 2022 kello 08.12 (EET)

Taitaa olla nyt jo ainakin lupaavan tasolla? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 6. tammikuuta 2022 kello 13.39 (EET)

Mä en taida nyt kuitenkaan kannattaa, jos en välttämättä vastustakaan. Määritelmälukuun olisi hyvä saada joku suomenkielinen lähde, sillä suomenkielistä käsitettähän tässä kuitenkin määritellään. Historiaosuus tuntuu aika suppealta ja kuten aiemminkin jo totesin, niin luku ”Rakenteellisena rasismina” ei ihan täysin tunnu kytkeytyvän muuhun artikkeliin, eli sitäkin voisi vielä kirjoittaa auki niin, että yhteys valkoiseen ylivaltaan tulee selkeämmin ilmi. Ylipäätään artikkeli tuntuu yhä suuntaa antavalta, eli siinä on hyviä juttuja sieltä täältä mutta kokonaisuus tuntuu vähän anekdootinomaiselta. Potentiaalisia lähteitä: International Encyclopedia of the Social Sciences: ”white supremacy” ja Paul Finkelman (toim.): Encyclopedia of African American History 1896 to the Present (Oxford University Press, 2009). --Miihkali ^{(K • M)} 8. tammikuuta 2022 kello 09.15 (EET)

Pari kuukautta arviossa. Ei tässä vaiheessa laatumerkintää. Kehitysehdotukset jäävät talteen. --PtG (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 22.59 (EET)

Miksi juuri Layla Saad?

On kirjansa (2020) johdosta juuri tällä hetkellä kuuma nimi Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Kai niitä on kymmeniä tuhansia tiedeartikkeleiden kirjoittajia (kts. Google Scholar), mutta kuka niitä tuntee? Toivo ja Toivo (keskustelu) 16. heinäkuuta 2022 kello 19.24 (EEST)

Saadin oma nettisivu ei kelpaa lähteeksi sille, että hän on merkittävä asiantuntija. Ylipäätään ei näin lyhyeen artikkeliin ole järkeä panna korostuneesti esille yksittäisiä keskustelijoita tai ylipäätään nostaa yksittäistapauksia, vaan artikkelin runko olisi syytä rakentaa jonkin neutraaliuteen pyrkivän yleisesityksen (mieluiten tieteellisen) varaan. Poliittisien kiistojen osapuolet ja heidän teoksensa ovat ylipäätään tosi huonoja lähteitä poliittisia kiistoja käsitteleville artikkeleille. --Miihkali ^{(K • M)} 16. heinäkuuta 2022 kello 20.01 (EEST)

Näin on. Saad ei ole merkittävä asiantuntija vaan helppolukuinen bestseller-kirjailija sekä USA:ssa että Britanniassa. Se käy ilmi omalta nettisivulta mutta tieto löytyy muualtakin. Nämä myyntimenestykset kuitenkin määrittelevät sen, mitä "valkoinen ylivalta" angloamerikkalaisessa julkisuudessa tarkoittaa. Kirja on saanut pelkästään kiittäviä arvosteluja, ainakaan en löytänyt yhtään kielteistä kritiikkiä, joten ilmeisesti hän edustaa valtavirtaa myös alan muiden toimijoiden mielestä. Lisäsin Encyclopaedia Britannican tekstiä Saadin rinnalle. Laskin Saadin otsikkotasoa. Toivo ja Toivo (keskustelu) 16. heinäkuuta 2022 kello 21.52 (EEST)

Onko sinulla lähde, jossa sanotaan, että Saadin näkemykset määrittelevät sen, mitä ”valkoinen ylivalta” angloamerikkalaisessa julkisuudessa tarkoittaa? Sopiva lähde voisi esimerkiksi olla jonkin laadukkaan, poliittisesti sitoutumattoman tai melko lähelle keskustaa edustavan sanoma- tai aikakauslehden artikkeli, tai esimerkiksi jokin vertaisarvioitu kirja tai tieteellinen artikkeli. --Miihkali ^{(K • M)} 16. heinäkuuta 2022 kello 21.55 (EEST)

Ei ole. Alan aktivistit ja teoreetikot kiittävät, esim. Robin DiAngelo, joka kirjoitti esipuheen ja joukko muita, joita lainataan amerikkalaiseen tapaan kirjan ensimmäisellä sivulla. Woke on poliittinen liike, joka itse määrittelee omat käsitteensä. Näyttää siltä, että käsitteen "valkoinen ylivalta" määrittely on liukumassa globaaliin suuntaan, kun vielä Britannica puhuu vain ääri-ilmiöstä. Toivo ja Toivo (keskustelu) 16. heinäkuuta 2022 kello 22.11 (EEST)

Onko sinulla lähde, jossa todetaan, että käsitteen ”valkoinen ylivalta” määrittely on liukumassa globaaliin suuntaan, kun aiemmin sillä tarkoitettiin ääri-ilmiöitä? Entä onko sinulla lähde, jossa kerrotaan, että tällainen tulkinta edustaa valtavirtaa? Se, että ”alan aktivistit ja teoreetikot” eli jo valmiiksi samaa mieltä olevat ihmiset kiittävät, ei ole kovin yllättävää tai kiinnostavaa. Ylipäätään ei ole mielekästä kirjoittaa artikkeleja yksittäisistä henkilöistä, tapauksista tai mielipiteistä lähtien, vaan tärkeämpää olisi hahmotella suuria linjoja. Myöskään ei huomion keskipisteeseen kannata nostaa aivan uusia, vielä vakiintumattomia kehityskulkuja, joista on mahdotonta sanoa, kuinka merkittäviä tai pitkäikäisiä ne lopulta ovat. Edelleen kannattaa välttää radikaalien näkemysten tai marginaalisten ilmiöiden nostamista keskiöön, sillä tämä antaa lukijalle virheellisen vaikutelman artikkelin aiheesta kokonaisuutena. Lisäksi se voi vaikuttaa mustamaalaamiselta, jossa pyritään tekemään artikkelin aihe naurettavaksi tai vastenmieliseksi antamalla kohtuutonta painoarvoa sellaisille sivuseikoille, joista artikkelin lukija todennäköisesti on eri mieltä. Wikipedian lähteiksi kannattaa valikoida tasapuolisuuteen pyrkiviä yleisesityksiä, joiden taustalla on suhteellisen tuoretta tieteellistä tutkimusta. Oikeastaan ainoa syy poiketa tästä säännöstä on tilanne, jossa edellä mainitun kaltaisia lähteitä ei ole saatavilla. Valkoisesta ylivallasta on saatavilla paljon tieteellistä tutkimusta, kuten itsekin ylempänä toteat. Nyt artikkelissa on käytetty lähteenä Pluckrosen ja Lindsayn kirjaa, joka ei ole eikä edes pyri olemaan neutraali analyysi käsittelemistään aiheista, vaan se on poleeminen hyökkäys sellaisia poliittisia ideologioita ja akateemisia teesejä vastaan, joita Pluckrose ja Lindsay pitävät haitallisina. Kritiikillekin on kyllä paikkansa, mutta vasta sen jälkeen, kun ilmiö on ensin esitelty neutraalisti. Jos esimerkiksi katsotaan artikkelissa nyt esitettyjä, yleislähteisiin perustuvia määritelmiä (Merriam-Webster, Anti-Defamation League, Encyclopaedia Britannica), voidaan todeta, ettei Saadin ja kaltaistensa näkemyksiä ainakaan vielä tällä hetkellä ole yleisesti hyväksytty. Siksi niille ei myöskään pidä antaa merkittävää painoarvoa suhteessa artikkelin koko pituuteen. --Miihkali ^{(K • M)} 16. heinäkuuta 2022 kello 22.25 (EEST)

Selvittelin hiukan asiaa ja huomasin, että University of California Press on hiljattain julkaissut A Field Guide to White Supremacy -nimisen teoksen, joka ilmeisesti on saanut ihan hyviä arvosteluja. Joku tämäntyylinen, useiden eri kirjoittajien ja tutkimusperinteiden näkökulmia kokoava kirja olisi luultavasti kaikkein paras lähde Wikipedia-artikkelille. Tosin esipuheensa mukaan kirja keskittyy lähinnä Yhdysvaltoihin, joten sen sisältöjä olisi hyvä täydentää muilla, kansainvälisempää näkökulmaa tarjoavilla lähteillä. Esimerkiksi Google Scholarista löytyy hakusanalla ”valkoinen ylivalta” useita Wikipedian lähteeksi sopivia tekstejä, myös sellaisia, joissa valkoiseen ylivaltaan liittyviä antirasistisia argumentteja ja kertomuksia kyseenalaistetaan. Niitä pitää toki referoida tasapuolisesti ja laaja-alaisesti, ei pelkästään kritiikkiin keskittyen. Gradujen käyttöä lähteenä tosin varoisin, mutta ehkä niitä voisi kuitenkin osaltaan käyttää artikkelin suomenkielisen nimen lähteistämiseen. --Miihkali ^{(K • M)} 17. heinäkuuta 2022 kello 11.06 (EEST)

Minä selailin tuota mainitsemaasi kalifornialaista kenttäopasta silloin kun joskus kirjoitin tätä artikkelia. En kuitenkaan käyttänyt sitä lähteenä, koska muistaakseni sen lähestymistapa oli turhan paikallinen, konkreettinen tai jotenkin muuten rajallinen. Voin katsoa sitä joskus tarkemmin. --Savir (keskustelu) 17. heinäkuuta 2022 kello 11.25 (EEST)

Okei, no se ei sitten välttämättä sovi ainakaan artikkelin päälähteeksi. Ehkä valkoisen ylivallan käsite on muuna kuin uusnatseihin ja muihin ilmeisen marginaalisiin ääriliikkeihin liittyvänä terminä ja kontekstina niin tuore ja vakiintumaton, ettei siitä vielä ole julkaistu laaja-alaisia yleisesityksiä. Voisin kuitenkin lukaista Ramón A. Gutiérrez artikkelin ”A Recent History of White Supremacy”, joka on em. kirjan 15. luku. Ehkä siitä löytyy käyttökelpoista materiaalia. --Miihkali ^{(K • M)} 17. heinäkuuta 2022 kello 11.33 (EEST)

No nyt se Layla Saad katosi artikkelista kokonaan. Hän on silti kuuma nimi brittiläisen arkistoväen keskuudessa: When asked for a definition of ‘white supremacy’ over 75% of respondents gave a definition akin to Layla Saad’s, some showing familiarity with the terms ‘white privilege’ and ‘white fragility - Nämäkin käsitteet katosivat.

Archives and Records. The Journal of the Archives and Records Association Volume 42, 2021 - Issue 3 Toivo ja Toivo (keskustelu) 18. heinäkuuta 2022 kello 17.31 (EEST)

Tässä olisi muuan artikkeli Structural racism Race and Public Policy - konferenssista 2004, jossa on suunnilleen sama määritelmä kuin Saadilla. En pane sitä salin puolelle. Näyttää siltä, että USA:ssa "valkoinen ylivalta" on jo parikymmentä vuotta ollut lähes tai täysin synonyymi sanalle "rasismi". Suomessa sana on amerikkalainen kulttuurilaina, mutta sen merkitys taitaa olla meillä synkempi, koska Saad pyyhkäistiin tekstistä. Toivo ja Toivo (keskustelu) 29. heinäkuuta 2022 kello 20.26 (EEST)

Miksi Saad ei kelvannut lähteeksi?

Osaako @Thi: kertoa, miksi et kelpuuttanut Saadin kansainvälistä bestselleriä valkoisesta ylivallasta lähteeksi, vaan poistit kaikki tiedot. Kirjallisuuteen olet silti hyväksynyt kanditutkielman Oulun yliopiston maantieteen laitokselta.Toivo ja Toivo (keskustelu) 29. heinäkuuta 2022 kello 20.14 (EEST)

Se on suomenkielinen lähde, jolla lähteistetään, että suomen kielellä käytetään sellaista sanaparia kuin ”valkoinen ylivalta”. Varsinaista asiasisältöähän ei noilla opinnäytteillä ole lähteistetty. Saadin suhteen en ota sen enempää kantaa, Thi varmaan osaa itse vastata. --Miihkali ^{(K • M)} 29. heinäkuuta 2022 kello 21.29 (EEST)

Otsikko liittyy keskusteluun yllä. En-wikissä linkki Saadin kirjaan on Aiheesta muualla -osiossa. Englanninkielisen Wikipedian artikkeli käsittelee samaa aihetta kuin täällä. Artikkelin lopussa on luku en:White supremacy#Academic use of the term. ”The term white supremacy is used in some academic studies of racial power to denote a system of structural or societal racism which privileges white people over others, regardless of the presence or the absence of racial hatred.” Tai johdannon tiivistelmänä: ”In academic usage, particularly in critical race theory or intersectionality, 'white supremacy' can also refer to a social system in which white people enjoy structural advantages (privilege) over other ethnic groups, on both a collective and individual level, despite formal legal equality.”

Luvussa käsitteen käyttö tässä merkityksessä saa kritiikkiä.”Other intellectuals have criticized the term's recent rise in popularity among leftist activists as counterproductive. John McWhorter has described the use of 'white supremacy' as straying from its commonly accepted meaning to encompass less extreme issues, thereby cheapening the term and potentially derailing productive discussion. Political columnist Kevin Drum attributes the term's growing popularity to frequent use by Ta-Nehisi Coates, describing it as a 'terrible fad' which fails to convey nuance. He claims that the term should be reserved for those who are trying to promote the idea that whites are inherently superior to blacks and not used to characterize less blatantly racist beliefs or actions.”

Täten vaikuttaa siltä, Me and White Supremacya sopisi käsitellä paremminkin artikkelissa en:White privilege eli Valkoinen etuoikeus. Valkoinen ylivalta ja valkoinen etuoikeus eri käsitteitä, mutta ne tyypillisesti mainitaan yhdessä [1]. Nähdäkseni olisi järkevää käsitellä käsitteelle annettu uusi merkitys (white supremacy kriittisen rotuteorian merkityksessä) ja siihen liittyvä käsite white privilege samassa artikkelissa. Näin käytännön syistä eli muokkaamisen ja lukemisen helpottamiseksi ja toistaiseksi. --Thi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2022 kello 22.10 (EEST)

Kaksi viimeistä virkettäsi voi tulkita kahdella tavalla. Tarkoitatko, että tähän artikkeliin lisättäisiin oma lukunsa, jossa käsitellään valkoisen ylivallan käsitteen käyttöä rakenteellisen rasismin merkityksessä sekä tämän laajemman käyttötavan arvostelu, vai että tehtäisiin erillinen artikkeli, joka käsittelee sekä ”valkoista etuoikeutta” että valkoista ylivaltaa sanan laajimmassa merkityksessä? Itse en vierasta ensin mainittuakaan ajatusta, kunhan kyseinen luku ei kasva liian pitkäksi. Luonteva pituus voisi olla vaikkapa tuo Thin siteeraama pätkä englanninkielisestä Wikipediasta, toki suomeksi käännettynä ja niin, että lähteet tarkistetaan. Kyseisen luvun alussa voitaisiin samalla viitata pääartikkeliin, mikäli sellainen joskus luodaan. Koska käsitteillä kuitenkin on jotain päällekkäisyyttä, niin asiaan varmaan täytyy tässäkin artikkelissa viitata. Samalla voidaan luontevasti esiin, että tämä laajempi käyttötapa ei välttämättä ole vakiintunut tai ainakaan kaikki eivät sitä allekirjoita. --Miihkali ^{(K • M)} 29. heinäkuuta 2022 kello 22.16 (EEST)

Oma luku on yleinen käytäntö Wikipediassa ja samoin on tehty en-wikissä, mutta minusta linkki ajaa käytännössä saman asian, jos kukaan ei jaksa tehdä kunnollista yhteenvetolukua aiheesta. Ensijaista olisi minusta luoda Valkoinen etuoikeus -artikkeli, jotta kielilinkit saadaan mukaan, mutta luvun kirjoittaminen on toinen vaihtoehto. --Thi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2022 kello 22.28 (EEST)

Tämä selvitti asian. Jotta keskustelu ei menisi väärille urille, suomenkielisen wikipedian pitää vaieta käsitteen toisesta, laajemmasta käyttötavasta Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Toivo ja Toivo (keskustelu) 30. heinäkuuta 2022 kello 14.18 (EEST)

Ei. Yllä puhutaan käsitteen käyttötavoista englanninkielisessä maailmassa ja miten se on esitetty englanninkielisessä yhteydessä. Wikipediassa ei määritellä keskusteluita vaan puhutaan Wikipedian sisäisistä asioista eli artikkelin kehittämisestä. --Thi (keskustelu) 30. heinäkuuta 2022 kello 14.43 (EEST)

Nyt kun artikkelin silmäilin pitkästä aikaa läpi, niin rakenteellinen rasismihan mainitaan jo määritelmäluvussa: ”Merriam-Webster-sanakirja määrittelee valkoisen ylivallan seuraavasti: [– –] Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja poliittiset rakenteet, jotka mahdollistavat valkoisten valta-aseman muihin ihmisiin nähden.” Enkkuwikissäkin on näköjään hiljattain nostettu tuo rakenteellisen rasismin merkitys artikkelin lopusta heti alkuun.[2] Toinen asia on, jääkö artikkeli uuteen asuunsa, sillä muutokset tehnyt käyttäjä on keskustelusivunsa perusteella saanut aiemminkin satikutia artikkelin White Supremacy yhteydessä tapahtuneesta muokkaussotimisesta ja asiallisuuden rajamailla liikkuvasta keskustelukäyttäytymisestä. --Miihkali ^{(K • M)} 1. elokuuta 2022 kello 12.00 (EEST)

Kuten arvelinkin, en-wikin artikkeli on palautettu entiselleen.[3] --Miihkali ^{(K • M)} 17. elokuuta 2022 kello 14.22 (EEST)