Mustat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo ihmisistä. Muita merkityksiä varten on Musta (täsmennyssivu).
Lothrop Stoddardin luokituksen mukainen kartta ihmiskunnan viiden päärodun pääasiallisista asuinalueista vuonna 1920. "Mustan rodun" alueet on merkitty harmaalla.
Peléksi kutsuttu legendaarinen jalkapalloilija Edson Arantes do Nascimento toimi 1990-luvulla Brasilian urheiluministerinä.
Botswanalainen nuoripari.
Tansanialainen teenpoimija.

Mustat eli mustaihoiset ovat joissain maissa tilastoinnissa ja joskus myös yleisessä kielenkäytössä ihonvärin ja perimän mukaan määritelty ihmisryhmä, johon luetaan yleensä tummaihoiset Saharan eteläpuolisen Afrikan kansoista polveutuvat ihmiset. Maasta riippuen ”musta” voi tarkoittaa eri tavalla määriteltyjä ihmisiä. [1]

Suomen kielessä ”mustiksi” luetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan Afrikan mustaihoiseen alkuperäisväestöön ja sen jälkeläisiin kuuluvat ihmiset.[2] Sanaa pidetään nykyisin neutraaleimpana nimityksenä viittaamastaan ihmisryhmästä, ja esimerkiksi Helsingin Sanomat käyttää sitä.[3] Vuonna 2020 julkaistussa yhdenvertaisuusvaltuutetun raportissa termin ”musta” rinnakkaisnimityksenä käytetään itseidentifikaatioon perustuvaa nimitystä ”afrikkalaistaustainen”.[4]

Yhdysvalloissa ”musta” (engl. black) tarkoittaa ihmistä, jolla on Saharan eteläpuolisen väestön perimää edes vähän, vaikka hänen ihonvärinsä olisi hyvinkin vaalea.[5] Yhdysvaltain väestönlaskennassa on kategoria ”musta”, johon henkilö voi halutessaan vapaasti määritellä itsensä.[6]

Britanniassa ”mustalla” tarkoitetaan ketä tahansa, jolla on Saharan eteläpuolista perimää ja jonka iho on tumma. Brasiliassa ”musta” (port. negro) viittaa vain ihmisiin, joiden koko perimä on afrikkalaista.[5] Australiassa paikallisia alkuperäisasukkaita kutsutaan joskus ”mustiksi”.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Robert Wald Sussman: The Myth of Race, s. 18-21. President and Fellows of Harvard College, 2019.
  2. musta. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2021.
  3. Ville Similä: Musta, värillinen, negro – Yhdysvaltain afrikkalais­amerikkalaiset ovat etsineet kaksisataa vuotta oikeaa nimitystä, ja se on vaikeaa, koska taustalla on raaka ja väkivaltainen historia Helsingin Sanomat. 31.12.2018. Arkistoitu . Viitattu 2.9.2022.
  4. Selvitys afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä, s. 4.
  5. a b Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän: muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede, s. 270. Suomentanut Pietiläinen, Kimmo. Terra Cognita, 2018. ISBN 978-952-5697-92-6.
  6. a b Lisa Wynn: On being “black” in Australia and the U.S. Culture Matters. 23.1.2009. Viitattu 28.10.2018.