Jim Crow -lait

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mustaksi maskeerattu Thomas D. Rice esittämässä ”Jump Jim Crow’ta”. Litografia noin vuodelta 1832.

Jim Crow -lait (engl. Jim Crow laws) olivat Yhdysvalloissa, pääosin maan etelävaltioissa, säädettyjä rotuperustaisia syrjintälakeja, jotka ohjasivat mustan väestön arkea kastijärjestelmään verrattavassa mittakaavassa. Lait saivat alkunsa 1870-luvulla ja olivat voimassa 1960-luvun puoliväliin saakka.[1]

Jim Crow -lait perustuivat juridisesti Yhdysvaltain korkeimman oikeuden vuonna 1896 antamaan päätökseen Plessy vastaan Ferguson.[2] Päätöksen mukaan Louisianan osavaltion laki, joka sääti mustille ja valkoisille tarkoitetut erilliset mutta yhdenvertaiset tilat rautatieliikenteessä pakollisiksi, ei ollut perustuslain vastainen. Päätös muodosti osavaltioiden ja paikallishallintojen rotuerottelukäytäntöjen juridisen perustan aina vuoteen 1954 asti, jolloin korkein oikeus kumosi sen päätöksellä Brown vastaan Topekan koululautakunta.[3] Tämän yksimielisen (9–0) päätöksen mukaan rotuerottelu on perustuslain neljännentoista lisäyksen vastainen. Neljästoista lisäys takaa kaikille kansalaisille yhtenäisen kohtelun lain edessä.[4][5]

Termin alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jim Crow -nimitys tulee Thomas D. Ricen 1828 tekemästä ”Jump Jim Crow” -pilkkalaulusta[6], jota tämä esitti nykymittapuulla arvioituna rasistisessa kiertolaislauluesityksessään[7], joka sai menestystä ja runsaasti jäljittelijöitä.[7] Vaikka näytösten halventavuus vähenikin myöhempinä vuosikymmeninä[7], ”Jim Crow” oli jo vuonna 1838 rasistinen haukkumasana[6] ja se oli tuoreessa muistissa vielä 1870-luvulla, jolloin kyseisiä lakeja alettiin säätää.[6] Termi ”Jim Crow -laki” esiintyi ensimmäistä kertaa 1904 Dictionary of American Englishissa.[8] Nimitystä oli käytetty kuitenkin yleisesti jo ainakin vuodesta 1890 lähtien.[8]

Jim Crow -lait ja rotusyrjintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John T. McCutcheonin karikatyyri vuodelta 1904 valkoisten ja mustien erillisistä mutta ”yhdenvertaisista” junanvaunuista.
Yksinomaan valkoisille tarkoitettu ravintola Ohion Lancasterissa 1938.

Jim Crow -lakien perusteella mustalla väestöllä oli erilliset mutta "yhtäläiset" oikeudet (separate but equal). Todellisuudessa lait olivat osa järjestelmällistä rotusyrjintää, jolla rajoitettiin mustan väestön tavallista elämää. Pääosin ne pyrkivät erottamaan mustan väestön valkoisesta muun muassa kouluissa ja useimmissa julkisissa paikoissa, erityisesti junissa ja busseissa. Vuonna 1914 jokaisessa etelävaltiossa oli Jim Crow -lakeja.[6] Lait vaikuttivat arkielämän kaikkiin puoliin: esimerkiksi vuonna 1930 Alabaman Birminghamissa valkoiset ja värilliset eivät saaneet pelata keskenään dominoa tai tammea.[6] Eri osavaltioiden Jim Crow -lait kielsivät muun muassa[1]:

  • mustaa parturia leikkaamasta valkoisten naisten hiuksia
  • hautaamasta mustia ja valkoisia samalle hautausmaalle
  • opettamasta mustia ja valkoisia lapsia samassa koulussa
  • tarjoilemasta alkoholia mustille ja valkoisille samassa ravintolassa

Myös sukupuoliyhteys mustien miesten ja valkoisten naisten välillä oli kielletty ja sitä pidettiin juridisesti raiskauksena. Lakien noudattamista valvottiin väkivallalla ja sen uhalla, ja niiden noudattamatta jättäminen vaaransi työpaikan, kodin ja jopa hengen. Mustilla ei juuri ollut mahdollisuuksia saada oikeutta väkivallan kohteeksi jouduttuaan, koska poliisi ja oikeuslaitos oli valkoisten hallitsema.[1]

Väkivalta oli keskeinen Jim Crow -lakien sosiaalisen kontrollin väline ja sen äärimmäinen muoto oli mustien lynkkaukset. Monien valkoisten aikalaisten mukaan lynkkaukset olivat välttämätön lisä oikeuslaitokselle, vaikka ne olivatkin epämiellyttäviä. He uskoivat mustien olivan taipuvaisia väkivaltaisiin rikoksiin, erityisesti valkoisten naisten raiskauksiin. Lynkkauksia tutkineen Arthur Raperin mukaan noin kolmasosa lynkatuista oli syyttömiä. Lynkkauksen kohteeksi mustat joutuivat yleensä vaadittuaan kansalaisoikeuksia, rikottuaan Jim Crow -sääntöjä tai rotumellakoiden jälkipuinnissa.[1]

Ruotsalaisen Gunnar Myrdalin Carnegie-säätiön toimeksiannosta vuonna 1944 julkaisema tutkimus An American Dilemma: The Negro Problem and Modern Democracy käsitteli mustien ihmisoikeuksien toteutumisen ongelmaa Yhdysvalloissa. Tutkimus teki Jim Crow -laeista ja niitä ylläpitäneistä osavaltioista kansallisen häpeäpilkun.[6]

Lakien kumoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1954 korkein oikeus kumosi päätöksen Plessy vastaan Ferguson päätöksellä Brown vastaan Topekan koululautakunta, jonka mukaan rotuerottelulait olivat maan perustuslain neljännentoista lisäyksen vastaisia.[3][5] Päätös käynnisti Yhdysvalloissa koulutusjärjestelmän ja yleisemmän yhteiskunnallisen uudistuksen ja toimi innoittajana kansalaisoikeusliikkeen syntymiselle.[9] Kansalaisoikeusliikkeen järjestämä Montgomeryn bussiboikotti ja sitä seuranneet mielenosoitukset vaikuttivat myös Jim Crow -lakien kumoamiseen. Yhdysvaltain lakiin lisättiin lopulta vuonna 1964 kansalaisoikeuslaki (Civil Rights Act) [10] ja äänioikeuslaki (Voting Rights Act) vuonna 1965.[11]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Pilgrim, David: What Was Jim Crow? 1.9.2000. Ferris State University. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
  2. Cozzens, Lisa: Plessy v. Ferguson African American History. 17.9.1999. watson.org. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  3. a b Zimmerman, Thomas: Plessy v. Ferguson American Culture Studies Program. Bowling Green State University. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  4. Laura Katajisto: English-Finnish Glossary of United States Justice Terms FAST Area Studies Website. 2001. Tampereen yliopisto, Käännöstieteen laitos. Viitattu 11.11.2009.
  5. a b Westwind Writers Inc.: 1954: Brown v Board of Education Decision (May) Civil Rights Movement Veterans Website. Viitattu 12.11.2009. (englanniksi)
  6. a b c d e f Carter, Kelley L.: Relics of Racism: Big Rapids Museum Lets Its Memorabilia Tell the Ugly Story of Jim Crow in America Detroit Free Press. 5.2.2001. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
  7. a b c Glomska, Hanna & Begnoche, Janet: American Minstrel Show Collection - A Finding Aid 2002. Princetonin yliopistokirjasto, Manuscripts Division, Department of Rare Books and Special Collections. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
  8. a b Woodward, C. Vann & McFeely, William S: The Strange Career of Jim Crow, s. 7. Galaxy Books, 2001. (englanniksi)
  9. Brown v. Board of Education - About The Case 11.4.2004. Brownvboard.org: Brown Foundation for Educational Equity, Excellence and Research.. Viitattu 11.11.2009. (englanniksi)
  10. Civil Rights Act (1964) Ourdocuments.gov. Viitattu 6.9.2010. (englanniksi)
  11. Voting Rights Act (1965) Ourdocuments.gov. Viitattu 6.9.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]