Domino (peli)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dominopalikoita peräkkäin: kädessä olevan kortin (6-4) saa laittaa, koska siinä on sama numero (4) kuin edellisessä (4-5).

Domino on peli, jonka pelivälineet ovat paksuja kortteja tai ohuita palikoita. Jokainen kortti muodostuu kahdesta vierekkäisestä neliöstä, joissa on kuva-aihe. Klassisessa dominossa kuva-aihe on pisteiden ("silmien") muodostama numero nollasta kuuteen, mutta lapsille on mm. eläin-dominoita. [1]

Pelin tarkoitus on saada kädessä olevat kortit pois pöydälle. Kortit laitetaan peräkkäin ketjuksi, siten että samat kuviot tulevat vastakkain. Jos kädessä on parikortti (6-6, 4-4), se asetetaan poikittain, ja pelaaja saa halutessaan laittaa ylimääräisen lisäkortin. Lisäsäännöillä pelistä on useita erilaisia muunnelmia.

Sääntövariaatioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajille voidaan jakaa kaikki dominot kerralla tai tietty määrä dominoita jolloin jää ns. nostokasa, josta pelaaja nostaa sokkona lisää, jos hän ei voi kädessä olevista dominoista laittaa mitään peliin.

Dominoa on mahdollista pelata niin, että se voittaa joka pääsee ensin eroon omista dominoistaan tai sitten voidaan pelata pistepeliä ennalta sovittuun pistemäärään asti. Pistepelissä dominoketjun päissä olevat silmäluvut ovat ratkaisevia. Esimerkiksi pelaaja A laittaa tyhjään pöytään dominon 1-4, jolloin hän saa 5 pistettä. Pelaaja B jatkaa ketjua dominolla 1-6, jolloin hän saa 4+6=10 pistettä. Vain viidellä jaollisista luvuista saa pisteet eli 1-4:ään jatkettu 1-3 (=7) ei tuota pelaajalle pisteitä. Kun toinen pelaaja pääsee dominoistaan eroon, lasketaan vastustajan käteen jääneiden dominojen silmäluvut yhteen ja pyöristetään lähimpään viidellä jaolliseen lukuun. Dominoista eroon päässyt pelaaja saa sen verran pisteitä itselleen.

Ketjun jatkaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peliä voidaan pelata niin, että on vain yksi kahteen suuntaan jatkettava ketju tai että on haaroittuva ketju. Yhden ketjun tapauksessa esimerkiksi tuplaykkönen laitetaan poikittain 2-1:en perään ja tuplaykkösen kyljestä jatketaan taas eteenpäin, mutta tuplaykkösen päihin ei voi laittaa dominoja. Haaroittuvan ketjun tapauksessa tuplaykkösestä voi jatkaa peliä neljään eri suuntaa. Haaroittuvan ketjun tapauksestakin on variaatioita. Voidaan pelata niin että kaikki tuplat toimivat haaroittimina tai niin että vain ensimmäisestä pöytään laitetusta tuplasta voi jatkaa neljään eri suuntaan.

Dominoefekti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dominoefekti

Palikat voidaan asettaa myös kapealle syrjälleen seisomaan, lyhyen matkan päähän toisistaan. Kun tällaisen ketjun viimeinen palikka kaatuu muita vasten, se saa aikaan ketjureaktion, jota kutsutaan dominoefektiksi. Sanaa käytetään myös kuvaannollisesti vahvistavista palaute-efekteistä, kuten ilmauksessa Dominoteoria.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Unicef-shop
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Domino (peli).
Tämä harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.