Kansakunnan synty

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kansakunnan synty
The Birth of a Nation
Erään DVD-julkaisun kansi
Erään DVD-julkaisun kansi
Ohjaaja D. W. Griffith
Käsikirjoittaja Thomas F. Dixon Jr.
Frank E. Woods
D. W. Griffith
Tuottaja D. W. Griffith
Säveltäjä Carl Breil
Kuvaaja Billy Bitzer
Karl Brown
Leikkaaja James Smith
Rose Smith
Pääosat Lillian Gish
Henry B. Walthall
Mae Marsh
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Epoch Film Co.
Ensi-ilta Yhdysvaltain lippu 3. maaliskuuta 1915[1]
Suomen lippu 16. huhtikuuta 1922
Kesto 190 min.
Alkuperäiskieli mykkä, englanninkieliset välitekstit
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Kansakunnan synty (suomeksi myös Kansakunnan syntyminen, engl. The Birth of a Nation) on D. W. Griffithin ohjaama, vuonna 1915 valmistunut yhdysvaltalainen mykkäelokuva. Sen aiheena on Yhdysvaltain sisällissota ja sitä seurannut Etelävaltioiden uudelleenrakennus ja toipuminen.

Kansakunnan synty lisäsi paljon elokuvan arvostusta viestintävälineenä. Se synnytti myös suuria ristiriitoja, ja siihen liittyi ennennäkemättömän kiihkeitä mielenosoituksia ja sensuurikahakoita.[2] Elokuva kestää peräti kolme tuntia, vaikka tuohon aikaan kokoillan elokuvien tyypillinen kesto oli tunnin paikkeilla.[1] Se on ollut myös kritiikin kohteena valkoisten ylivaltaa korostavan ja Ku Klux Klania ihannoivan rasistisen näkökulmansa vuoksi.

Suomessa elokuva sai ensi-iltansa 16. huhtikuuta 1922 Edison-elokuvateatterissa nimellä Kansakunnan syntyminen. Silloin esitettiin elokuvan ensimmäinen osa "Yhdysvaltain sisällinen sota". Elokuvan toinen osa "Ku-Klux-Klanin miehet" esitettiin 23. huhtikuuta. Elokuvan uusintaensi-ilta oli 25. syyskuuta 1964, jolloin se esitettiin nimellä Kansankunnan synty.[3]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Alun perin elokuva esitettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa tapahtumat käsittelevät aikaa ennen sisällissotaa. Alussa esitellään kaksi perhettä, pohjoisosassa asuva Stonemanin perhe ja eteläosassa Cameronien perhe. Stonemanin perheeseen kuuluvat rotuerottelua vastustava kongressinedustaja Austin Stone sekä hänen kaksi poikaansa ja tyttärensä Elsie. Cameronin perheeseen kuuluvat kaksi tytärtä, Margaret ja Flora, ja kolme poikaa.

Stonemanin perheen pojat vierailevat etelässä Piedmontissa Cameronien luona ja Stonemanin vanhin poika rakastuu Margaretiin. Cameronin perheen poika Ben puolestaan on iskenyt silmänsä Elsieen. Kuvissa onnelliset neekeriorjat tekevät työtä ja tanssivat todellisen plantaasi-idyllin vallitessa. Sisällissodan sytyttyä kaikki pojat värväytyvät armeijaan. Ryhmä mustia miliisejä aikoo ryöstää Cameronien talon ja raiskata kaikki talon naiset, mutta etelävaltioiden sotilaat ehtivät väliin. Samaan aikaan Stonemanin nuorin poika ja kaksi Cameronin veljestä saavat surmansa sodassa. Ben haavoittuu Petersburgin taistelussa, ja hänet viedään sairaalaan. Siellä hän tapaa hoitajana työskentelevän Elsien. Ben Cameron saa kuulla, että hänet on tuomittu kuolemaan, ja Cameronin äiti on valmis käyttämään kaikkia keinoja tuomion kumoamiseksi. Hän onnistuu tapaamaan Abraham Lincolnin, joka armahtaa Benin.

Kansakunnan synnyn elokuvajuliste, jossa John Wilkes Booth on hetki sitten ampunut Abraham Lincolnin teatteriesityksessä.

Alkaa jälleenrakennuksen aika, ja Phil ja Elsie Stoneman ovat Washingtonissa katsomassa teatteriesitystä. Esityksen aikana John Wilkes Booth ampuu Lincolnin ja huutaa: "Sic semper tyrannis!" (Näin käy aina tyranneille). Phil ja Elsie kyselevät toisiltaan kuinka heidän mahtaa nyt käydä?

Toisessa osassa hyvää tarkoittava mutta harhaanjohdettu Pohjoisen poliitikko Austin Stoneman lähettää mulatti Silas Lynchin hoitamaan asioitaan Piedmontiin. Korruptio ja työnkiertäminen ovat saaneet laajat mittasuhteet orjuuden lakkauttamisen jälkeen. Poliittisissa kokouksissa mustat juovat suoraan pullon suusta ja pitävät jalkoja pöydällä. Laki sallii roturajan ylittävät avioliitot.

Ben keksii keinon voittaa sodan voittaneiden Pohjoisvaltioiden lähettämien vallananastajien ja näiden tukemien vapautettujen mustien ylivalta valkoisia kohtaan perustamalla Ku Klux Klanin, vaikka Elsie ei ajatuksesta innostu. Myöhemmin murhanhimoinen entinen orja Gus kosii Floraa, joka pakenee metsään Gus perässään. Flora heittäytyy jyrkänteeltä alas, koska ei halua joutua mustan miehen raiskaamaksi. Tämän seurauksensa Ku Klux Klan ottaa Gusin kiinni, ja lynkkaa hänet.

Samaan aikaan Silas Lynch yrittää pakottaa Elsien naimaan hänet. Naamioituneet Ku Klux Klanin jäsenet huomaavat tämän ja menevät hakemaan apuvoimia. Vahvistettu klaani ryntää pelastamaan Elsien ja samalla he häätävät kaikki mustat. Lynchin miliisijoukko hyökkää Cameronien piilopaikkaan, mutta klaani pelastaa perheen viime hetkellä. Voiton kunniaksi klaani juhlii kaduilla. Järjestetään uudet, valkoisten dominoimat vaalit. Kansakunnan yhdistyminen saa sinettinsä, kun Cameronien ja Stonemanien kaksinkertaiset perhehäät pidetään. [4]

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

D. W. Griffith alkoi vuonna 1914 suunnitella laajaa elokuvaa Yhdysvaltojen sisällissodasta, mitä kukaan ei aikaisemmin ollut tehnyt. Hänen lähtökohtansa oli Thomas Dixonin suosittu romaani The Clansman, josta oli tehty myös näytelmäsovitus. The Clansman kuitenkin käsitteli vain jälleenrakennuksen vaiheita, joten Griffith joutui kirjoittamaan elokuvan ensimmäisen osan kokonaan itse.[5]

Elokuvan kuvaukset alkoivat viimeisenä ensimmäistä maailmansotaa edeltävänä itsenäisyyspäivänä 4. heinäkuuta 1914, ja Griffith hyödynsi kuvausten aikana sekä omia lapsuuden kokemuksiaan että sisällissodan myyttejä ja sen sankareita. Griffith vannotti näyttelijöitään pysymään hiljaa elokuvan työstämisestä, mutta toisaalta hän itse kulki joka paikassa muistiinpanot ja lähdemateriaalit mukanaan. Ohjaajalla ja hänen avustajillaan oli taistelukohtauksissa enimmillään ohjattavinaan 300–400 avustajaa, mutta Griffithillä oli kyky luoda vaikutelma paljon suuremman statistien joukon käytöstä.[6]

Apulaisohjaajina toimivat muun muassa tulevaisuuden merkittävät elokuvantekijät Erich von Stroheim ja Raoul Walsh sekä heidän lisäkseen Jack Conway ja George Siegman. John Fordilla on rooli yhtenä Ku Klux Klanin ratsastajista.[3] Mustien ja mulattien rooleja esittivät ajan teatterista tutun "blackface"-tradition mukaisesti valkoiset näyttelijät.[2]

Griffithin elokuva maksoi tuolloin ennätykselliset 125 000 dollaria.[1]

Elokuvalliset uudistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräs Kansakunnan synnyssä käytetyistä koristelluista väliteksteistä

Elokuvassa käytettiin useita uraauurtavia kuvausmenetelmiä, jotka otettiin elokuvateollisuudessa myöhemmin yleiseen käyttöön. Näitä olivat muun muassa: [4]

  • Koristellut välitekstit
  • Orkesterille sävelletty musiikki
  • Magnesiumsoihduilla toteutettu yökuvaus
  • Aitojen maisemien käyttö ulkokuvauksissa
  • Ottojen kuvaus monista eri kuvakulmista
  • Elokuvan tapahtuma-aikojen mukaiset rooliasut
  • Koko ruudun kattavien lähikuvien käyttö ilmeiden kuvaamisessa

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensi-ilta keväällä 1915 oli suorastaan kiihkeä. Karl Brown on kuvannut tilaisuutta: ”Luulisin, että jokainen ihminen tuossa täyteen pakatussa salissa oli tuolla hetkellä pystyssä, hurraten, ei elokuvalle, ei orkesterille, ei Griffithille, vaan ilmaistakseen kiihtymyksensä ja kunnioituksensa yhden miehen rohkeutta kohtaan – miehen joka oli niin ylpeästi uhmakas tappiossaan, ja niin yksin, vain taivaan vallat todistajanaan”[7]

Elokuvasta tuli valtava menestys, jonka suosion ohitti vasta elokuva Tuulen viemää vuonna 1939. Elokuva tuotti jo ensi-iltakierroksella yli 60 miljoonaa dollaria voittoa, ja menestys nosti Griffithin koko elokuva-alan merkittävimmäksi ohjaajaksi. Ohjaaja käytti oman palkkionsa seuraavaan suurelokuvaansa Suvaitsemattomuus. Yhdysvaltojen silloinen presidentti Woodrow Wilson ihaili elokuvaa, ja Kansakunnan synnystä tuli ensimmäinen Valkoisessa talossa esitetty elokuva.[1][8]

Useat ihmiset kokivat elokuvan katsomisen kansalaisvelvollisuudeksi, ja jos vanhemmat eivät vieneet lapsiaan katsomaan sitä, heitä syytettiin laiminlyönnistä. Kansakunnan synnyn olisi arvioiden mukaan nähnyt 1950-luvun puoliväliin mennessä lähes 200 miljoonaa katsojaa.[9]

Elokuva herätti myös voimakkaita kielteisiä tunteita. Kritiikkiä saivat sekä virheelliset historialliset tapahtumat että tummaihoisten leimaaminen pahoiksi. Griffith loukkaantui kritiikistä ja kiisti olevansa rasisti.[5] Griffith julkaisi elokuvasta vuonna 1921 lyhyemmän ja uudelleen leikatun version, josta puuttuivat viittaukset Ku Klux Klaniin.[4]

Yhteiskunnalliset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kohtaus, jossa Ku Klux Klanin jäsenet ovat napanneet Gusin. Tämän jälkeen klaanilaiset lynkkaavat hänet. Elokuvassa suoritetut lynkkaukset innostivat valkoisia tappamaan tummaihoisia monissa yhdysvaltalaisissa kaupungeissa

Kansakunnan synnyn ensi-illan jälkeen puhkesi mielenosoituksia muun muassa Bostonissa ja Philadelphiassa, ja jotkut vaativat elokuvan sensuroimista. Heistä elokuvassa esiintyvät mustat ja mulatit sekä Etelän näkemyksiä vastustaneet poliitikot olivat karkeita karikatyyrejä. Mustien oikeuksia puolustava NAACP puolestaan yritti tuloksettomasti estää elokuvan levittämisen.[10]

Elokuvan esittäminen kiellettiin monissa kaupungeissa, kuten Chicagossa, Ohiossa ja Pittsburghissa. Elokuvan ensi-illan jälkeen kerrottiin syntyneen noin viisisataa mellakkaa, ja myös Ku Klux Klanin toiminnan todettiin aktivoituneen uudelleen.[11] Järjestö aloitti valtavat rekrytointikampanjat, joiden ansiosta Ku Klux Klaniin liittyi miljoonia ihmisiä.[10]

Elokuvaa käytettiin argumenttina mustien kansalaisoikeuksien rajoittamiseen. Tummaihoisia lynkattiin yleisesti, samoin heitä vastaan suunnattiin mellakoita. Yhdysvaltojen eteläosissa tummaihoisilta evättiin pääsy valkoisten kouluihin, hotelleihin ja ravintoloihin. He menettivät myös äänioikeuden.[12]

Griffith pahoitteli tapahtumia, joita hänen elokuvansa edesauttoi. Hän yritti hälventää syntyneitä ennakkoluuloja elokuvassaan Suvaitsemattomuus, jossa paheksuttiin rasismia. Uusi elokuva ei kuitenkaan saavuttanut samanlaista suosiota kuin Kansakunnan synty.[10]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Henry B. Walthall  … ”pikku eversti” Benjamin Cameron  
 Miriam Cooper  … Margaret Cameron  
 Mae Marsh  … Flora Cameron  
 Josephine Crowell  … rouva Cameron  
 Spottiswoode Aitken  … tohtori Cameron  
 Ralph Lewis  … Austin Stoneman  
 Andre Beranger  … Wade  
 Maxfield Stanley  … Duke  
 Lillian Gish  … Elsie Stoneman  
 Elmer Clifton  … Phil Stoneman  
 Robert Harron  … Ted Stoneman  
 Mary Alden  … Lydia Brown  
 Tom Wilson  … Stonemanien neekeripalvelija  
 Sam de Grasse  … senaattori Charles Sumner  
 Walter Long  … Gus  
 Wallace Reid  … Jeff (seppä)  
 Joseph Henabery  … Abraham Lincoln  
 Donald Crisp  … kenraali Ulysses S. Grant  
 Howard Gaye  … kenraali Robert E. Lee  
 Raoul Walsh  … John Wilkes Booth  
 George Siegmann  … Silas Lynch  
 Erich von Stroheim  … katolta putoava mies  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Peter von Bagh: Elämää suuremmat elokuvat. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16360-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d von Bagh 1999, s. 16
  2. a b von Bagh 1999, s. 19
  3. a b von Bagh 1999, s. 13
  4. a b c Dirks, Tim: The Birth Of A Nation (1915) Filmsite. Viitattu 11.5.2009. (englanniksi)
  5. a b Totaro, Donato: Birth of a Nation: Viewed Today 29.2.2004. Viitattu 11.5.2009. (englanniksi)
  6. von Bagh 1999, s. 14, 15
  7. von Bagh 1999, s. 18
  8. Glödstaf, Kari: Kansakunnan synty Mykkäelokuvasivusto. 24.9.2005. Viitattu 11.5.2009.
  9. von Bagh 1999, s. 16, 19
  10. a b c Wormser, Richard: D. W. Griffith's Birth of a Nation (1915) Viitattu 11.5.2009. (englanniksi)
  11. von Bagh 1999, s. 20
  12. Slavery in American Film (Birth of a Nation) Viitattu 11.5.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]