Lillian Gish

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lillian Gish
Lillian Gish nuorena.
Lillian Gish nuorena.
Henkilötiedot
Koko nimi Lillian Diana Gish
Syntynyt14. lokakuuta 1893
Springfield, Ohio
Kuollut27. helmikuuta 1993 (99 vuotta)
New York, New York
Ammatti näyttelijä
Näyttelijä
Aktiivisena 1912–1987
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.lilliangish.com
IMDb
Elonet
Gish vuonna 1972, kuvaaja Allan Warren.

Lillian Diana Gish (14. lokakuuta 1893 Springfield, Ohio27. helmikuuta 1993 New York[1]) oli yhdysvaltalainen näyttelijä.

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lillian Gish syntyi Springfieldin kaupungissa Ohiossa. Hänen vanhempansa olivat Mary Robinson McConnell ja James Leigh Gish. Isän hylättyä perheen Lillianin ja hänen nuoremman siskonsa Dorothyn äiti elätti perheen näyttelemällä. Perhe muutti Illinoisiin Lillianin enon ja tädin luo. Heidän äitinsä avasi Majestic Candy Kitchen-nimisen makeispuodin Old Majestic Theatre -teatterin naapuriin. Lillian ja hänen siskonsa kävivät St. Henry's Schoolia, jossa esiintyivät koulunäytelmissä. He myös auttoivat äitinsä kioskilla popcornin ja makeisten myymisessä. Kun Lillian sai kuulla isänsä Jamesin sairastumisesta, hän matkusti Oklahomaan tapaamaan kuolevaa isäänsä. Hän asui vähän aikaa tätinsä Maude Gishin luona, ja isän kuoltua tammikuussa 1912 hän palasi Ohioon.

Kun karkkipuodin vieressä ollut teatteri paloi maan tasalle, Mary muutti tyttärineen New Yorkiin. Siellä siskokset ystävystyivät naapurissa asuneen tytön, lapsinäyttelijä Gladys Smithin kanssa, joka myöhemmin tuli kuuluisaksi taiteilijanimellä Mary Pickford.[1] Kun siskoksista tuli tarpeeksi vanhoja, he alkoivat näytellä teatterissa äitinsä kanssa ja työskennellä malleina. Mary Pickford esitteli siskokset D.W. Griffithille, ja sai heille sopimuksen Biograph Studios -yhtiön kanssa. Heidän ensimmäinen roolinsa oli Griffithin ohjaamassa mykkäelokuvassa An Unseen Enemy vuonna 1912.[1] Vaikka Gish oli tuolloin jo 19-vuotias, hän ilmoitti studiolle iäkseen 16.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esiinnyttyään yli 25:ssä lyhytfilmissä Hollywood-uransa kahden ensimmäisen vuoden aikana, Gishistä tuli yksi mykän elokuvan tähdistä ja häntä kutsutaankin usein lempinimellä "The First Lady of the Silent Screen". Lillian Gish suosi mykkäfilmejä ja torjui äänielokuvat, kunnes MGM vihdoin suostui päästämään hänet vapaaksi sopimuksestaan vuonna 1928. 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa Gish näytteli teatterissa ja hoiti ikääntyvää Griffithiä ja hänen vaimoaan.

Lillian Gishin ura ei kuitenkaan monen muun tavoin loppunut äänielokuvan tuloon. Palattuaan elokuvien pariin hänet asetettiin ehdolle parhaan sivuosanäyttelijän Oscarista vuonna 1946 elokuvasta Kaksintaistelu Auringossa (Duel in the Sun).

Gish esiintyi aika ajoin elokuvissa lähes elämänsä loppuun ja hän sai erikois-Oscarin urastaan vuonna 1971. Hän näytteli viimeisen kerran vuonna 1987 elokuvassa Elokuun valaat (The Whales of August) Bette Davisin ja Ann Sothernin kanssa. Lillian Gishin ensimmäisen ja viimeisen elokuvan väliin jäi 75 vuotta, millä saavutuksella hän pääsi Guinnessin ennätystenkirjaan; ennätys on sen jälkeen kylläkin rikottu. Gishille myönnettiin Yhdysvaltain elokuvainstituutin elämäntyöpalkinto vuonna 1984.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lillian Gish ei ollut koskaan naimisissa, eikä hänellä ollut lapsia. Hän kuoli 99-vuotiaana sydämen vajaatoimintaan vuonna 1993.[1]

Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kansakunnan synty (The Birth of a Nation, 1915)
  • Suvaitsemattomuus (Intolerance: Love's Struggle Throughout the Ages, 1916)
  • Katkenneita kukkasia (Broken Blossoms or The Yellow Man and the Girl, 1919)
  • Läpi myrskyn (Way Down East, 1920)
  • Orpolapset (Orphans of the Storm, 1921)
  • Boheemielämää (La Boheme, 1926)
  • Tulipunainen kirjain (The Scarlet Letter, 1926)
  • He tulevat takaisin (Commandos Strike at Dawn, 1942)
  • Kaksintaistelu Auringossa (Duel in the Sun, 1946)
  • Unelma Jennystä (Portrait of Jennie, 1948)
  • Räsynukke (The Night of the Hunter, 1955)
  • Salatehtävä Pariisissa (Orders to Kill, 1958)
  • Leppymättömät (Unforgiven, 1960)
  • Tässä sitä tullaan (Follow Me, Boys!, 1966)
  • Surmanlaukaus (Warning Shot, 1967)
  • Näyttelijät (The Comedians, 1967)
  • Mitkä häät! (A Wedding, 1978)
  • Ihana vapaus (Sweet Liberty, 1986)
  • Elokuun valaat (The Whales of August, 1987)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Krebs, Albin: Lillian Gish, 99, a Movie Star Since Movies Began, is Dead The New York Times. 1993. Viitattu 16.7.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lillian Gish.