Gunnar Myrdal

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gunnar Myrdal
Gunnar Myrdal vuonna 1937
Gunnar Myrdal vuonna 1937
Syntynyt 6. joulukuuta 1898
Skattungbyn, Ruotsi
Kuollut 17. toukokuuta 1987 (88 vuotta)
Tukholma, Ruotsi
Tutkinnot Tukholman yliopisto
Tunnustukset Nobel-palkinto Nobelin taloustieteen palkinto (1974)

Karl Gunnar Myrdal (6. joulukuuta 1898 Orsa, Taalainmaa17. toukokuuta 1987 Danderyd, Tukholman lääni) oli Ruotsista kotoisin oleva taloustieteilijä ja poliitikko. Häntä pidetään tärkeänä hyvinvointivaltion arkkitehtina ja hän on myös kansainvälisesti arvostettu yhteiskuntatutkija. Hän oli Sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen parlamentissa vuodesta 1933 ja kauppaministeri vuosina 1945–1947 Tage Erlanderin hallituksessa.

Myrdal tunnetaan maailmalla parhaiten yhteiskuntatieteellisistä tutkimuksistaan, kuten An American Dilemma: The Negro Problem and Modern Democracy (1944), jolla oli vaikutusta rotuerottelun lopettamiseen Yhdysvaltain kouluissa, sekä Asian Drama (1968), joka on laajahko tutkielma Aasian silloisesta taloustilanteesta.

1930-luvulla Myrdal sympatisoi natseja ja piti heitä tulevaisuuden liikkeenä[1] mutta etääntyi heistä 1940-luvulla. Myrdal ja hänen vaimonsa Alva Myrdal myös puolustivat eugeniikkaa voimakkaasti.

Kirjailija Jan Myrdal on Gunnar ja Alva Myrdalin poika.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrdal sai tohtorin arvon taloustieteessä 1927. Väitöskirjassaan hän tutki odotusten roolia hinnanmuodostuksessa. Hänen analyysinsä vaikutti vahvasti taloustieteen Tukholman koulukuntaan. Varhaisessa tutkimuksessaan Myrdal ennakoi joitakin Keynesin myöhemmin kehittämiä ideoita.

Hän toimi Geneven kansainvälisen korkeakoulun professorina 1930–1931, sitten Tukholman kauppakorkean professorina vuosina 1933–1950 ja samalla sosiaalidemokraattien kansanedustajana ja kauppaministerinä (1945–1947).[3] Seuraavat kymmenen vuotta Myrdal toimi YK:n Euroopan talouskomission pääsihteerinä, minkä jälkeen hän rupesi tutkimaan Aasian köyhyyttä ja julkaisi vaikutusvaltaisen, pitkähkön teoksen Asian Drama: An inquiry in to the Poverty of Nations (1968). Vuosina 1960–1967 hän oli kansainvälisen taloustieteen professori Tukholman yliopistossa. Vuonna 1961 Myrdal perusti kyseiseen yliopistoon Kansainvälisen Taloustutkimuksen Instituutin. Hän sai taloustieteen nobelin Friedrich Hayekin kanssa vuonna 1974, joskin hän kannatti koko palkinnon lakkauttamista, koska se oli annettu Hayekille ja Milton Friedmanille, joiden töitä Myrdal ei pitänyt arvossa.

Myrdal tunnetaan Yhdysvalloissa ennen kaikkea kirjastaan An American Dilemma: The Negro Problem and Modern Democracy, joka julkaistiin jo 1944 Carnegie-säätiön aloitteesta. Kirjassaan hän käsittelee mustien ihmisoikeuksien toteutumisen ongelmaa Yhdysvalloissa. Teos sisältää runsaasti tietoa rotujen välisistä suhteista Yhdysvalloissa.[4]Varsinainen tutkimus oli alkanut jo 1938. Alun perin tutkimuksen piti käsitellä sukupuolta eikä rotua, mutta vain jälkimmäiselle aiheelle Myrdal löysi rahoitusta.

Myrdal julkaisi myös monia muita huomattavia töitä, joista monet käsittelivät sosiaalipolitiikkaa. Kansainvälisesti hänet tunnetaankin sosiaalipolitiikan tunnetuimpiin arkkitehteihin kuuluvana hahmona, ja hänen vaikutuksensa sosiaalidemokraattisen ajattelun kehittymiseen maailmalla on huomattava. Myrdalin yhdessä kansainvälisten kollegoiden kanssa kirjoittamia teoksia tältä alueelta ovat esimerkiksi Beyond the Welfare State (1958) ja Essays on The Welfare State (1958).

Eugeniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gunnar ja Alva Myrdal hyväksyivät eugeniikan, ja sosiaalidemokraattien tultua valtaan Ruotsi toteutti neljännesvuosisadan eugeniikkaprojektin, jossa steriloitiin 63 000 ihmistä, etenkin naisia, työväenluokkaa, romaneja, tummaihoisia, mielenterveysongelmaisia ja kehitysvammaisia, vuoden 1935 pakkosterilointilain turvin.[5][6]

Kirjassaan Väestökysymyksen kriisi Myrdalit totesivat, että 10–20 % kansasta on epäkelpoja. Ongelmana ovat mm. "imbesillit, moraalisesti vialliset ja muuten vaikean perinnöllisen rasitteen omaavat." “Voi tuskin mistään näkökulmasta puolustaa sitä, että mielenvikaiset vanhemmat saavat synnyttää ja kasvattaa lapsia. Jokainen tapaus on liikaa.” “Uudelleen ja uudelleen tapaamme mm. naimattomien imbesillien äitien suuria lapsipesueita, joissa yhteiskunnan pitää elättää kaikki lapset ja näiden tuleva avoin epäsosiaalisuus ja rikollisuus aiheuttaa lisää huolia. Se, että joukkoa tiettyjä yksilöitä estetään tulemasta maailmaan, tuottaa myös merkittävää sosiaalista helpotusta täysin riippumatta siitä, mikä vaikutus tällä rajoituksella voidaan ajatella olevan väestöpohjan tulevaan laatuun. Alempiarvoisten lisääntymisen esteiden rakentamista sanotaan negatiiviseksi eugeniikaksi.” [7]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”The Equality Issue in World Development”, The American Economic Review, vol 79, no 6, Dec 1989
  • ”Fiscal Policy in the Business Cycle”, The American Economic Review, vol 21, no 1, Mar 1939
  • America and Vietnam, Transition, No. 3, Oct, 1967
  • ”Gunnar Myrdal on Population Policy in the Underdeveloped World”, Population and Development Review, Vol 13, No. 3, Sept. 1987
  • ”Twenty Years of the United Nations Economic Commission for Europe”, International Organization, Vol 22, No. 3, Summer, 1968
  • Challenge to Affluence, Random House 1963
  • ”Conference of the British Sociological Association, 1953. II Opening Address: The Relation between Social Theory and Social Policy”, The British Journal of Sociology, Vol. 4, No. 3, Sept, 1953
  • ”Social Trends in America and Strategic Approaches to the Negro Problem”, Phylon, Vol. 9, No. 3, 3rd Quarter, 1948
  • Streeten, Paul (toim.): Value in Social Theory: A Selection of Essays on Methodology, Harper 1958
  • An American Dilemma: The Negro Problem and Modern Democracy, Harper & Bros, 1944
  • Contact With America (Kontakt med Amerika), 1941[8]
  • Population, a Problem for Democracy, The Godkin Lectures, Harvard University Press, 1940
  • Crisis in the Population Question, 1934
  • The Political Element in the Development of Economic Theory

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Roland Huntford, The New Totalitarians, Allen Lane (1971), ISBN-13: 978-0713902600, chapter 3; e.g., "the Professor was then a Nazi sympathizer, publicly describing Nazism as the movement of youth and the movement of the future. In Myrdal's defense, it must be pointed out that, whatever his other propensities, Hitler did have advanced ideas on social welfare, and that the social ideology of the German Nazis and the Swedish Social Democrats had much in common."
  2. Roiha, Juhani: Ruotsalaisajattelija Jan Myrdal joutui pidätetyksi ja erkaantui vanhemmistaan TS.fi. 10.7.2008. Viitattu 4.12.2016.
  3. Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 137. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
  4. Gunnar Myrdal Encycloepdia Britannica. Viitattu 18.9.2012.
  5. Ruotsi oli rodunjalostuksen suurvalta 1920–30-luvuilla Helsingin Sanomat. 25.1.2015.
  6. Risto Alatarvas: Siniset silmät, vaalea tukka ja nuhteeton moraali eugeenikkojen tavoitteena 25.8.2010. Suomen Akatemia. Viitattu 31.10.2014.
  7. Kris i befolkningsfrågan, folkupplaga, Gunnar ja Alva Myrdal, sivut 263-265.
  8. Gene Robers and Hank Klibanoff; The Race Beat: The Press, The Civil Rights Struggle, and the Awakening of a Nation. 2006. USA.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]