Elinor Ostrom

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Elinor Ostrom
Elinor Ostrom Nobel-palkinnon lehdistötilaisuudessa 2009.
Elinor Ostrom Nobel-palkinnon lehdistötilaisuudessa 2009.
Syntynyt 7. elokuuta 1933
Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
Kuollut 12. kesäkuuta 2012 (78 vuotta)
Bloomington, Indiana, Yhdysvallat
Kansallisuus yhdysvaltalainen
Tunnustukset taloustieteen Nobel-palkinto 2009

Elinor Claire "Lin" Ostrom (7. elokuuta 193312. kesäkuuta 2012[1]) oli yhdysvaltalainen yhteiskuntatieteilijä. Hänet palkittiin vuonna 2009 taloustieteen Nobelin palkinnolla yhdessä Oliver E. Williamsonin kanssa talouden hallinnan analyysista.[2] Ostrom oli ensimmäinen nainen, jolle myönnettiin taloustieteen Nobel. Hän työskenteli valtiotieteen professorina Indianan yliopistossa Bloomingtonissa Yhdysvalloissa. Ostromin työn merkitys korostuu ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa ympäristöyställisyyden tullessa yhä tärkeämmäksi yhteiskunnassa.

Ostromin tutkimustyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ostromin väitöskirja vuodelta 1965 käsitteli Kalifornian alueen herkkien pohjavesien hallintaa.

Ostrom onkin tutkinut erityisesti yhteisresurssien, kuten kastelujärjestelmien, kalastusalueiden ja yhteismetsien ja -laitumien sekä yhteishyödykkeiden eli ihmiskunnan yhdessä omistamien resurssien, kuten valtamerten ja ilmakehän hallintaongelmia. Aihetta käsittelee myös hänen tunnetuin teoksensa Governing the Commons vuodelta 1990.

Ostrom tutki paljon niin kutsuttua yhteismaan ongelmaa. Governing the Commonsissa hän kritisoi vangin dilemman ja Garrett Hardinin yhteisomistuksen tragedian mallien käyttöä poliittisessa ohjauksessa ja päätöksenteossa.Tutkimuksissaan hän on osoittanut, toisin kuin kapitalismiin vahvasti uskova Hardin, että esimerkiksi yhteisomistuksessa olevat metsät tuottavat yhtä hyvin kuin yksityisesti omistetut ja haastanut näin käsityksen yhteisomistuksessa olevan omaisuuden tehottomattomammasta hoidosta. [3]

Ostromin periaatteet päätöksentekoa koskien[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ostrom esittelee teoksessaan yhteisöllisen lähidemokratian periaatteet, joilla yhteisö välttää yhteisomistuksen tragedian:

1.Selkeästi määritellyt rajat 2.Paikallisiin oloihin ja tarpeisiin sopeutetut säännöt 3.Niiden, joita säännöt koskevat on saatava osallistua päätöksentekoon 4.Yhteisön toimintaa on valvottava 5.Asteittaiset sanktiot rikkomuksista 6.Yksinkertainen, reilu ja nopea päätöksenteko ristiriitojen ratkaisemiseksi 7.Viranomaisten on kunnioittettava paikallisten tahtoa 8.Yhteisten sääntöjen kunnioitus eri ryhmien välillä [4]

Ostromin periaatteissa tulee esille hyvin vahvasti paikallisuuden, yhteistyön ja lähidemokratian merkitys, mikä toimii jossain toisessa paikassa ja yhteisössä ei sovi välttämättä toiseen. Yhteiskäytön ratkaisut voivat siis saada monenlaisia muotoja kulttuurista ja ympäristöstä riippuen. Ostromin tutkimuskohteet olivatkin usein pienehköjä kylämäisiä agraariyhteisöjä. Taloudellisessa mielessä Ostromin teoria edustaa osallisuustaloutta. Ostrom kritisoi voimakkaasti sosialismin ja kapitalismin dikotomiaa ja oli ympäristön ja vapauden voimakas puolestapuhuja. Hänen työnsä merkitys kasvaa koko ajan, kun ekosysteemin oikea käyttö ja ympäristönsuojelu nousevat yhä keskeisemmiksi. [5]

»"Ei ole syytä olettaa, että virkamiehet tai poliitikot, olivat he kuinka hyväntahtoisia tahansa, ovat parempia ratkaisemaan ongelman kuin paikalliset ihmiset, joilla on voimakkain kannustin ratkaista se oikein." Elinor Ostrom [6]»

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cole, Daniel: Elinor Ostrom obituary The Guardian. 13.6.2012. Viitattu 20.6.2012. (englanniksi)
  2. Nobelprize.org (englanniksi)
  3. Talouden Nobel ensimmäistä kertaa naiselle Yle.fi. Viitattu 13.10.2009.
  4. David Sloan Wilson: The Tragedy of the Commons: How Elinor Ostrom Solved One of Life’s Greatest Dilemmas Evonomics. 2016.
  5. Markkinatalous kannustaa luonnon turmelemiseen Parecon Finland.
  6. Wayne Ellwood: Big Thinkers on Co-operation New Internationalist. 2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.