James Heckman

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
James Heckman
James Heckman.jpg
Syntynyt 19. huhtikuuta 1944 (ikä 73)
Chicago
Instituutti Chicagon yliopisto
Tutkinnot Princetonin yliopisto
Tunnustukset Nobel-palkinto Nobelin taloustieteen palkinto

James Heckman (s. 19. huhtikuuta 1944) on yhdysvaltalainen taloustieteen professori Chicagon yliopistossa. Heckman tunnetaan parhaiten työstään mikroekonometrian teorian parissa. Hänet palkittiin taloustieteen Nobelin palkinnolla yhdessä Daniel McFaddenin kanssa vuonna 2000.[1]

Heckman syntyi Chicagossa ja aloitti opintonsa Chicagon yliopistossa, mutta siirtyi pian Princetonin yliopistoon. Vuonna 1973 hänet palkattiin töihin Chicagon yliopistoon.[2]

Heckmanin tunnetuin tutkimus liittyy valikoitumisharhan analyysiin. Hänen mukaansa on nimetty Heckit-malli, joka on Tobit-mallin yleistys. Lisäksi Heckman tunnetaan empiirisestä työtään työn taloustieteen alalla.

Heckman on myös eräs merkittävimmistä varhaiskasvatustutkimuksen pioneereista. Hänen tutkimustensa mukaan varhaiskasvatuksen merkitys lapsen myöhempään koulumenestykseen on suuri[3][4]. Samalla Heckmanin tutkimuksissa käy ilmi, että varhaiskasvatuksen vaikuttavuus koko yhteiskunnan taloudelliseen tilanteeseen on suurempi kuin minkään muun koulutusinvestoinnin kohdalla. Esimerkiksi varhaiskasvatuspalveluihin kohdistetut investoinnit tuovat Hecmanin mukaan jopa 7-10 prosentin vuosittaisen tuoton[3]. Kaikkein tehokkainta sekä yksilöiden pärjäämiselle että yleiselle taloudelliselle kehitykselle olisi varhaiskasvatuspalveluiden saatavuuden varmistaminen niille lapsille, joiden perheissä on kuormittavia tekijöitä, kuten talousvaikeuksia sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia. Vaikuttavuuden varmistamiseksi lasten olisi päästävä varhaiskasvatuspalveluiden piiriin Heckmanin mukaan viimeistään viisivuotiaana. 

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. James J. Heckman Encyclopedia Britannica
  2. Autobiography (From Les Prix Nobel. The Nobel Prizes 2000, Editor Tore Frängsmyr, [Nobel Foundation], Stockholm, 2001) Viitattu 26.9.2012.
  3. a b Heckman, James J. 2008. Schools, skills and synapes. Economic inquiry 46.
  4. Heckman, James H. 2013. Giving kids A fair chance: A strategy that works. Massachusetts institute of technology.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilpo Suoniemi: Taloustieteen Nobelin muistopalkinto 2000 James Heckmanille ja Daniel McFaddenille: mikroaineistojen tutkimuksen uudistajille. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2000, 96(4). vsk, s. 561-564. Artikkelin verkkoversio.
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.