Robert Merton
| Robert Merton | |
|---|---|
 Robert C. Merton vuonna 2006. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. heinäkuuta 1944 New York |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | MIT |
| Väitöstyön ohjaaja | Paul Samuelson |
| Instituutti |
Harvardin yliopisto MIT |
| Opettaja | Paul Samuelson |
| Tutkimusalue | Talous, taloustiede, rahoitus ja asset pricing (käännä suomeksi) |
| Palkinnot |
 Nobelin taloustieteen palkinto |
Robert C. Merton (s. 31. heinäkuuta 1944 New York)[1] on yhdysvaltalainen taloustieteilijä. Hän on tunnettu rahoituksen tutkija ja on kehittänyt etenkin osakemarkkinoiden analyysin teoriaa. Merton väitteli MIT:ssä vuonna 1970 ja toimi siellä professorina vuosina 1974–1988. Tämän jälkeen hän siirtyi Harvardin yliopistoon. Hänet palkittiin taloustieteen Nobelin muistopalkinnolla vuonna 1997 yhdessä Myron Scholesin kanssa.
Merton on tunnetun sosiologin Robert K. Mertonin poika.
Robert Mertonin parhaiten tunnettu tutkimus tarkastelee johdannaisinstrumenttien, kuten optioiden, hinnoittelua. Hän julkaisi tutkimuksen aiheesta samanaikaisesti kuin Fischer Black ja Myron Scholes päätyen myös samaan tulokseen (”A Dynamic General Equilibrium Model of the Asset Market and Its Application to the Pricing of the Capital Structure of the Firm”, MIT Sloan School of Management, Working Paper 497–70, 1970). Esimerkiksi uudehkossa IFRS 2 -kirjanpito- ja tilinpäätösstandardissa viitataan Black–Scholes–Merton-kaavaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Robert C. Merton Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.12.2011. (englanniksi)
|
1969: Frisch, Tinbergen 1970: Samuelson 1971: Kuznets 1972: Hicks, Arrow 1973: Leontief 1974: Myrdal, Hayek 1975: Kantorovitš, Koopmans 1976: Friedman 1977: Ohlin, Meade 1978: Simon 1979: Schultz, Lewis 1980: Klein 1981: Tobin 1982: Stigler 1983: Debreu 1984: Stone 1985: Modigliani 1986: Buchanan 1987: Solow 1988: Allais 1989: Haavelmo 1990: Markowitz, Miller, Sharpe 1991: Coase 1992: Becker 1993: Fogel, North 1994: Harsanyi, Nash, Selten 1995: Lucas 1996: Mirrlees, Vickrey 1997: Merton, Scholes 1998: Sen 1999: Mundell 2000: Heckman, McFadden 2001: Akerlof, Spence, Stiglitz 2002: Kahneman, Smith 2003: Engle, Granger 2004: Kydland, Prescott 2005: Aumann, Schelling 2006: Phelps 2007: Hurwicz, Maskin, Myerson 2008: Krugman 2009: Ostrom, Williamson 2010: Diamond, Mortensen, Pissarides 2011: Sargent, Sims 2012: Roth, Shapley 2013: Fama, Hansen, Shiller 2014: Tirole 2015: Deaton 2016: Hart, Holmström 2017: Thaler 2018: Nordhaus, Romer 2019: Banerjee, Duflo, Kremer 2020: Milgrom, Wilson |
|