Indiana

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Yhdysvaltojen osavaltiota. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
State of Indiana
Indianan lippu Indianan vaakuna
Osavaltion lippu Osavaltion sinetti
Osavaltion lempinimi: The Hoosier State
Yhdysvaltain kartta, jossa Indiana korostettuna
Yhdysvaltain osavaltiot
Pääkaupunki Indianapolis
Suurin kaupunki Indianapolis
Kuvernööri Mike Pence
Viralliset kielet Englanti
Pinta-ala 94 321 km² (38.)
 - Maa-ala 92 897 km²
 - Vesiala 1 424 km² (1,5 %)
Väestö (2010)
 - Asukkaita 6 483 802 (15.)
 - Asukastiheys 68,74/km² (16.)
Liittovaltion osavaltioksi
 - Päivämäärä 11. joulukuuta, 1816
 - Järjestyksessä 19.
Aikavyöhyke Eastern Standard UTC-5 Central: UTC-6
Leveyspiiri 37°47'N - 41°46'N
Pituuspiiri 84°49'W - 88°4'W
Leveys 225 km
Pituus 435 km
Pinnanmuodostus
 - Korkein kohta 383 m
 - Keskikorkeus 210 m
 - Matalin kohta 98 m
Lyhenteet
 - Postilyhenne IN
 - ISO 3166-2 US-IN
Sivusto www.state.in.us
Liberty 2005 3.jpg
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

Indiana on Yhdysvaltain 19. osavaltio ja sen lyhenne kansallisessa postiliikenteessä on IN. Indiana liittyi Yhdysvaltoihin vuonna 1816.

Pohjoisessa osavaltio rajoittuu Michigan-järveen ja Michiganin osavaltioon, idässä Ohioon, etelässä Kentuckyyn (rajajokena Ohio-joki) ja lännessä Illinoisiin. Liki 800 km pitkä Wabash-joki jakaa osavaltion kahtia koillis-lounas-suunnassa.

Indianan pääkaupunki on Indianapolis. Muita suuria kaupunkeja ovat Fort Wayne, Evansville ja South Bend.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti ja maastonmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoisessa osavaltio rajoittuu Michigan-järveen ja Michiganin osavaltioon, idässä Ohioon, etelässä Kentuckyyn (rajajokena Ohio-joki) ja lännessä Illinoisiin.[2]

Indianassa on kolmea maastotyyppiä. Pohjoisimpana ovat Suurten järvien tasangot, joilla jääkausi on kasannut moreenia ja muovannut pieniä järviä. Niiden eteläpuolella on Tillin tasanko, joka on osa Maissivyöhykkeeksi kutsuttua hedelmällistä aluetta. Eteläisin osa ei ollut koskaan mannerjäätikön alla, ja niinpä siellä ovat jyrkimmät kukkulat. Merkittäviä jokia ovat Ohio, Kankakee, Tippecanoe, Wabash ja White River.[2]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi tornadoa Elkhartissa 1965.

Michigan-järven avoveden vaikutus lumisateeseen tuottaa noin viideosan Indianan sademäärästä. Yksi kaikkojen aikojen pahimmista lumimyrskyistä koetttiin vuonna 1978, kun osavaltion eteläosassa satoi noin 50 cm lunta ja pohjoisessa paikoin yli metri.[3]

Vuoden kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Indianapolisissa on noin 29 astetta. Keskimääräinen alin on pakkasen puolellla joulukuusta helmikuuhun, kylmimmillään tammikuussa -6,1 astetta.[4]

Vuosina 1950-2005 keskimäärin 20 tornadoa vuodessa on ulottunut maahan asti Indianan alueella. Koko tuolla 55 vuoden jaksolla havaittiin 8 tornadoa, jotka kuuluivat Fujitan asteikolla voimakkaimpaan luokkaan F5.[3]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvun alussa lähes koko Indiana oli lehtimetsän peitossa. Osavaltion luoteisnurkkaan ulottui ruohotasanko Suurilta tasangoilta. Maanviljelyn, kaupungistumisen ja teollistumisen myötä ikimetsät ovat väistyneet. Nykyisissä, suurelta osin viljellyissä metsissä kasvaa monia puulajeja, joille on tyypillistä kirkas syysväri. Valkohäntäpeuran kanta on kasvanut suojelun ansiosta. Muita nisäkäslajeja ovat opossumit, haisunädät, pesukarhut, jänikset, maamyyrät ja lepakot. Kosteikoissa elää monia vesilintuja, kuten joutsenia, sorsia ja hietakurkia. Vesistöissä tavataan monenlasia kaloja, myös uhanalaisia järvisampia.[5]

Suurimmat kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 Indianassa oli neljä yli sadantuhannen asukkaan kaupunkia: Indianapolis, Fort Wayne, Evansville ja South Bend.[6]

Sija Kaupunki väkiluku 2012[6]
1 Indianapolis 834 852
2 Fort Wayne 254 555
3 Evansville 120 235
4 South Bend 100 800
5 Carmel 83 565
6 Bloomington 81 963
7 Fishers 81 833
8 Hammond 79 686
9 Gary 79 170
10 Muncie 70 087

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Indianan osavaltion alueella eli paleointiaaneja jo tuhansia vuosia sitten. [7]

Sijaintinsa takia Indiana on ollut keskeinen alue liikuttaessa idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Ranskalaiset turkismetsästäjät kulkivat sen kautta matkallaan Kanadasta Louisianaan. Britit valtasivat sen 1763.[8] Alueelle muutti idästä jatkuvasti uudisraivaajia, kun idässä alkoi tulla viljelysmaasta pulaa. Monet etsivät myös vapautta harjoittaa haluamaansa uskontoa.[7]

Nykyinen Indiana oli osa Luoteisterritoriota, josta se irroitettttiin vuonna 1800 Indianan territoriooksi. 1816 territorion eteläosa liittyi Yhdysvaltoihin Indianan osavaltioksi.[9]

National Road ulottui Indianaan asti vuonna 1829 ja loi yhteyden Yhdysvaltojen itäosiin.[10] 1832 alettiin rakentaa Wabash-Erie -kanavaa, joka yhdisti Ohiojoen Suuriin järviin. Näiden liikenneyhteyksien valmistaminen liitti Indianan tiiviimmin itärannikkoon, vaikka luontaiset vesireitit olisivat vieneet Meksikonlahdelle.

Vuosina 1780-1840 tehtiin sarja päätöksiä ja sopimuksia, joilla Intiaanit karkoitettiin osavaltiosta lähes kokonaan vuoteen 1840 mennessä.[11]

Sisällissodassa Indiana oli Unionin puolella. Yli 197 000 miestä liittyi Unionin armeijaan, indianalaisten joukko oli Pohjoisvaltioista toiseksi suurin. Näiden lisäksi satatuhatta sotilasta liittyi paikallisjoukkoihin.[12]

Maakaasun löytyminen 1880-luvulla johti nopeaan talouskasvuun.[13]

Vuoden 1913 tulvissa menehtyi ainakin sata ihmistä.[14]

Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama kysyntä vauhditti teollistumista. Indianan teollisuuden tärkeitä tuotteita tuohon aikaan olivat teräs, rauta, autot ja junanvaunut.[15] Ku Klux Klan oli voimissaan.

Suuren laman aikana otettiin käyttäöön Indianan ensimmäinen tulovero. Kuvernööri julisti sotatilalait käyttöön lopettaakseen lakkoja.

Myös toisen maailmansodan aikana Indianan teollisuus osallistui varusteluun.

1970-luvun öljykriisi vaikutti autoteollisuuteen.

Vene Munsterin pääkadulla 2008.

Vuonna 2008 oli jälleen pahoja tulvia. Ihmishenkien menetyksiltä vältyttiin mutta taloudelliset tappiot olivat noin miljardi dollaria.[16]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indiana State House

Indianan lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 50 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on sata jäsentä. Alahuoneen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi, senaattorit neljäksi vuodeksi kerrallaan.[17]

Ylintä toimeenpanovaltaa käyttä kuvernööri. Vuodesta 2013 kuvernöörinä on ollut Mike Pence,[18]

Osavaltio on jaettu 92 piirikuntaan.[19]

Indiana kuuluu niihin osavaltioihin, joissa kuolemanrangaistus on otettu uudelleen käyttöön, kun liittovaltio oli luopunut siitä 1972, osavaltio sääti uusia lakeja ja hyväksyi kuolemanrangaistuksen 1977. Sähkötuolista siirryttiin tappavien ruiskeiden käyttöön vuonna 1995.[20]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indianan bruttokansantuote vuonna 2010 oli 276 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista 16. tilalla.[21]

Indianassa tuotetaan kivihiiltä, joka tuo kaksi kolmasosaa kaivosteollisuuden tuotoista. Muita kaivannaisia ovat hiekka, sora ja sepeli. Karjatalous tuottaa ennen kaikkea sikoja, mutta myös maitoa, nautakarjaa ja munia. Peltokasveista tärkeimpiä ovat maissi ja soijapavut.[22]

Vuonna 2013 Indianan kymmenen suurimman työnantajan joukossa oli viisi sairaalaa ja kolme yliopistoa. Suurin oli Indianan yliopiston yliopistollinen keskussairaala Bloomingtonissa, 30 000 työntekijää.[23]

Indianassa tuloverotus on toteutettu tasaverona, ja sen veroprosentti oli vuonna 2013 alhaisin seitsemästä tasaveroa käyttävästä osavaltiosta eli 3,4 %.[24]

Liikevaihtovero on 7 % ja sitä sovelletaan muihin artikkeleihin paitsi elintarvikkeisiin ja lääkkeisiin.[25]

Omasta osavaltiossa tuotettu kivihiili kattaa noin puolet kulutuksesta. Hiilen lisäksi muista osavaltioista tuodaan maakaasua; 1800-luvun talouskasvun laukaisseet kaasuvarannot on käytetty jo loppuun.[5] Uusiutuvien energianlähteiden osuus on tarkoitus kasvattaa vuosien 2013-2018 neljästä prosentista kymmeneen prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.[26]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osavaltion väkiluku oli vuonna 2010 6 483 802. Vuoden 2000 väestönlaskentatietojen mukaan noin 87 % Indianan asukkaista on valkoihoisia, mustia on hiukan yli kahdeksan prosenttia ja hispaanoja 3,5%.[27]

Protestantteja on kaksi kolmasosaa väestöstä, katolisia 20 % ja kirkkoon kuulumattomia 8 %.

Kuuluisia indianalaisia ovat Michael Jackson, Janet Jackson, Axl Rose, Izzy Stradlin, James Dean, Adam Lambert.

Indianassa toimii kymmeniä yliopistoja ja korkeakouluja. Vuoden 2014 4icu-luokituksen mukaan niistä parhaita olivat[28]

  1. Purduen yliopisto
  2. Indianan yliopisto
  3. Notre Damen yliopisto
  4. Indianan ja Purduen yliopisto Indianapolisissa

Kulttuuri ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indianan osavaltion nimikkokukka on pioni ja tunnuslintu punakardinaali.[29]

Indianapolisissa toimivat Indianan taidemuseo ja Indianan sinfoniaorkesteri. Myös South Bendissä ja Fort Waynessä on sinfoniaorkesterit. Brownin piirikunta tunnetaan bluegrass-musiikista, ja siellä järjestetään vuosittain Bill Monroen perustamat bluegrassjuhlat. Cole Porter ja monet muut tunnetut lauluntekijöt ovat kotoisin Indianasta, samoin kuin kirjailija Kurt Vonnegut.[5]

Indianapolis 500 moottoriurheilutapahtuma on järjestetty vuosittain Indianassa vuodesta 1911 alkaen.[30]

Evansville Icemen ja Fort Wayne Komets pelaavat jääkiekkoa ECHL-liigassa. Indianapolis Colts on amerikkalaisen jalkapallon NFL-joukkue.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Citypopulation Viitattu 19.8.2009
  2. a b Geography of Indiana Learn About the 50 States. Netstate.com. Viitattu 25.3.2012. (englanniksi)
  3. a b Facts Indiana State Climate Office. Viitattu 28.1.2014.
  4. Indianapolis climatological information World Meteorological Organization. Viitattu 25.1.2014.
  5. a b c Indiana Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.1.2014.
  6. a b Indiana citypopulation.de. Viitattu 28.1.2014.
  7. a b General Indiana State History US 50 states. Viitattu 25.3.2012. (englanniksi)
  8. The State of Indiana Learn About the 50 States. Netstate.com. Viitattu 25.3.2012. (englanniksi)
  9. William P. McLauchlan: The Indiana State Constitution: A Reference Guide, s. 2. Greenwood Publishing Group, 1996. ISBN 9780313292088. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.1.2014).
  10. The National Road Travel Indiana. Viitattu 28.1.2014.
  11. Native Americans in Indiana: Resistance and Removal Conner Prairie. Viitattu 28.1.2014.
  12. Civil war Indiana History. Viitattu 28.1.2014.
  13. Indiana Natural Gas Boom American Oil & Gas Historical Society. Viitattu 28.1.2014.
  14. Indiana flood of 1913 remembered USA Today. Viitattu 28.1.2014.
  15. Indiana Through Change (1920-1940) Center for History. Viitattu 28.1.2014.
  16. Massive and historic flooding 2008. Indiana Department of Natural Resources. Viitattu 28.1.2014.
  17. Indiana State Legislature US Legal. Viitattu 21.12.2013.
  18. About the Governor Governor Pence. Viitattu 25.1.2014.
  19. Indiana Counties - Populated Places in 92 Counties Home Town Locator. Viitattu 25.1.2014.
  20. RetroIndy: History of capital punishment in Indiana Indy Star. Viitattu 28.1.2014.
  21. Gross State Product Greyhill Advisors. Viitattu 21.12.2013.
  22. Indiana Economy Netstate. Viitattu 21.12.2013.
  23. State Profile: Largest Employers Career Info Net. Viitattu 29.1.2014.
  24. What are State Income Taxes? Turbo Tax. Viitattu 29.1.2014.
  25. State Sales Tax Rates Money Zine. Viitattu 29.1.2014.
  26. Indiana CHOICE Program Indiana State. Viitattu 29.1.2014.
  27. Quick Facts US Census Bureau Viitattu 19.8.2009
  28. List of top Universities and Colleges in Indiana by University Web Ranking 4 icu. Viitattu 29.1.2014.
  29. Indiana State Symbols Netstate. Viitattu 29.1.2014.
  30. Indy 500 FAQs Indianapolis Motor Speedway. Viitattu 29.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]