Vammaisten syrjintä
Vammaisten syrjintä ilmenee vammaisiin kohdistuvana alentavana tai vihamielisenä suhtautumisena, väkivaltana tai esteettömyyden puutteina toimintaympäristössä.[2] Suomen perustuslain 6. yhdenvertaisuutta koskeva pykälä kieltää vammaisten syrjinnän.[3] Vammaisten syrjintä ilman hyväksyttävää syytä on rikoslain 11. luvun 11. pykälän mukaan kriminalisoitu ”elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä”.[4]
Elinkeinoelämän valtuuskunnan vuoden 2022 kyselyssä 75 prosenttia suomalaisista arvioi vammaiset väestöryhmäksi, joka on muihin verrattuna syrjityssä asemassa.[5]
Kansainväliset sopimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myös YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista kieltää syrjinnän.[6] Sopimuksen voimassaolo alkoi 3. toukokuuta 2008, kun yli 20 maata oli ottanut sen käyttöön.[7] Vuoden 2009 lopulla yli 70 valtiota oli ottanut sopimuksen käyttöön.[8] Euroopan unioni otti sopimuksen käyttöön 23. joulukuuta 2010.[9] Suomi allekirjoitti sopimuksen 30. maaliskuuta 2007, ja sopimus otettiin käyttöön vuonna 2016[10][11].
Ableismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ableismi on sosiaalisen vammaistutkimuksen (Disability Studies) piirissä kehitetty käsite, joka kytkeytyy postmoderniin sosiaaliseen oikeudenmukaisuuden teoriaan. Sen mukaan vammaiset (disabled) ovat sorrettu identiteettiryhmä, jonka kohtaamat vaikeudet johtuvat yhteiskunnan asenteista. Vammaisuus on ajattelutavan mukaan sosiaalinen konstruktio, joka on muodostettu määrittelemällä normaalisuus vain tietynlaiseksi. Teoksessa Cynical Theories Helen Pluckrose ja James A. Lindsay ovat arvostelleet ableismia epärealistisuudesta ja tosiasioiden sivuuttamisesta. [12]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Teittinen, Antti (toim.): Pois laitoksista! Vammaiset ja hoivan politiikka. Palmenia, 2010. ISBN 978 9515707734.
- ↑ Matikainen, Piia: Vammaistutkimuksen professori: Vammaisten syrjintä on verrattavissa rasismiin, seksismiin ja homofobiaan 13.10.2014. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 30.11.2014.
- ↑ Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 FINLEX. Viitattu 31.10.2011.
- ↑ Rikoslaki 19.12.1889/39 FINLEX. Viitattu 6.11.2011.
- ↑ Metelinen, Sami: Suomalaiset eivät innostu identiteettipolitiikasta 12.10.2022. Elinkeinoelämän valtuuskunta. Viitattu 4.11.2022.
- ↑ Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus 2007. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 31.1.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Mäkelä, Nadja: YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista astuu voimaan 4.5.2008. Suomen YK-liitto. Arkistoitu 16.11.2011. Viitattu 31.1.2011.
- ↑ Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen aikaisintaan vuonna 2011 9.10.2009. YLE. Viitattu 31.1.2011.
- ↑ EU ratifioi vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 5.1.2011. EU:n virallinen verkkosivusto. Viitattu 1.11.2011. (suomeksi, englanniksi)
- ↑ Vammaisten ihmisoikeussopimus Ihmisoikeudet.net. Viitattu 8.11.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen Yle Uutiset. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Pluckrose, Helen ja Lindsay, James: Cynical Theories: How Activist Scholarship Made Everything About Race, Gender, and Identity—and Why This Harms Everybody, s. 162–166. Swift, 2020. ISBN 978-1-80-075004-3. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja (pdf) Suomen YK-liitto. [vanhentunut linkki]
- UN Enable - Work of the United Nations for Persons with Disabilities YK. (englanniksi) (ranskaksi) (venäjäksi) (espanjaksi)
- Kumpuvuori, Jukka & Högbacka, Marika: Vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet Suomessa (doc) 2003. Ihmisoikeusinstituutti – Institutet för mänskliga rättigheter. Åbo Akademi.