Ksenofobia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Galton class eugenics.svg
Muodot

Rasismi · Seksismi · Ikäsyrjintä
Uskonto · Koulu · Työ
Elitismi · Homofobia
Ksenofobia · Luokkasyrjintä
Miesviha · Naisviha
Nepotismi · Transfobia
Vammaiset

Uskontoryhmiä kohtaan

Muslimit · Juutalaiset · Kristityt
Uskonnottomat

Ilmeneminen

Apartheid · Etninen puhdistus
Holokausti · Kansanmurha
Lynkkaus · Orjuus · Vaino
Kiihotus · Valkoinen ylivalta
Rikos ihmisyyttä vastaan
Musta ylivalta · Pakkosiirto
Vihapuhe · Viharikos

Aiheeseen liittyvää

Ennakkoluulo · Moniarvoisuus
Monikulttuurisuus · Suvaitsevaisuus
Yhdenvertaisuus · Tasa-arvo · Poliittinen korrektius

 n  k  m 

Ksenofobia on psykologiassa muukalaisuuden pelkoa.[1] Termi tulee kreikan sanoista ksenos (ξένος, vieras, outo) ja fobos (φόβος, pelko).[2]

Ksenofobia fobiana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ksenofobiasta kärsivä tuntee äärimmäistä pelkoa tai vastenmielisyyttä kohdatessaan muukalaisen tai ulkomaalaisen. Hän kokee muukalaisuuden itselleen uhkana, yleensä ilman todellista syytä. Pelkoreaktio johtaa joskus väkivaltaan tai sanalliseen hyökkäykseen, mutta joskus turvaan vetäytymiseen. Välttääkseen pelko-oireet ksenofoobikko pyrkii usein välttämään muukalaisia. Ksenofoobikko voi itsekin tietää pelkonsa olevan perusteeton, mutta ei pääse pelosta eroon, vaikka se vaivaa häntä ja rajoittaa hänen elämäänsä. Useimmissa tapauksissa, mutta ei aina, vaiva on seurausta aikaisemmasta voimakkaan kielteisestä kokemuksesta.[3]

Ksenofobian fyysisiä oireita ovat muun muassa levottomuus, hengityksen kiihtyminen ja hengästyminen, pulssin kiihtyminen, paniikkikohtaukset, pahoinvointi, vapina ja hikoilu.[3]

Ksenofobia ulkomaalaisvastaisuutena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marxilaistaustaisen Jouko Jokisalon mukaan Sparta on klassinen esimerkki ksenofobian äärimuotona eristäytymisestä ulkoisia vaikutteita vastaan, kokonaisen kansan hierarkkisena ja sotilaallisena yhteiskuntajärjestelmänä. Jokisalon mukaan ksenofobialla on pyritty oikeuttamaan turvapaikanhakijoitten ja siirtolaisten rasistinen syrjintä. Rasismia ja ulkomaalaisvastaista politiikkaa on perusteltu ksenofobialla.[4][5]

Keväällä ja kesällä 2017 tehtiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin ihmisten suhtautumista maahanmuuttajiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin 15:ssä Länsi-Euroopan maassa. Kysely selvitti myös vastaajien kansallismielisiä asenteita.

Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että Italiassa suvaitaan maahanmuuttajia, juutalaisia ja islaminuskoisia vähiten ja Ruotsissa eniten Länsi-Euroopassa. Eri maiden erot eivät ole valtavan suuria, mutta silmiinpistävä on esimerkiksi Ruotsin ja Italian välinen asenne-ero. Nationalistisissa asenteissa, sekä maahanmuuton ja uskonnollisten vähemmistöjen vastustuksessa suomalaiset olivat luettelon viidentenä.[6]

Ksenofilia ja ksenosofia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ksenofobian vastakohta on ksenofilia, jolla tarkoitetaan muukalaisuuteen, vieraaseen, tuntemattomaan tai toisenlaiseen kohdistuvaa suopeutta, ihailua tai rakkautta. Ksenofobia ja ksenofilia voivat olla samanlaisia käyttäytymisen malleja siinä, että molemmissa korostetaan erilaisuutta havainnoijaan. Rakentavaksi näkökulmaksi esitetään ksenosofia eli vierasta koskeva viisaus.[7][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa: Ksenofobia (Jouko Jokisalo), haettu 15.9.2008 "Sana ksenofobia, joka tarkoittaa vieraskammoa, muukalaispelkoa ja -vihaa, tulee kreikankielisistä sanoista xenos (= vieras, outo) ja phobos (= pelko)."
  3. a b Xenophobia: Symptoms and Diagnosis Medindia. Viitattu 11.4.2014.
  4. http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/maarite/ksenofo.html Ksenofobia
  5. http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/maarite/ksejanyr.html
  6. Asikainen, Jaro: Tutkimus: muukalaisvastaista nationalismia eniten Italiassa, vähiten Ruotsissa – Suomi listauksen kärkipäässä Yle Uutiset. 26.6.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 26.6.2018.
  7. Monikulttuurisuutta ja kulttuuripolitiikkaa koskevaa käsitteitä
  8. Mikko Lehtonen: Me muukalaiset
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.