Medikalisaatio
Medikalisaatio eli lääketieteellistyminen merkitsee yhtäältä lääketieteen vahvistumista, toisaalta elämäntapahtumien ja poikkeavuuksien lääketieteellistämistälähde?. Medikalisaatiossa lääketieteen valta laajenee aiemmin ei-lääketieteellisinä pidetyille alueillelähde?. Esimerkiksi lihomisesta, tietynlaisesta nautintoaineiden käytöstä tai seksuaalisesta käytöksestä sekä nukahtamisvaikeuksista on tehty sairauksialähde?. Medikalisaatio-käsitteen luoja on Irving K. Zolalähde?.
Mielenterveyden ongelmien medikalisaatiota kutsutaan myös psykomedikalisaatioksi.[1]
Medikalisaation rinnalla länsimaissa on edennyt paramedikalisaatio, lääketiedeinstituution ulkopuolelle jäävien vointihoitojen painottuminen. Vaikka medikalisaatio ja paramedikalisaatio ovat osin vastakkaisia, ne myös ruokkivat toisiaan: kumpikin pitää huolen siitä, että terveyden ja sairauden kysymykset ovat keskeisiä.lähde?
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Medikalisoitumisen kriitikkojen mukaan medikalisaation myötä käyttäytyminen alistetaan lääketieteen valtaan, ja erilaisuus määrittyy lääketieteellisestilähde?. Käyttäytymisen vaikutus voi olla joko terveellistä tai epäterveellistä, samoin käyttäytymisen ilmiasu voi olla tervettä tai sairastalähde?. Toisaalta medikalisaatio on merkinnyt myös lääkärien aseman vahvistumistalähde?. Mutta kun kansalaiset medikalisaation edetessä ottavat huolehtiakseen omasta terveydestään, itsehoitoon panostetaan ja terveydenhuollon asiakkaat ovat yhä useammin oikeuksistaan kiinni pitäviä subjekteja, lääkärin aseman paraneminen medikalisaatiossa ei olekaan enää yksiselitteistälähde?.
Kehityksen syitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lääketiede uskontona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Medikalisaatiota on selitetty sillä, että uskonnon yhteiskunnallisen aseman vähennyttyä lääkintä ja lääketiede ovat ottaneet aiemmin uskonnoilla olleita rooleja. Lastenlääkäri Robert S. Mendelsohn on esittänyt ajatuksen, että lääketiede on nyky-yhteiskunnassa korvannut uskonnon ja rokotukset ovat lääketieteen sakramentti, joka on muuntuma kristinuskon kasteesta. Samansuuntaisia ajatuksia on esittänyt myös Ivan Illich.[2]
Kritiikkiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustaa lääketieteen vastaisellekin medikalisaation kritiikille, sen yliarvostuksen tunnistamiselle, on antanut Thomas McKeownlähde?. Hänen perusteesinsä on ollut, että lääketiede on ihmisten terveydentilan kohentumisessa historiallisesti katsoen varsin marginaalinen vaikuttajalähde?. Erilaisten infektioiden katoaminen ja kuolleisuuden lasku selittyvät valtaosin elinympäristössä tapahtuneilla muutoksillalähde?.
Toimittaja Artemis Kelosaari kirjoittaa medikalisaatiokritiikin olevan yliampuvaa: hän on erittäin kiitollinen lääketeollisuudelle ja sen keksinnöille, kuten hänen elämänsä parantaneelle ADHD-lääkkeelle, vaikka ADHD:täkin pidetään "muotidiagnoosina".[3]
Medikalisaatio Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etenkin kuopiolaiset terveyssosiologit ja kansanterveystutkijat nostivat 1990-luvulla useilla medikalisaatiota käsitelleillä julkaisuillaan asian yleisempään keskusteluunlähde? esimerkiksi teoksella Raimo Tuomainen ym.: Medikalisaatio – aikamme sairaus, Vastapaino, Tampere 1999.lähde?
2000-luvun alussa medikalisaatiokirjoittelu, -kritiikki ja -tutkimus vilkastuivat Suomessa selvästi.lähde?
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hamilo, Marko: Luonnollisesti hullu, s. 149. Helsinki: Avain, 2010. ISBN 978-951-692-787-2
- ↑ Ivan Illich: Medical Nemesis (kirja, 1976)
- ↑ Erään muotidiagnoosin tarina (SK 34/2024, sivu 42) Suomen Kuvalehti. 17.8.2024.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Myllykangas, Markku: Rahan raiskaama terveydenhuolto. Helsinki: Rasalas, 2009. ISBN 978-952-5421-46-0
- Myllykangas, Markku & Tuomainen, Tomi-Pekka: Pharmageddon: Kuinka sairausteollisuus tekee meistä kipeitä. (Barrikadi-sarja 17) Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36731-5
- Ryynänen, Olli-Pekka & Myllykangas, Markku: Terveydenhuollon etiikka: Arvot monimutkaisuuden maailmassa. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23735-3
- Tuomainen, Raimo ym.: Medikalisaatio: Aikamme sairaus. Tampere: Vastapaino, 1999. ISBN 951-768-049-X
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Medikalisaatio ja paramedikalisaatio
- Terveystarpeiden lietsontaa: mistä medikalisaatiossa on kyse?
- Markku Myllykangas & Olli-Pekka Ryynänen: Terveyttä ei voi ostaa, vain terveyspalveluja. Skeptikko 3/2001, s. 4–10. (PDF)
- Teppo Ovaskainen: Tutkijat: Väite miesten ”rautakangesta” osa massahuijausta. Uusi Suomi 25.5.2010
- Yle: Lääkkeet – terveyttä vai rahastusta?