Kamala Harris

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kamala Harris
Senator Harris official senate portrait.jpg
Yhdysvaltain 49. varapresidentti
20. tammikuuta 2021 –
Presidentti Joe Biden
Edeltäjä Mike Pence
Yhdysvaltain senaattori
Kaliforniasta
3. tammikuuta 2017 – 18. tammikuuta 2021
Edeltäjä Barbara Boxer
Seuraaja Alex Padilla
Kalifornian oikeusministeri
3. tammikuuta 2011 – 3. tammikuuta 2017
Kuvernööri Jerry Brown
Edeltäjä Jerry Brown
Seuraaja Xavier Becerra
San Franciscon piirisyyttäjä
8. tammikuuta 2004 – 3. tammikuuta 2011
Edeltäjä Terence Hallinan
Seuraaja George Gascón
Henkilötiedot
Syntynyt20. lokakuuta 1964 (ikä 56)
Oakland, Kalifornia, Yhdysvallat
Puoliso Douglas Emhoff (vih. 2014)
Tiedot
Puolue demokraatit
Koulutus oikeustieteen tohtori
Tutkinnot Howardin yliopisto
Kalifornian yliopisto, Hastings College of the Law
Uskonto baptisti
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
kamalaharris.org
Harris vannommassa virkavalaansa Yhdysvaltain varapresidentiksi.

Kamala Devi Harris ([ˈkɑːmələ hæɹɪs][1], s. 20. lokakuuta 1964 Oakland, Kalifornia, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen juristi, demokraattipoliitikko ja Yhdysvaltain 49. varapresidentti. Hän toimi San Franciscon piirisyyttäjänä vuosina 2004–2011, Kalifornian osavaltion oikeusministerinä 2011–2017 ja on lisäksi edustanut Kaliforniaa Yhdysvaltojen senaatissa vuodesta 2017. Senaatissa hän on kuulunut tiedustelutoiminnasta, budjetista, kotimaan turvallisuudesta sekä hallinnosta ja juridiikasta vastaaviin valiokuntiin.[2]

Harris tavoitteli demokraattisen puolueen presidenttiehdokkuutta vuoden 2020 presidentinvaaleissa, mutta keskeytti kampanjansa joulukuussa 2019.[3][4] Demokraattien esivaalin ja ehdokkuuden voittanut presidenttiehdokas Joe Biden valitsi hänet varapresidenttiehdokkaakseen.[5] Yhdysvaltain media kertoi 7. marraskuuta 2020 Bidenin saaneen 3. marraskuuta pidetyssä vaalissa taakseen voittoon riittävän määrän valitsijamiehiä.[6] Harris on ensimmäinen naisvarapresidentti ja ensimmäinen afroamerikkalainen varapresidentti. Harris vannoi valansa Yhdysvaltain varapresidentiksi 20. tammikuuta 2021.[7][8][9]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harris on äitinsä puolelta intialaista sukujuurta, ja sieltä juontuu myös hänen etunimensä, joka tarkoittaa lootuksen kukkaa. Hänen isänsä puolestaan on lähtöisin Jamaikalta. Harris on kolmas naispuolinen Kalifornian senaattori. Hän on sanfranciscolaisen baptistikirkon jäsen, mutta hänen lapsuudenkodissaan noudatettiin sekä baptisti- että hindukäytäntöjä.[10][11]

Harris on opiskellut valtiotieteitä ja taloustiedettä Howardin yliopistossa sekä valmistui juristiksi 1989 Kalifornian yliopiston Hastings College of the Law'sta.[12][13]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Yhdysvaltain senaattia Harris toimi San Franciscon piirisyyttäjänä ja Kalifornian oikeusministerin virassa.[14]

Harris luetaan kuuluvaksi demokraattien liberaaliin siipeen.[15] Osana demokraattipuolueen presidenttiehdokkuudesta käytävää kilpaa Harris on maininnut olevansa poliittisilta mielipiteiltään etäällä Bernie Sandersista ja on sanonut, että ei ole demokraattinen sosialisti.[16]

San Franciscon piirisyyttäjänä 2004-2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirisyyttäjänä Harris aloitti kohua herättäneen ohjelman, jonka tarkoituksena oli vähentää lasten poissaoloja kouluista uhkaamalla lintsaavien lasten vanhempia sakkorangaistuksilla ja lyhyillä vankeustuomioilla. Hän kampanjoi voimakkaasti ohjelman pohjalta laadittua lakialoitetta, jonka kuvernööri Arnold Schwarzenegger hyväksyi osavaltion lainsäädäntöön 2010. Laki herätti runsaasti kritiikkiä, koska sen katsottiin kohdistuvan erityisesti köyhiin perheisiin ja mustaan väestöön. Kohua herätti erityisesti tapaus, jossa kroonisesti sairaan lapsen yksinhuoltajaäiti äiti Cheree Peoples pidätettiin ja tuomittiin vankeuteen, koska hänen tyttärensä oli ollut poissa koulusta 20 päivää.[17]

Kautensa loppupuolella Harris päätti pyrkiä Kalifornian oikeusministeriksi. Altavastaajana vaaleihin lähtenyt Harris yritti parantaa mahdollisuuksiaan vetoamalla konservatiivisempiin äänestäjiin omaksumalla näkyvästi tiukemman linjan rikollisuuteen. Erityistä huomiota hän kiinnitti väkivaltarikollisuuteen, joista hänen piirissään jaettiin kriitikoiden mukaan liian vähän tuomioita. Kriitikoiden mukaan Harrisin poliittinen tahto vaikutti negatiivisesti oikeuden puolueettomuuteen. Kuuluisaksi esimerkiksi tästä on sittemmin noussut tapaus, jossa amatöörinäyttelijä Jamal Trulove tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta. Näyttöä Truloven syyllisyydestä pidettiin jo oikeudenkäynnin aikaan huterana. Fyysisten todisteiden puutteesta ja epäselvistä silminnäkijähavainnoista huolimatta tuomio saatettiin voimaan. Harris saapui jopa henkilökohtaisesti paikalle kuulemaan tuomion julkistamista. Viisi vuotta myöhemmin vuonna 2013 puolueettomassa tutkinnassa selvisi kahden tapausta tutkineen poliisin väärentäneen todisteita Trulovea vastaan ja hänet todettiin syyttömäksi. Trulove sai San Franciscon kaupungilta tuntuvat korvaukset.[18]

Kalifornian oikeusministerinä 2011-2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 oikeusministerivaaleissa Harris kukisti vastaehdokkaansa Los Angelesin piirisyyttäjän Steve Cooleyn. Hänestä tuli näin ensimmäinen virkaan valittu nainen osavaltion historiassa. Harris on myöhemmällä urallaan korostanut toimineensa "edistyksellisenä syyttäjänä", mutta kriitikot ovat nähneet hänen toimintansa ainoastaan lisänneen oikeusjärjestelmän epätasa-arvoisuutta ja keskittyneen ennen kaikkea ihmisen tuomitsemiseen rikosten ennaltaehkäisyn sijaan.[19]

Yhdysvaltojen korkein oikeus antoi vuonna 2011 Kalifornian osavaltiolle varoituksen, että osavaltion ylipaisuneet vankilat aiheuttivat huolen vankien perustuslaillisten oikeuksien toteutumisesta. Harris kuitenkin kieltäytyi vapauttamasta edes väkivallattomista rikoksista tuomittuja vankeja. Hänen kaudellaan vapautettiin vähemmän vankeja kuin aiempien oikeusministerien aikana. Harrisin syyttäjät muun muassa vetosivat toistuvasti muotoseikkoihin evätäkseen vapauttavan todistusaineiston kuulemisen oikeudessa.[20] Harrisin hallinto argumentoi vankien olevan osavaltiolle tärkeä työvoimareservi, jonka käyttö vankiloiden ulkopuolella teetettävässä työssä yleistyi massiivisesti.[21] Vangeilla onkin ollut Harrisin kaudesta lähtien tärkeä rooli muun muassa maastopalojen sammutustöissä. Oikeusoppineet ovat kritisoineet vankien käyttöä vaarallisissa ja vaativissa tehtävissä ja verranneet vangeilla teetettävää työtä pakkotyöhön, jopa orjuuteen.[22]

Presidentinvaalikampanja 2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harrisin uskottiin vuoden 2019 alkupuoliskolla olevan todennäköisimpiä demokraattien ehdokaskamppailun menestyjiä. Vuoden loppupuolella Harrisin ehdokkuuden nostama innostus hiipui. Harrisin kampanjaorganisaatio kärsi lokakuun 2019 lopussa rahoituksen puutteesta ja joutui lopettamaan toimistoja ja irtisanomaan työntekijöitä. Harrisin kannatus demokraattiäänestäjien keskuudessa oli tuossa vaiheessa kolme prosenttia, ja hänen katsottiin pudonneen pois kärkiehdokkaiden joukosta, jotka tuolloin olivat Elizabeth Warren, Joe Biden, Bernie Sanders ja Pete Buttigieg.[23] Harris lopetti kampanjansa joulukuussa 2019 heikkojen kannatuslukujen vuoksi.[24]

Varapresidenttikampanja 2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joe Biden ilmoitti 11. elokuuta 2020 valinneensa Harrisin varapresidenttiehdokkaakseen Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaaleissa.[25] Harris otti ehdokkuuden virallisesti vastaan 20. elokuuta 2020 Demokraattien puoluekokouksessa.[5] Harris on vasta kolmas nainen, joka on noussut Yhdysvalloissa suuren puolueen varapresidenttiehdokkaaksi. Ennen Harrisia ehdokkaiksi ovat nouseet demokraattien Geraldine Ferraro vuonna 1984 ja republikaanien Sarah Palin vuonna 2008. Harris on ensimmäinen musta nainen ja ensimmäinen aasialais-amerikkalainen nainen, joka on päässyt varapresidenttiehdokkaaksi.[26]

Presidentti Donald Trump on pyrkinyt kyseenalaistamaan Harrisin oikeutta asettua varapresidenttiehdokkaaksi. Asiantuntijat ovat tyrmänneet Trumpin näkemyksen, sillä Harris on syntynyt Yhdysvalloissa, vaikka hänen vanhempansa ovat syntyneet muualla.[27]

Harris kohtasi republikaanipuolueen varapresidenttiehdokkaan Mike Pencen vaaliväittelyssä 7. lokakuuta 2020.[28][29]

14. joulukuuta 2020 valitsijamiehet vahvistivat Bidenin ja Harrisin voittaneen vaalit äänin 306–232.[30] Harris vannoi virkavalansa 20. tammikuuta 2021.[31][8][9]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Harris avioitui kalifornialaisen asianajajan Douglas Emhoffin kanssa. Parilla ei ole yhteisiä lapsia, mutta Emhoffilla on kaksi lasta edellisestä liitostaan.[32]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Tucker Carlson doesn't pronounce Kamala Harris's name correctly, and doesn't seem to care, National Post 12.8.2020 (englanniksi)
  2. ↑ Committee assignments, Senate.gov (englanniksi)
  3. ↑ Kamala Harris officially enters 2020 US presidential race The Guardian. 21.1.2019. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Kamala Harris vetäytyy Yhdysvaltain presidenttikilvasta – muutaman prosentin kannatus gallupeissa päätti kampanjan Yle. 3.12.2019. Viitattu 17.11.2020.
  5. ↑ a b Ripaoja, Anttijussi: Kamala Harris otti vastaan varapresidentti­ehdokkuutensa: ”Trumpin epäonnistumisen hinta on maksettu ihmishenkinä ja toimeentulona” Ilta-Sanomat. 20.8.2020. Viitattu 17.11.2020.
  6. ↑ Joe Biden on USA:n seuraava johtaja: "Aion olla kaikkien presidentti", Trump kiistää yhä tuloksen – Yle seuraa USA:n vaalitaistoa, katso suora erikoislähetys klo 21.10 Yle uutiset. 7.11.2020. Viitattu 7.11.2020.
  7. ↑ Karismo, Anna: Kamala Harris tekee monella tavalla historiaa: Hänestä tulee ensimmäinen nainen ja ensimmäinen musta Yhdysvaltojen varapresidenttinä Yle uutiset. Viitattu 7.11.2020.
  8. ↑ a b MTV seuraa virkaanastujaisia: Joe Biden on Yhdysvaltain presidentti mtvuutiset.fi. 20.1.2021. Viitattu 20.1.2021.
  9. ↑ a b USA:n vallanvaihto | Joe Biden vannoi virkavalansa ja on nyt Yhdysvaltain presidentti – Suora lähetys seremoniasta käynnissä Helsingin Sanomat. 20.1.2021. Viitattu 20.1.2021.
  10. ↑ Yonat Shimron: Kamala Harris is more than her gender and race Religion News. 12.8.2020. Viitattu 24.8.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Kamala Harris Fast Facts CNN. 6.3.2019. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  12. ↑ Howard Alumna Becomes First Woman Elected as California Attorney General Howard University. 14.1.2010. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  13. ↑ Kamala Harris ’89 Wins Race for California Attorney General UC Hastings News Room. 24.11.2010. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  14. ↑ Harris, Kamala Devi, (1964 - ) Biographical Directory of the United States Congress. Congress.gov. Viitattu 14.1.2018. (englanniksi)
  15. ↑ Jari Alenius: Demokraattipuolueen presidenttikisa on käynnistymässä Ilta-Sanomat. 27.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  16. ↑ Paul Steinhauser: Kamala Harris swipes at Bernie Sanders, Fox News 18.2.2019 (englanniksi)
  17. ↑ Molly Redden: The Human Costs Of Kamala Harris’ War On Truancy HuffPost. 27.3.2019. Viitattu 21.11.2020. (englanniksi)
  18. ↑ Jamal Trulove Wants Kamala Harris to Talk About His Wrongful Conviction www.vice.com. Viitattu 21.11.2020. (englanniksi)
  19. ↑ German Lopez: Kamala Harris’s controversial record on criminal justice, explained Vox. 23.1.2019. Viitattu 21.11.2020. (englanniksi)
  20. ↑ Alexander Sammon: How Kamala Harris Fought to Keep Nonviolent Prisoners Locked Up The American Prospect. 30.7.2020. Viitattu 21.11.2020. (englanniksi)
  21. ↑ German Lopez: Kamala Harris’s controversial record on criminal justice, explained Vox. 23.1.2019. Viitattu 21.11.2020. (englanniksi)
  22. ↑ The Climate Danger of Kamala Harris’ Prison Labor Legacy Earther. Viitattu 21.11.2020. (englanniksi)
  23. ↑ Don't count her out: can Kamala Harris salvage a languishing 2020 bid? The Guardian. 1.11.2019. Viitattu 5.11.2019. (englanniksi)
  24. ↑ Kamala Harris vetäytyy Yhdysvaltain presidenttikilvasta Yle. 3.12.2019. Viitattu 3.12.2019.
  25. ↑ Ylipiessa, Maiju: Joe Biden on valinnut varapresidenttiehdokkaakseen senaattori Kamala Harrisin Yle.fi. Viitattu 11.8.2020.
  26. ↑ Kamala Harrisista voi tulla Yhdysvaltain historian vaikutusvaltaisin nainen – Bidenin valinta oli yllätyksetön Keskisuomalainen. 12.8.2020. Viitattu 17.11.2020.
  27. ↑ Trump lietsoi valhetta Kamala Harrisin synnynnäisestä kelvottomuudesta varapresidentiksi Yle uutiset. 15.8.2020. Viitattu 15.8.2020.
  28. ↑ Sullivan, Kate: Kamala Harris and Mike Pence scheduled to face off at October debate CNN. 12.8.2020. Viitattu 17.11.2020. (englanniksi)
  29. ↑ Ortamo, Simo & Mäkeläinen, Simo: Yhdysvaltain varapresidenttiehdokkaat Mike Pence ja Kamala Harris ottivat yhteen koronasta, veroista ja ilmastosta – Yle seurasi vaaliväittelyä Yle. 7.10.2020. Viitattu 8.10.2020.
  30. ↑ Kerttula Anu, Myöhänen Ulriikka, Jääskelöinen Kai: Yle seurasi: Valitsijat vahvistivat Joe Bidenin voiton, Putin liittyi onnittelijoiden joukkoon – katso parhaat palat Bidenin puheesta Yle uutiset. 14.12.2020. Viitattu 16.12.2020.
  31. ↑ Sutinen, Essi: Näin Joe Bidenin loppumatka Valkoiseen taloon etenee Helsingin Sanomat. 8.11.2020. Viitattu 16.12.2020.
  32. ↑ Kerola, Päivi: Kuka on Yhdysvaltain demokraattien varapresidenttiehdokas Kamala Harris? Koostimme kiinnostavimmat faktat lasikattoja rikkoneesta syyttäjästä Yle. Viitattu 17.11.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varapresidentin sinetti
Yhdysvaltain varapresidentit
Auktoriteettitunnisteet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kamala_Harris&oldid=19553417”