Baptismi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Baptisti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Baptismi
Auto de Páscoa - IgrejaDaCidade (crop).jpg
Suuntautuminen protestanttisuus
Teologia anabaptismi
Hallinto presbyteriaanisuus
Yhteistyötahoja Baptistien maailmanliitto
Toiminta-alue pääasiassa Pohjois-Amerikka
Perustaja John Smyth
Perustettu 1609
Irtautunut Katolisesta kirkosta, reformoiduista
Kirkosta irtautuneet adventismi
Jäseniä n. 110 miljoonaa
Kotisivu Baptist World Alliance – Baptistien maailmanliitto. (englanniksi)
Baptistikirkko Ottawassa.

Baptismi on protestanttisen reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt kristillinen kirkkokunta. Sillä on maailmanlaajuisesti 60 miljoonaa jäsentä ja sen piirissä on lapset mukaan lukien 110 miljoonaa ihmistä.[1]

Oppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opillisesti baptismi painottaa Raamatun erehtymättömyyttä ja arvovaltaa. Samoin korostetaan omakohtaista uskoontuloa. Ainoastaan uskonsa tunnustaneet henkilöt kastetaan. Kaste toimitetaan upottamalla ja se käsitetään lähinnä vertauskuvalliseksi uskon tunnustamiseksi. Kaste suoritetaan vain kastettavan omasta pyynnöstä ja sen kautta liitytään paikallisseurakuntaan. Vauvoja ei kasteta, mutta heidät siunataan Jeesuksen antaman esimerkin mukaisesti. Mitään ikärajaa ei kuitenkaan kasteelle menolle ole asetettu, vaan olennaista on nimenomaan se, että henkilö on kertonut haluavansa kasteen ja uskovansa. Seurakunnan jäsenyys on tarkoitettu pelkästään henkilökohtaisesti uskoville. Varsinaista yhteistä uskontunnustusta ei baptisteilla ole.

Baptistien uskon ominaispiirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raamatun paikkansapitävyys ja auktoriteetti.
  • Seurakunta koostuu vain henkilökohtaisessa uskossa olevista.
  • Paikallisseurakunnan itsehallinto.
  • Yksittäisten uskovaisten pappeus (yleinen pappeus)
  • Kaksi seurakuntamääräystä: kaste ja ehtoollinen.
  • Kaksi seurakunnallista virkaa: pastori ja seurakuntapalvelija (diakoni).
  • Kirkkojen ja valtion erillisyys.
  • Yksilön sielunvapaus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Anabaptismi

Baptisimin juuret ovat keskiajan lopun uskonpuhdistuksessa ja sen reformoidussa haarassa. Sveitsissä syntyi Ulrich Zwinglin toimesta uskonpuhdistus, joka suoritti uudistuksensa Zürichin kaupunkineuvoston tuella. Vähitellen Zwinglin aloittama uskonpuhdistus levisi Svetisissä ranskan- ja saksankielisille alueilla, jossa Jean Calvinista tuli tulis suunnan merkittävin edustaja. Zwinglin alullepaneman uskonpuhdistuksen myötä syntyi myös anabaptistinen ryhmä, joiden näkemyksen mukaan kirkossa tuli saada aikaan entistä suurempi muutos ja palaaminen takaisin Raamattuun ja Uuden testamentin opetukseen seurakuntakäsityksessä. Anabaptistit olivat hajanainen liike, joita 1500-luvulla yhdisti käsitys uskovien kasteesta.[2]

Anabaptisteja oli Sveitsin lisäksi Saksan, Itävallan ja Hollannin alueilla. Anabaptistinen vaikutus on edelleen näkynyt monissa Itä-Euroopan baptistikirkoissa. Anabaptistin yhteys baptistmin syntyyn on lähinnä henkinen. Englannin anabaptistit olivat suurimmaksi osaksi siirtolaisia ja vuonna 1575 teloitettiin Lontoossa todennäköisesti viimeiset anabaptistit.[2]

Englannin separatismi ja Hollannin seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baptismi sai vaikutteita ennen kaikkea Englannin separatismista, joka vaikutti Englannissa 1500- ja 1600-luvuilla. 1550-luvun mittaan separatistien toiminta alkoi saada julkisempia muotoja. Baptismin ensimmäisenä johtajana on pidetty John Smythia (1570–1612), joka opiskeli Cambridgen yliopistossa ja jolla oli separatistisia ajatuksia. Smyth lausui ääneen myös periaatteen baptistisesta seurakuntakäsityksestä. Vuonna 1608 Smyth lähti Thomas Helwysin kanssa Hollantiin välttyäkseen vainolta.[3]

Hollannissa Smith ja Helwys päätyivät uskovien kasteen kannattajiksi ja kastoivat itsensä yhdessä 40 seuraajan kanssa. Tästä joukosta muodostui ensimmäinen vuonna 1609 perustettu baptistiseurakunta. Smyth kuoli Hollannissa 1612, mutta Helwys palasi kotimaahansa yhdessä pienen seurakuntansa kanssa, missä he perustivat vuonna 1611 Englannin ensimmäisen baptistiseurakunnan Spitalfieldisssa. Hollannissa Helwys oli omaksunut mennoniitoilta selkeän arminiolaisen pelastuskäsityksen.[3] Englannissa baptistit jakautuivat kahteen ryhmään: yleislinjaan ja kalvinistisiin baptisteihin. Erottava tekijä suuntien välillä oli suhtautumisessa ennaltamääräämisoppiin. Molempia ryhmiä yhdisti kuitenkin suhde Englannin kirkkoon sekä uskovien kasteen käyttöönotto.[4]

Baptismin kasvu Amerikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet baptistit lähtivät Englannista vainoja pakoon Pohjois-Amerikkaan. Useimmat amerikkalaiset baptistit olivat lähtökohdiltaan brittiläisiä ja tutustuneet herätykseeen jo Englannissa tai Walesissa. Lontoossaa syntynyt Roger Williams (1603–1684) muutti amerikkaan 1631 ja perusti ensimmäisen baptistiseurakunnan Providenceen Uuden-Englannin alueelle vuonna 1639. Noin vuoden kuluttua seurasi John Clarken perustama seurakunta Newportissa Rhode Islandilla. 1700-luvun alussa baptistiseurakuntia oli vielä vain 24 ja niiden yhteinen jäsenmäärä oli hieman yli 800. 1730-luvun herätys muutti kuitenkin tilanteen täysin ja vuosisadan loppuun mennessä baptistit kasvoivat Amerikan suurimmaksi uskonnolliseksi liikkeeksi seurakuntien määrän noustessa yli tuhanteen.[4]

Baptismin leviäminen Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manner-Euroopassa baptismi levisi ensin Ranskaan. 1800-luvun puolivälissä saksalaisen Johann G. Onckenin (1800–1884) toimesta baptistiseurakuntia syntyi Sakssaan ja saksankielisiin maihin Itä-Eurooppaan. Onckenia on kutsuttu baptistityön uranuurtajaksi Euroopassa. Oncken toimi yhdessä Julius W. Köbnerin ja Gottfried W. Lehmannin kanssa. Onckenin työn vaikutus ulottui Sveitsiin, Itävaltaan, Unkariin, Hollantiin, Ranskaan, Puolaan, Liettuaan, Venäjälle, Romaniaan ja Ukrainaan. Baptismi levisi myös Tanskaan vuonna 1839 ja Ruotsiin vuonna 1848.[4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baptismi jakaantuu maailmassa moneen itsenäiseen kirkkoon, joilla on painotuseroja keskenään. Yhteisenä kokoavana elimenä toimii Baptistien maailmanliitto (Baptist World Alliance, BWA).  Baptisteja on maailmassa noin 60 miljoonaa ja kirkkojen piiriin kuuluu lapset mukaan lukien noin 110 miljoonaa ihmistä.

Baptistit ovat noin 35 miljoonalla jäsenellään Yhdysvaltain suurimpia protestanttisia kirkkokuntia. Maan suurin baptistinen kirkkokunta on Eteläinen baptistikonventio (Southern Baptist Convention, SBC) noin 16 miljoonalla jäsenellään. Maan vanhin baptistinen kirkkokunta on American Baptist Churches USA (ABCUSA), jonka juuret ulottuvat vuonna 1638 Providencen kaupunkiin, Rhode Islandin osavaltioon perustettuun Amerikan ensimmäiseen baptistiseurakuntaan.

Euroopassa baptisteja on vajaat miljoona. Suurimmat baptistiunionit ovat Englannissa noin 150 000 jäsentä ja Ukrainassa noin 130 000 jäsentä. Venäjällä baptisteja on reilut 100 000. Euroopan baptistien kattojärjestönä toimii Euroopan Baptistiliitto (European Baptist Federation, EBF) 

Baptismi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Baptismi Suomessa

Suomessa on baptisteja nykyisin noin 2 400. Heistä puolet on ruotsinkielisiä. Suomenkieliset baptistit ovat rekisteröityneet kirkkokunnaksi nimellä Suomen Baptistikirkko ja ruotsinkieliset baptistit nimellä Finlands svenska baptistmission. Ruotsinkielisistä baptisteista suurin osa asuu Pohjanmaalla.

Tunnettuja baptisteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lohikko, Anneli: Baptistit Suomessa 1856–2006. Tampere: Kharis Oy, 2006. ISBN 951-97895-4-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Baptists (verkkosivu) Baptist Distincives. Arkistoitu 7.9.2008. Viitattu 28.2.2009. (englanniksi)
  2. a b Lohikko 2006, s. 7–9
  3. a b Lohikko 2006, s. 9–10
  4. a b c Lohikko 2006, s. 11–12

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baptismi.