Vapautuksen teologia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vapautuksen teologia on 1960-luvulla syntynyt marxilais-vaikutteinen kristillinen, erityisesti katolisen kirkon teologian suuntaus. [1] [2]

Yleisimmin vapautuksen teologialla tarkoitetaan liikkeen latinalaisamerikkalaista muotoa, käsitteeseen kuuluu kuitenkin muitakin suuntauksia, kuten esimerkiksi:

Tärkeän vapautuksen teologian edustajan Gustavo Gutiérrezin mukaan teologian tehtävänä on vapauttaa sorretut siten, että Jumala johdattaa vapautukseen. Tämä vaatii voimakeinojen, usein myös väkivallan käyttöä.lähde? Katolinen teologi Frei Betto sanookin: "Meidän on mahdotonta elää uskomme mukaisesti pysymällä erossa politiikasta."lähde?

Ruohonjuuritasolla alkunsa saanut vapautuksen teologia sai 1960-luvulla virallisen muodon, kun paavi Johannes XXIII vaati köyhien ja sorrettujen asettamista etusijalle. Myöhemmin katolinen kirkko on kuitenkin suhtautunut liikkeeseen varauksellisesti ja paavi Johannes Paavali II tuomitsi sen marxilaisena.

Romanian salaisen poliisin kommunistiaikainen kenraali Ion Mihai Pacepa väittää, että KGB kehitti vapautuksen teologian. Damian Thompson kirjoittaa, ettei ole varma, pitääkö Pacepan väite paikkaansa, vaikka vapautuksen teologia onkin kvasimarxilainen liike ja Moskovalle edullinen, koska se ei edes tuominnut Breznevin kauden hirmutekoja.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuola, Elina: Köyhien Jumala: Johdatus vapautuksen teologiaan. Helsinki: Gaudeamus, 1991. ISBN 951-662-529-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.