Thomas Müntzer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Thomas Müntzerin muotokuva 1500-1600-luvulta.

Thomas Müntzer (n. 149027. toukokuuta 1525) oli saksalainen radikaali teologi uskonpuhdistuksen alkaessa. Nykyään hänet muistetaan toimistaan Saksalais-roomalaisen keisarikunnan talonpoikaissodan aikana.

Müntzer syntyi noin vuonna 1490. Koulutukseltaan hän oli pappi. Vuonna 1519 hän tapasi uskonpuhdistaja Martti Lutherin Leipzigin kaupungissa. Myöhemmin hän pääsi Lutherin suosituksella papiksi Zwickaun kaupunkiin. Zwickaussa toimiessaan häneen tarttui aatteita radikaaleilta Zwickaun profeetoilta. Näiden ajatuksiin kuului muun muassa jumalattomien ja turmeltuneen papiston nopea syrjäyttäminen. Myös Müntzer alkoi saarnata radikaalimmin ja joutui siksi pakenemaan Böömiin. Prahan manifestissa Müntzer esitteli periaatteensa: "kirjoitusten kuolleet kirjaimet" tuli korvata "elävän Hengen lahjoilla", ja lisäksi "Pappien ja apinoiden kirkon" tilalle tulisi "Jumalan valittujen ystävien seurakunta".[1]

Vuodet 1523−1524 Müntzer oli Allstedtissa, missä hän saksalaisen messun laatimisen ohella yritti saada maallisia ruhtinaita liittymään taisteluun katolista kirkkoa vastaan. Luther sen sijaan vaati saksalaisia ruhtinaita "torjumaan ilkivaltaa ja ehkäisemään kapinan". Müntzerin oli paettava Mühlhauseniin. Siellä hän kirjoitti teoksen Hyvin aiheellinen puolustuspuhe ja vastaus Wittenbergin hengetöntä, lauhkeaa lihaa vastaan. Teoksessaan hän puolustautui kapinasyytöksiltä ja kutsui Lutheria "hissuttelijaksi", "mielistelijäparaksi" ja "tohtori Valehtelijaksi". Samoin hän syytti Lutherin "paistattelevan ruhtinaiden suosiossa".[1]

Leviävä uskonpuhdistusliike herätti laajaa levottomuutta Saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueen talonpoikien keskuudessa. Talonpoikaissotana tunnetun protestiliikkeen taustalla piili useita uskonpuhdistukseen liittyviä ajatuksia. Uskonpuhdistaja ja radikaali teologi Müntzer vaikutti paljolti siihen, että talonpojat uskoivat taistelevansa tasa-arvoisen "Jumalan valtakunnan" puolesta. Ruhtinaat ja maanomistajat kävivät talonpoikia vastaan omilla joukoillaan, joiden varustelu ja organisointi oli huomattavasti kapinaliikettä korkeammalla tasolla. Kapina tukahdutettiin, ja arviolta 100 000 kapinaan osallistunutta talonpoikaa teloitettiin.[2] Myös Müntzer vangittiin, ja hänet teloitettiin 27. toukokuuta 1525 miekalla kidutuksen jälkeen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • toim. Anssi Mäkinen: Kristinuskon historia 2000: Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan. Osa 1. Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6515-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kristinuskon historia 2000, osa 1, s. 32
  2. Kristinuskon historia 2000, osa 1, s. 31