Jan Hus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Renessanssin aikana luotu Jan Husin kuvitteellinen muotokuva.

Jan Hus Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys? (n. 13696. heinäkuuta 1415) oli tšekkiläinen uskonnollinen reformaattori. Hän syntyi Husinecissa Etelä-Böömissä. Synnyinpaikkansa mukaan hänet tunnettiin nimellä Jan Husinecký, latinaksi Johannes de Hussinetz. Hän otti käyttöön sukunimekseen kotipaikkansa nimen lyhennetyn muodon. Hus teloitettiin kerettiläisenä Konstanzissa, Saksassa.

Böömiläinen reformi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jan Husin ja muun uudistusmielisen prahalaisen papiston tavoitteena oli katolisen kirkon reformi. Böömiläisen reformin juuret olivat 1300-luvun lopun uudistusliikkeissä, mutta lopullisen muotonsa Husin ajatukset saivat englantilaisen John Wycliffen vaikutuksesta, erityisesti Wycliffen ehtoollista ja kirkon valtaa koskevista opeista. Hus ja hänen seuraajansa arvostelivat erityisesti kirkon ylenpalttista omaisuutta ja papiston maallista elämäntapaa. Husin tavoitteena oli Raamatun opin mukainen, kansankielellä opettava kirkko, mutta toisin kuin radikaalit taboriitit myöhemmin, hän ei pyrkinyt keskiaikaisen katolisen kirkon kultin, liturgian tai papiston lakkauttamiseen. Hus saarnasi ja kirjoitti latinan lisäksi tšekin kielellä ja vaikutti tšekin kirjakielen kehitykseen.

Pannaan julistaminen ja kuolemantuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolinen kirkko julisti hänet pannaan vuonna 1411 papistoa ja anekauppaa kohtaan suunnatun arvostelun takia. Hänet karkotettiin maaseudulle, jossa hän kirjoitti merkittävimmän teoksensa De ecclesia. Konstanzin kirkolliskokous 1415 tuomitsi Husin harhaoppisena kuolemaan. Hänet poltettiin roviolla 6. heinäkuuta 1415 ja tuhkat ripoteltiin Reiniin.

Hussilaissodat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Husin kuolema järkytti tšekkejä ja sai myös aatelin mielipiteen kääntymään Konstanzin konsiilia ja Rooman kirkkoa vastaan. Muutaman vuoden kuluttua puhkesivat hussilaissodat (1420–1436), joissa tšekit ottivat käyttöönsä kansallissankariksi nousseen Husin nimen. Maltillisia, Prahan papiston johtamia hussilaisia nimitettiin utrakvisteiksi, kun taas Etelä-Böömin Táboriin yhteisön perustaneet taboriitit olivat jyrkempiä. Myöhemmin hussilaiset sulautuivat bööminveljiin ja luterilaisiin.

Uni mustasta joutsenesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarinan mukaan Hus näki unen mustasta joutsenesta. Husin nimi tarkoittaa hanhea, ja hänen kerrotaan sanoneen: "Tämä hanhi paistetaan tulessa, mutta minun jälkeeni tulee joutsen, jota te ette onnistu polttamaan." Martti Luther uskoi, että Husin joutsenennustus viittasi häneen itseensä.[1]

Katolisen kirkon anteeksipyyntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

18. joulukuuta 1998 paavi Johannes Paavali II pyysi katolisen kirkon nimissä virallisesti anteeksi Husin teloitusta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kristinuskon arkki, ISBN 951-37-2307-0, s. 91.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jan Hus.