Konstanzin kirkolliskokous

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Konstanz Konzil Plakette.jpg

Konstanzin kirkolliskokous oli Kuudestoista ekumeeninen eli yleinen, koko "yhdeksi, pyhäksi, yleiseksi ja apostoliseksi" itsensä tunnustaman kirkon piispojen kirkolliskokous. Se pidettiin vuosina 1414–1418 Konstanzissa. Kokouksen sai aikaan keisari Sigismund Luxemburgilainen painostamalla paavi Johannes XXIII:n tekemään aloitteen siitä.[1]

Paavi Gregorius XII:n muodollisesti koolle kutsuma kokous sai läntisen kirkon suuren skisman (vatikaanin paavin ja Avignonin vastapaavin välisen hajaannuksen) loppumaan valitsemalla uudeksi paaviksi Martinus V:n.[2]

Katolinen kirkko katsoo kirkolliskokouksen olleen ekumeeninen viimeisten neljän istuntonsa (nrot 42–45) sekä eräiden aiempien paavin hyväksymien dekreettien osalta. Ortodoksinen kirkko ei tunnusta tätä kirkolliskokousta todelliseksi ekumeeniseksi kirkolliskokoukseksi.

Prahan yliopiston rehtori Jan Hus poltettiin kerettiläisyydestä syytettynä roviolla Konstanzin kirkolliskokouksen aikana 6. heinäkuuta 1415. Kirkolliskokoukseen saapunut Hus oli vangittu keisari Sigismundin antamasta turvakirjasta piittaamatta. Husin kuoleman aiheuttama kuohunta käynnisti hussilaissodat.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Zetterberg, Seppo (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 310–311, 321–322. 8. painos. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-15101-7. (suomeksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maailmanhistorian pikkujättiläinen 2002, 310.
  2. Maailmanhistorian pikkujättiläinen 2002, 310.
  3. Maailmanhistorian pikkujättiläinen 2002, 310–311, 321–322.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]