Dan Quayle

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
James Danforth Quayle
Dan Quayle.jpg
Yhdysvaltain 44. varapresidentti
Presidentti George H. W. Bush
Edeltäjä George H. W. Bush
Seuraaja Al Gore
Indianan nuorempi senaattori
Edeltäjä Birch Bayh
Seuraaja Dan Coats
Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen Indianan 4. piiristä
Edeltäjä J. Edward Roush
Seuraaja Dan Coats
Tiedot
Syntynyt 4. helmikuuta 1947 (ikä 71)
Indianapolis, Indiana, Yhdysvallat
Puolue Republikaanit
Puoliso Marilyn Tucker
Ammatti juristi
poliitikko
Uskonto presbyteriaaninen
Allekirjoitus
Allekirjoitus

James Danforth ”Dan” Quayle (s. 4. helmikuuta 1947 Indianapolis, Indiana, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko, joka toimi varapresidenttinä George H. W. Bushin presidenttikaudella 1989–1993.

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quayle syntyi varakkaaseen indianalaiseen kustantajasukuun. Suku on kotoisin Mansaarelta, mistä johtuu heidän harvinainen sukunimensä. Dan Quayle suoritti yliopistolliset tutkinnot valtiotieteessä 1969 ja oikeustieteessä 1974 ja palveli Indianan kansalliskaartissa 1969–1975. '

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quayle työskenteli virkamiehenä ja juristina ennen valintaansa kongressin edustajainhuoneeseen 1976 ja senaattiin 1986.

Varapresidenttinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George H. W. Bush valitsi 1988 Quaylen varapresidenttiehdokkaakseen, ja hän toimi varapresidenttinä koko Bushin presidenttikauden ajan 1989–1993. Quaylen asema valtion johdossa oli vähäisempi kuin seuraajillaan Gorella ja Cheneyllä.

Quaylen kokemuksen riittävyyttä varapresidentiksi epäiltiin avoimesti. Demokraattien varapresidenttiehdokas Lloyd Bentsenin kanssa käymässään väittelyssä Quayle vertasi kokeneisuuttaan John F. Kennedyyn, minkä jälkeen Bentsen totesi lakonisesti palvelleensa Kennedyn kanssa ja: ”senaattori, ette ole todellakaan mikään Jack Kennedy”.[1]

Quayle oli varapresidenttinä kansallisen avaruusviraston National Space Councilin ensimmäinen puhemies. Kesällä 1989 presidentti Bushin ilmoittaessa avaruusasema Freedomin rakentamisesta ja paluusta Kuuhun ja miehitetystä lennosta Marsiin Quaylelta kysyttiin hänen ajatuksiaan Mars-lennosta. Hämmentävässä lausunnossaan lehdistölle Quayle sanoi Marsin olevan samalla radalla kuin Maa ja kertoi nähneensä kuvia Marsin ”kanavista”, mikä tarkoittaisi että siellä on vettä ja happea.[2] Quayle saikin vuoden 1992 humoristisen Ig Nobel -palkinnon, koska hänen sanottiin osoittavan tiedekoulutuksen tärkeyden.[3]

Quaylen tunnetuin julkinen töppäys sattui, kun hän toimi tuomarina koululaisten tavauskilpailuissa New Jerseyn Trentonissa 15. kesäkuuta 1992 ja korjasi oikean vastaukseen sanaan potato (peruna) väärin.[1] Quaylen muistelmien mukaan hän käytti koulun antamia kortteja, joissa piti olla oikeat vastaukset, ja luki ylimääräisen e-kirjaimen sieltä.[4]

Bush ja Quayle pyrkivät uudelle kaudelle vuoden 1992 vaaleissa, mutta hävisivät Bill Clintonin ja Al Goren muodostamalle parivaljakolle. Quayle vetäytyi vuoden 1996 republikaanien presidenttiehdokasnimityksestä terveysongelmien vuoksi. Hän pyrki uudelleen presidenttiehdokkaaksi George W. Bushia vastaan 2000, mutta jäi valitsematta. Vuodesta 1952 vuoteen 2008 vain kaksi muuta entistä varapresidenttiä ei ollut ehdolla presidentiksi (Spiro Agnew ja Nelson A. Rockefeller).

Varapresidenttikautensa jälkeen Quayle on työskennellyt yksityisellä sektorilla Cerberus-nimisessä sijoitusyhtiössä.[5]

Yksityinen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quayle meni naimisiin Marilyn Tuckerin kanssa vuonna 1972. Heillä on kolme lasta, pojat Tucker ja Ben sekä tytär Corinne.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Dan Quayle America's Worst Vice Presidents. TIME. Viitattu 21.1.2015.
  2. Classic quotes
  3. Richard, Eric: Second Ig Nobel Ceremony Held 6.10.1992. Tech Online. Viitattu 21.1.2015.
  4. 1992: Gaffe with an 'e' at the end The Trentonian. Viitattu 21.1.2015.
  5. a b Vice President Dan Quayle 2004-2014. Dan Quayle. Viitattu 21.1.2015.