Yhdysvaltain senaatti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdysvaltain senaatti
Logo
Logo
United States Senate Floor.jpg
Tyyppi ylähuone
Senaatin puheenjohtaja Mike Pence (R)
20. tammikuuta 2017 alkaen
Edustajia 100
US Senate 47-2-51a.svg
Puolueet
Enemmistö (53)

     Republikaanit (53)

Vähemmistö (47)
     Demokraatit (45)
     Sitoutumattomat (2)
Viimeisimmät vaalit 6. marraskuuta 2018
Kokoontumispaikka Washington D.C.
Kotisivut

Yhdysvaltain senaatti (engl. United States Senate) on Yhdysvaltain kaksikamarisen kongressin ylähuone.

Senaatilla on muutamia kongressin alahuoneelta eli Yhdysvaltain edustajainhuoneelta puuttuvia oikeuksia, kuten ratifioinnin ehtona olevien sopimusten hyväksyminen. Molemmat huoneet voivat esitellä lakiehdotuksia, mutta perustuslain mukaan senaatti ei voi kuitenkaan tehdä aloitetta veroja koskevista laeista. Tullakseen voimaan kaikki ehdotukset vaativat sekä edustajainhuoneen että senaatin hyväksynnän.

Senaatissa on sata jäsentä. Jokaista osavaltiota edustaa asukasmäärästä riippumatta kaksi senaattoria.[1] 3. tammikuuta 2018 lähtien senaatti on koostunut 53 republikaanista, 45 demokraatista ja kahdesta sitoutumattomasta jäsenestä.

Puheenjohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain varapresidentti on senaatin puheenjohtaja. Hän saa äänestää vain senaatin äänten mennessä tasan. Hänen poissa ollessaan virkaa hoitaa senaattorien keskuudesta valittu puheenjohtaja pro tempore,[1] joka on tavan mukaan enemmistöpuolueen virkaiältään vanhin senaattori. Käytännön puheenjohtajan työ delegoidaan yleensä virkaiältään nuoremmille senaattoreille (toisinaan myös vähemmistöpuolueelle), jotta toimintatavat tulisivat heille tutuksi.[2]

Senaattorien valinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunkin senaattorin kausi kestää kuusi vuotta. Vaalit järjestetään joka toinen vuosi ja senaattoreista valitaan kerralla kolmasosa. Senaattorit on jaettu kolmeen "luokkaan" (class) ja kunkin osavaltion senaattorit kuuluvat joko luokkiin 1 ja 2, 1 ja 3 tai 2 ja 3: esimerkiksi vuonna 2000 valittiin ykkösluokan senaattorit, vuonna 2002 kakkosluokan senaattorit ja vuonna 2004 kolmosluokan senaattorit.

Osavaltioiden senaattipaikat on jaettu luokkiin niin, että kussakin luokassa on mahdollisimman lähelle sama määrä senaattoreita. Jotta uuden osavaltion mahdollisesti liittyessä Yhdysvaltoihin taataan, että senaatista valitaan jatkossakin kerralla kolmasosa, uuden osavaltion senaattoriparista vähintään yksi istuu alle kuusi vuotta ja toinen istuu häntä kaksi tai neljä vuotta vähemmän. Jos yhdessä luokassa on vähemmän senaattoreita kuin kahdessa muussa, yksi uusi senaattori tulee siihen luokkaan ja toisen senaattorin luokka valitaan kolikonheitolla; jos kahdessa luokassa on vähemmän senaattoreita kuin yhdessä, he tulevat noihin kahteen luokkaan ja kummankin senaattorin luokittelu päätetään kolikonheitolla.

Senaatin vaalissa koko osavaltio on yhtä vaalia. 45 osavaltiossa puolueet järjestävät esivaalit, joiden voittajat ovat ehdolla varsinaisessa vaalissa. Senaattoriksi valitaan eniten ääniä saanut ehdokas (pluraliteettijärjestelmä). Viidessä muussa osavaltiossa vaalitapa on erilainen:

  • Georgiassa ja Louisianassa on käytössä kaksivaiheinen kierrosvaalitapa sekä puolueen sisäisessä esivaalissa että varsinaisessa vaalissa. Jos kukaan ei saa äänten enemmistöä, pidetään kahden eniten ääniä saaneiden kesken uusintakierros, jossa valituksi (esivaalissa puolueen senaattoriehdokkaaksi ja varsinaisessa vaalissa senaattoriksi) tulee eniten ääniä saanut ehdokas.
  • Kaliforniassa ja Washingtonissa esivaalit ovat kaikille ehdokkaille yhteiset puolueesta riippumatta. Muilta osin kyseessä on samanlainen kierrosvaali kuin Georgiassa ja Louisianassa: varsinaisessa vaalissa ovat ehdolla kaksi esivaalissa eniten ääniä saanutta ehdokasta.
  • Mainessa edustajat valitaan siirtoäänivaalitavalla järjestettävässä enemmistövaalissa, jossa äänestäjä asettaa ehdokkaat vaalilippuun paremmuusjärjestykseen. Jos kukaan ei saa enemmistöä ykköspaikoista, vähiten ykköspaikan ääniä saanut karsitaan ensimmäisessä laskennassa. Seuraavassa laskennassa lasketaan kakkospaikan äänet, ja jos kukaan ei saa niistäkään enemmistöä, vähiten kakkospaikan ääniä saanut karsitaan ja niin edelleen. Kussakin laskennassa karsitaan yksi ehdokas niin kauan, kunnes jollakulla ehdokkaista on laskennan päätteeksi enemmistö äänistä. Vaalitapaa käytetään sekä puolueiden sisäisissä esivaaleissa että varsinaisessa vaalissa.

Nykyiset senaattorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tilanne tammikuussa 2019
  • Nimen edessä oleva järjestysnumero tarkoittaa senaattorin luokkaa. Ensimmäisen luokan kongressikausi päättyy 2020, toisen 2022 ja kolmannen 2024.
  • Suluissa oleva kirjain tarkoittaa senaattorin puoluetta: D = demokraatit, R = republikaanit, I = sitoutumaton (independent). DFL ja D-NPL ovat Minnesotan ja Pohjois-Dakotan paikallispuolueita, jotka ovat osa demokraattista puoluetta.

Alabama

Alaska

Arizona

Arkansas

Kalifornia

Colorado

Connecticut

Delaware

Florida

Georgia

Hawaii

Idaho

Illinois

Indiana

Iowa

Kansas

Kentucky

Louisiana

Maine

Maryland

Massachusetts

Michigan

Minnesota

Mississippi

Missouri

Montana

Nebraska

Nevada

New Hampshire

New Jersey

New Mexico

New York

Pohjois-Carolina

Pohjois-Dakota

Ohio

Oklahoma

Oregon

Pennsylvania

Rhode Island

Etelä-Carolina

Etelä-Dakota

Tennessee

Texas

Utah

Vermont

Virginia

Washington

Länsi-Virginia

Wisconsin

Wyoming

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Senaatti kokoontui ensimmäisen kerran 4. maaliskuuta 1789 New Yorkin Federal Hallissa. Vuosina 1790–1800 kongressi kokoontui Philadelphiassa ja vuodesta 1800 se on kokoontunut Washingtonissa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Gill, Kathy: US Senate: Organization About.com: US Politics. Viitattu 16.7.2015. (englanniksi)
  2. Hillary takes Senate gavel -- for an hour CNN.com AllPolitics. 24.1.2001. Viitattu 29.6.2010. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • MacNeil, Neil – Baker, Richard A.: The American Senate: An Insider’s History. Oxford: Oxford University Press, 2013. ISBN 978-0-19-536761-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]