Maine (osavaltio)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maine
State of Maine
Osavaltion lippu Osavaltion sinetti
lippu sinetti
Yhdysvaltain kartta, jossa Maine korostettuna
Yhdysvaltain kartta, jossa Maine korostettuna
Valtio Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat

Pääkaupunki Augusta

Suurin kaupunki Portland

Kuvernööri Paul LePage

Viralliset kielet Ei ole

Pinta-ala  
– yhteensä 86 542 km² (39.)
– josta maata 79 931 km²
– josta vettä 11 715 km² (13,5 %)

Väestö (2014[1])  
– asukkaita 1 330 089 (41.)
– asukastiheys 16,6 as/km²

Liittovaltion osavaltioksi  
– päivämäärä 15. maaliskuuta 1820
– järjestyksessä 23.

Aikavyöhyke UTC–5

Pinnanmuodostus  
– korkein kohta 1 608 m
– keskikorkeus 180 m
– matalin kohta 0 m

Lyhenteet  
– postilyhenne ME
– ISO 3166-2 US-ME

Lempinimi The Pine Tree State (Mäntyosavaltio), Vacationland (Lomamaa)

Motto Dirigo (lat. "Johdan", "Opastan" tai "Ohjaan")

www.maine.gov
Liberty 2005 3.jpg
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta
Osavaltion parlamenttitalo Augustassa.
Mainen kartta (suurenna)

Maine on Yhdysvaltojen osavaltio Uuden-Englannin alueella Koillis-Yhdysvalloissa. Sen rajanaapurit ovat New Hampshire lounaassa, Kanadan provinssit Quebec ja New Brunswick pohjoisessa ja Atlantin valtameri idässä. Maine on Uuden-Englannin pohjoisin osavaltio.[2] Nykyään Maine on ainut Yhdysvaltain osavaltio, jonka rajanaapurina on vain yksi toinen osavaltio (Alaskalla ja Havaijilla naapuriosavaltioita ei ole). Mainen väkiluku vuonna 2014 oli 1 330 089.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osavaltion pääkaupunki on Augusta. Muita suuria kaupunkeja ovat Portland, Lewiston ja Bangor.[3]

Mainen pinta-alasta 90 prosenttia on metsää, ja se on harvimmin asuttu osavaltio Mississippijoen itäpuolella.[2]

Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Portlandissa on noin 26 astetta. Keskimääräinen alin on pakkasen puolella marraskuusta maaliskuuhun, kylmimmillään tammikuussa −10,3 astetta.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mainen varhaisimmat tunnetut asukkaat kuuluivat mi’kmaq- ja abenaki-intiaaneihin. Abenekajea asui ympäri osavaltiota jokilaaksoissa ja rannikoilla, kun taas sotaisammat mi’kmaq-intiaanit elivät osavaltion itäosissa ja nykyisen Kanadann puolella New Brunswickissa. Mainen intiaaneista säilyi vain joitain hajanaisia heimoja eurooppalaisten saavuttua alueelle.[5]

Tiedot Mainen rannikon ensimmäisistä eurooppalaisista ovat hieman hataria: viikinkien vierailuista on vain niukkoja ja kiistanalaisia todisteita ja John Cabotin matkoista 1490-luvulla ei ole todisteita. 1610-lukuun mennessä rannikolla oli jo kalastusalueita ja sisämaassa käytiin turkiskauppaa intiaanien kanssa. Etelärannikon York sai 1641 ensimmäisenä amerikkalaisena paikkakuntana kaupungin oikeudet.[5]

Maine oli pitkään englantilaisten, ranskalaisten ja intiaanien taistelualuetta, kunnes britit kaatoivat 1763 Ranskan itäisessä Kanadassa. Maine oli saanut provinssin aseman Englannin Kaarle I:ltä, mutta massachusettsilaiset saivat isoja osia alueesta haltuunsa 1600-luvun aikana. Massachusettsilaiset pystyivät vastustamaan Mainen vaatimusta omaan hallintoon vuoden 1812 sotaan asti. Massachusetts ei ollut pystynyt turvaamaan Mainen piirikuntaa brittihyökkäyksiltä. Maine liittyi 1820 Missourin kompromissin jälkeen liittovaltioon orjista vapaana osavaltiona.[5]

Mainen koillisraja oli pitkään Yhdysvaltain ja Britannian välinen kiista. Pariisin rauhassa 1783 raja määrättiin kulkevaksi ylängöseudulla, mutta sen määritteleminen osoittautui vaikeaksi. Osapuolet kävivät asiasta 1838–1839 niin sanotun Arostookin sodan. Kenraali Winfield Scottin järjestemä aselepo antoi osapuolille kiistellyn alueen yhteishallinnon. Lopulliseen sopuun päästiin 1842, kun alue jaettiin suunnilleen kahtia.[5]

Maineen muutti yrittäjiä, jotka pyrkivät rikastumaan muun muassa turkilla, kaloilla ja puutavaralla. Osavaltion talous kehittyi nopeimmin 1830–1860, jolloin taloutta hallitsivat puutavara, jää, graniitti ja kalkki. Tekstiili- ja paperiteollisuus tulivat merkittäviksi tekijöiksi 1800-luvun lopulla.[5]

1900-luvun puolivälin jälkeen monet perinteiset teollisuudenalat ovat kärsineet. Matkailu on sen sijaan kehittynyt.[5]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mainen lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 31, 33 tai 35 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on 151 jäsentä.[6]

Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri.

Maine on jaettu 16 piirikuntaan.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mainen suurimmat tulonlähteet ovat metsätalous ja turismi.[2] Maine on Yhdysvaltojen toiseksi eniten paperia tuottava osavaltio Wisconsinin jälkeen. Paperiteollisuus työllistää 7 400 henkeä ja tuottaa 4,1 prosenttia osavaltion bruttokansantuotteesta.[8]

Myös kalastus on Mainessa tärkeä elinkeino. Vuonna 2011 kalastusmarkkinoiden arvo oli 435 miljoonaa dollaria. Kalastuksessa tärkein laji on amerikanhummeri, jota pyydystää Mainessa noin 4 500 kalastajaa.[9]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Portlandin kansainvälisen lentoaseman terminaali.

Mainen lentoasemista 24:llä oli kaupallista liikennettä vuonna 2015. Niistä kahdeksalta lähti yli sata matkustajaa. Vilkkaimmat lentoasemat olivat Portlandin kansainvälinen lentoasema (858 000 lähtevää matkustajaa) ja Bangorin kansainvälinen lentoasema (274 000).[10] Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA on nimennyt Bangorin lentoaseman yhdeksi Yhdysvaltain kansainvälisen lentoliikenteen pääasiallisista varakentistä.[11]

Osavaltion suurimmat rautatieyhtiöt ovat rahtia kuljettavat Pan Am Railways, Central Maine & Quebec Railway, Eastern Maine Railway ja Maine Northern Railway. Mainen liikennevirasto omistaa suuren osan rataverkosta.[12] Amtrakin matkustajajunista Mainessa kulkee Downeaster, jonka pääteasema on Brunswick.[13]

Satamia Mainessa on 44.[14] Niistä suurimmat risteilymatkustajien määrällä mitattuna olivat vuonna 2015 Bar Harborin satama (159 000 matkustajaa) ja Portlandin satama (97 000).[15] Lauttaliikennettä Mainessa harjoittavat niin Mainen liikennelaitos[16] kuin yksityiset yrityksetkin.[17]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mainen 1,3 miljoonasta asukkaasta 95,3 % on valkoisia. Osuus on selvästi suurempi kuin Yhdysvalloissa keskimäärin (77,9 %, tiedot vuosilta 2008–2012).[18][19]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mainessa on elänyt erikoislaatuisia ihmisryhmiä kuten shakerit. Mainen osavaltionmuseo on Augustassa ja merimuseo Bathissa.

Osavaltion tunnettuihin kirjailijoihin kuuluvat Henry Wadsworth Longfellow, Harriet Beecher Stowe, Sarah Orne Jewett, Edwin Arlington Robinson, Edna St. Vincent Millay ja Stephen King.[5]

Maine Red Claws on NBA:n kehitysliigan koripallojoukkue, Portland Pirates pelaa jääkiekkoa AHL:ssä ja Portland Sea Dogs pelaa baseballia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maine Encyclopædia Britannica. 2017. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 18.3.2017. </ref>

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Annual Estimates of the Resident Population for the United States, Regions and States: April 1, 2010 to July 1, 2014 (CSV) heinäkuu 2014. U.S. Census Bureau. Viitattu 31.1.2015. (englanniksi)
  2. a b c Explore the States 2000-2009. Library of Congress in Washington, D.C.. Viitattu 20.8.2009. (englanniksi)
  3. Brinkhoff T: Citypopulation Viitattu 20.8.2009. (englanniksi)
  4. Portland climatological information World Meteorological Organization. Viitattu 18.1.2014.
  5. a b c d e f g Encyclopædia Britannica.
  6. Maine State Legislature US Legal. Viitattu 18.1.2014.
  7. Maine Counties Home Town Locator. Viitattu 18.1.2014.
  8. Facts About Maine's Pulp and Paper Industry Maine's Pulp and Paper Industry
  9. Juho Paavola: Hummereista saa nyt luksusruokaa ennätyshalvalla. Aamulehti, 9.9.2021, s. A10.
  10. Calendar Year 2015 Enplanements by State (PDF) Federal Aviation Administration. Viitattu 31.10.2016. (englanniksi)
  11. AIP – Aeronautical Information Publication – United States of America (PDF) (sivu 828) Federal Aviation Administration. Viitattu 31.10.2016. (englanniksi)
  12. Maine Rail System 2016 (PDF) Maine Department of Transportation. Viitattu 31.10.2016. (englanniksi)
  13. Downeaster Amtrak. Viitattu 31.10.2016. (englanniksi)
  14. Maine – Port Index World Port Source. Viitattu 31.10.2016. (englanniksi)
  15. NAFTA Region Port Cruise Traffic 2013–2015 (PDF) American Association of Port Authorities. Viitattu 31.10.2016. (englanniksi)
  16. Maine State Ferry Service – 2016 Schedule (PDF) Maine Department of Transport. Viitattu 31.10.2016. (englanniksi)
  17. Ferry Transportation Service in Maine Explore Maine. Maine Department of Transportation. Viitattu 31.10.2016. (englanniksi)
  18. State & County QuickFacts US Census Bureau. Viitattu 19.1.2014.
  19. Race: Definition State & County QuickFacts. UC Sensus bureau. Viitattu 19.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg Matkaopas aiheesta Maine Wikivoyagessa (englanniksi)