Arkansas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo osavaltiosta. Arkansas on myös joki.
State of Arkansas
Arkansas’n osavaltio
Arkansasn lippu Arkansasn vaakuna
Osavaltion lippu Osavaltion sinetti
Osavaltion lempinimi: The Natural State
Yhdysvaltain kartta, jossa Arkansas korostettuna
Yhdysvaltain osavaltiot
Pääkaupunki Little Rock
Suurin kaupunki Little Rock
Kuvernööri Mike Beebe (D)
Viralliset kielet englanti (ei ole)
Pinta-ala 137 732 km² (29.)
 - Maa-ala 134 856 km²
 - Vesiala 2 876 km² (2,09 %)
Väestö (2010)
 - Asukkaita 2 915 918 (32.)
 - Asukastiheys 21.17/km² (34.)
Liittovaltion osavaltioksi
 - Päivämäärä 15. heinäkuuta 1836
 - Järjestyksessä 25.
Aikavyöhyke Central: UTC-6
Leveyspiiri 33°N - 36°30'N
Pituuspiiri 89°41'W - 94°42'W
Leveys 385 km
Pituus 420 km
Pinnanmuodostus
 - Korkein kohta 839 m
 - Keskikorkeus 198 m
 - Matalin kohta 17 m
Lyhenteet
 - Postilyhenne AR
 - ISO 3166-2 US-AR
Sivusto www.state.ar.us
Liberty 2005 3.jpg
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

Arkansas’n osavaltio (engl. State of Arkansas) eli Arkansas [ˈɑɹkənsɔː] on osavaltio Yhdysvaltain eteläosassa, lähellä Mississippijokea.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Clinton-kirjasto.

Osavaltion itärajat myötäilevät enimmäkseen Mississippi-jokea.

Arkansas’n osavaltion pääkaupunki on Little Rock, joka on ainoa yli 100 000 asukkaan kaupunki. Muita suurehkoja kaupunkeja osavaltiossa ovat muun muassa Fort Smith, Fayetteville ja Pine Bluff.[1] Osavaltio rajoittuu pohjoisessa Missourin osavaltioon, idässä Mississippijoen takaisiin Tennesseen ja Mississippin osavaltioihin, eteläsuunnassa on Louisiana sekä lännessä pienen matkaa Texas sekä pitempi raja Oklahoman kanssa.

Luoteis-Arkansas kuuluu Ozarksin tasankoon, jolla sijaitsee Boston Mountains -vuorijono. Eteläosassa ovat Ouachita-vuoret ja näitä osia jakaa Arkansasjoki.

Arkansasin ainoa kansallispuisto on Hot Springsin kansallispuisto.

Vuoden kuumimmat kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Little Rockissa on yli 33 astetta. Kylmintä on tammikuussa, keskimääräinen alin lähellä nollaa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen eurooppalaisten tuloa nykyisen Arkansasin alueella asuivat caddot, quapawit ja Osage-intiaanit.[3]

Arkansas oli aikoinaan osa Louisianan territoriota, jonka Ranska myi Yhdysvalloille vuonna 1804.[4] Aluksi se ei kuulunut mihinkään osavaltioon, mutta 15. kesäkuuta 1836 siitä muodostettiin Yhdysvaltojen 26. osavaltio.[5]

Arkansasin intiaanit ajettiin ahtaalle 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Quapawit allekirjoitivat vuonna 1818 sopimuksen jolla luopuivat suuresta osasta metsästysmaistaan. Myöhemmin heidän käyttöönsä jäänyttä alaa pienennettiin, ja quapawit joutuivat muuttamaan useita kertoja.[6] Cherokeet pakotettiin muuttamaan muualta Arkansasiin, ja kun heille luvatulla alueella asuivat jo caddot, kahden heimon välille puhkesi sota. Caddojen päälliköt allekirjoittivat vuonna 1835 paperin jossa lupasivat olla palaamatta Arkansasiin. Nykyisin heimon päämaja on Oklahomassa.[7] Osaget lähtivät vuonna 1835 ensin Kansasiin ja sieltä reservaattiin Oklahomassa. Biisonilaumojen hävitys lisäsi intiaanien taloudellista ahdinkoa.[8]

Muiden etelävaltioiden tavoin Arkansas kuului orjavaltioihin, joissa osavaltion lait hyväksyivät orjuuden. Yhdysvaltain sisällissodan aikana se irtautui liittovaltiosta (6. toukokuuta 1861) ja liittyi Konfederaatioon, 11 osavaltion perustamaan uuteen liittovaltioon. Arkansas’ssa käytiin useita pieniä taisteluja sisällissodan aikana, kunnes Konfederaation joukot hävisivät ja Arkansas muiden etelävaltioiden tavoin liitettiin takaisin Yhdysvaltoihin.[9]

Suuren laman aikana Arkansasissa menetettiin monia työpaikkoja. Toisen maailmansodan varustelua varten perustettiin tehtaita, joissa tuotettiin räjähdysaineista ja muita tarvikkeita. Niihin syntyi 25000 työpaikkaa, useimmat naisille. Teollisuuden palkat olivat pieniä, joa monet muuttivat muihin osavaltioihin parempipalkkaisten töiden perässä.[10]

Sodan aikana Arkansasiin perustettiin leirejä sekä internoiduille amerikanapanilaisille, aseistakieltäytyjille että myöhemmin myös saksalaisille ja italialaisille sotavangeille.[10]

Rotuerottelu loppui Arkansasissa vasta vuonna 1957, jolloin liittovaltion sotajoukot pakottivat osavaltion joukot päästämään mustat ja valkoiset oppilaat samoihin kouluihin Little Rockissa.[9]

Bill Clinton on syntynyt Arkansasissa ja toimi Arkansasin kuvernöörinä kahdesti ennen kuin hänet valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi.[11]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkansasin parlamenttitalo Little Rockissa.

Arkansasin lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 35 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on 100 jäsentä. Parlamentti kokoontuu Little Rockissa vähintään joka toinen vuosi tammikuun toisena maanantaina,ja istuntokausi jatkuu ainakin 60 päivää.[12]

Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri. Vuodesta 2007 kuvernööri on demokraattisen puolueen Mike Beebe.[13]

Osavaltio on jaettu 75 piirikuntaan.[14]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkansas'n bruttokansantuote vuonna 2010 oli 103 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista 35. tilalla.[15]

Sosiaalimenot henkeä kohti ja palkkataso ovat Yhdysvaltojen alhaisimpien joukossa.[16]

Vuonna 2012 osavaltion suurimmat työnantajat olivat osavaltio itse, Wal-Martin ja Tyson Foodsin vähittäiskauppaketjut, Yhdysvaltojen liittovaltio ja kaksi terveydenhoitoalan konsernia.[17]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osavaltion väkiluku vuonna 2010 oli 2 915 918.[18] Väestöstä 80 prosenttia on valkoisia ja 15,7 prosenttia mustia. 95 prosenttia puhuu englantia[19] ja 3,3 prosenttia espanjaa.

Arkansasissa toimii useita yksityisiä ja julkisia yliopistoja. Vuonna 2014 4icu-arvioinnissa niistä parhaiksi arvioitiin Arkansas'n yliopisto Fayettevillessä ja sen toimipiste Little Rockissa sekä Keski-Arkansas'n yliopisto Conwayssä.[20]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkujaan Arkansasissa kehittyi kaksi erilaista kulttuuripiiriä: Missisippin tulvatasangoilla oli tyypillistä Etelävaltioiden elämää: suuria puuvillaviljelmiä, suumaanomistajia ja vuokraviljelijöitä. Vuoristoseuduilla taas elettin omavaraisviljelyllä ja pienimuotoisella metsänhoidolla. Talouden muutokset ja kaupungistuminen ovat muuttaneet kulttuuria 1970-luvulta alkaen.[16]

Ozark-vuorilla on kehittynyt omaperäistä kansantaidetta, musiikkia ja keramiikkaa. Osavaltion muissa osissa on vahvat perinteet gospel-musiikissa. Little Rockissa ja muissa kaupungeissa esitetään oopperaa ja balettia osittain harrastajavoimin.[16] Arkansasin sinfoniaorkesteri perustettiin vuonna 1966.[21]

Arkansasilainen Johnny Cash on päässyt sekä kantrin, rockin että gospelin Hall of Fameen.[22][23]

John Grisham on tunnettu arkansasilainen kirjailija. Jännitysromaanien lisäksi hän on kirjoittanut puolifiktiivisen teoksen lapsuudestaan Arkansasissa, A Painted House.[24] Mustan naiskirjailija Maya Angeloun teos I Know Why the Caged Bird Sings kertoo hänen traumaattisista kasvuvuositaan Arkansasissa.[25]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baseball on osavaltion ykkösurheilua, Arkansas Travelers on Little Rockin joukkue[16] ja Northwest Arkansas Naturals pelaa Springdalessa. Molemmat osallistuvat Texasin liigaan, jossa Arkansas Travelers sijoittui toiseksi vuonna 2013.[26][27]

Arkansas'n yliopiston joukkue Razorbacks pelaa amerikkalaista jalkapalloa. Se saa paljon huomiota, koska osavaltiossa ei ole omaa kansallisen pääsarjan joukkuetta.[28]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Citypopulation
  2. Little Rock Climatological Information World Meteorological Organization. Viitattu 1.2.2014.
  3. Native Americans Encyclopedia of Arkansas History & Culture. Viitattu 1.2.2014.
  4. Louisiana Purchase Encyclopedia of Arkansas History & Culture. Viitattu 1.2.2014.
  5. Arkansas Became a State June 15, 1836 Library of Congress. Viitattu 1.2.2014.
  6. Quapaw Encyclopedia of Arkansas History & Culture. Viitattu 1.2.2014.
  7. Caddo Nation Encyclopedia of Arkansas History & Culture. Viitattu 1.2.2014.
  8. Osage Encyclopedia of Arkansas History & Culture. Viitattu 1.2.2014.
  9. a b Arkansas Became a State June 15, 1836 (sivu 2) Library of Congress. Viitattu 1.2.2014.
  10. a b World War II Encyclopedia of Arkansas History & Culture. Viitattu 1.2.2014.
  11. Biography -- William J. Clinton Clinton Presidential Library and Museum. Viitattu 1.2.2014.
  12. Arkansas State Legislature US Legal. Viitattu 12.1.2014.
  13. Arkansas Governor Mike Beebe (englanniksi)
  14. Arkansas Counties - Populated Places in 75 Counties Home Town Locator. Viitattu 1.2.2014.
  15. Gross State Product Greyhill Advisors. Viitattu 22.12.2013.
  16. a b c d Arkansas Encyclopedia Britannica. Viitattu 12.1.2014.
  17. Arkansas’ Largest Employers -- 2012 6/2013. Arkansas Economic Development Commission. Viitattu 1.2.2014.
  18. 2010 Demographic Profile U. S. Census Bureau. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  19. Quick Facts US Census
  20. List of top Universities and Colleges in Arkansas by University Web Ranking. 4icu. Viitattu 1.2.2014.
  21. Arkansas Symphony Orchestra The Encyclopedia of Arkansas History & Culture. Viitattu 1.2.2014.
  22. Johnny Cash (1932–2003) The Encyclopedia of Arkansas History & Culture. Viitattu 1.2.2014.
  23. Johnny Cash Joins Gospel Hall of Fame 2011. Country Weekly. Viitattu 1.2.2014.
  24. John Grisham (1955–) The Encyclopedia of Arkansas History & Culture. Viitattu 1.2.2014.
  25. Maya Angelou (1928–) The Encyclopedia of Arkansas History & Culture. Viitattu 1.2.2014.
  26. San Antonio Wins Texas League Title Arkansas Travelers. Viitattu 1.2.2014.
  27. Texas League: Team Stats (Batting) MILB. Viitattu 1.2.2014.
  28. Razorbacks (Football Team) The Encyclopedia of Arkansas History & Culture. Viitattu 1.2.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimuskeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]