Gloria Steinem

Gloria Steinem
Gloria Steinem lehdistökokouksessa. Women's Action Alliance, 12. tammikuuta 1972.
Henkilötiedot
Koko nimi	Gloria Marie Steinem
Syntynyt	25. maaliskuuta 1934 Toledo, Ohio
Kuollut	2. syyskuuta 2026 (92 vuotta) New York
Kansalaisuus	yhdysvaltalainen
Ammatti	toimittaja, aktivisti
Toimittaja
Erikoistuminen	naisten oikeudet
Koulutus	Smith College
Lehti	Ms. sekä New York -lehdet
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.gloriasteinem.com
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Gloria Marie Steinem (25. maaliskuuta 1934 Toledo, Ohio – 2. syyskuuta 2026 New York) oli yhdysvaltalainen feministi, journalisti ja naisasianainen. Hän oli Ms.-aikakauslehden perustaja ja alkuperäinen kustantaja sekä naisten politiikkaan osallistumisen edistäjä. Steinem muistetaan myös New York -lehden kolumnistina

Varhainen elämä

Gloria Steinem syntyi Toledossa, Ohiossa. Isä Leo Steinem oli yhdysvaltainjuutalainen kiertävä antiikkikauppias. Glorian äiti oli skotlantilaista alkuperää oleva presbyteeri, mutta Gloria sai teosofiaan pohjautuneen kasvatuksen. Sittemmin hänet kastettiin 10-vuotiaana kongregationalistisen kirkon jäseneksi. Steinemin isoäiti Ruth Nuneviller oli syntynyt Saksassa, mutta tämä sukuhaara on alkujaan Venäjältä. Eniten Gloria tunsi kuitenkin vetoa juutalaisuuteen, erityisesti sen feministisiin piirteisiin. Hän ei koskaan kokenut itseään kristityksi, vaan halusi puolustaa juutalaisia, jos näki sen tarpeelliseksi.

Steinemin vanhemmat erosivat 1944. Hän jäi elämään äitinsä kanssa, kun samalla myös hänen isosiskonsa muutti opiskelemaan. Hän huolehti sairaasta äidistään ja auttoi perhettään yhdessä siskonsa Susannen kanssa. Vuosia myöhemmin Steinem kuvasi suhdettaan äitiinsä keskeiseksi yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden ymmärtämisessä. 34-vuotiaana Ruth kärsi hermoromahduksen minkä seurauksena hänestä tuli invalidi, joka kärsi harhakuvitelmista, jotka toisinaan kääntyivät väkivaltaisiksi. Hän ei kyennyt työntekoon ja pelkäsi yksinoloa. Ruth vietti kuukausia henkisesti häiriintyneille tarkoitetuissa parantoloissa. Ennen sairauttaan hän oli valmistunut Oberlin Collegesta, työskennellyt sanomalehtitoimittajana ja opettanut vuoden laskentoa college-tasolla. Steinemin isä kuitenkin vaati että Ruth luopuu urastaan ja erosi hänestä Ruthin sairastuttua. Lääkäreiden apaattisuus ja ammattisuuntautuneiden naisten sosiaalinen syrjintä vakuuttivat Gloria Steinemin siitä, että naiset tarvitsivat kipeästi sosiaalista ja poliittista yhdenvertaisuutta.

Gloria Steinem kävi Waite High Schoolia Toledossa, valmistui Western High Schoolista Washingtonissa ja kävi Smith Collegea, missä hän oli myöhemminkin aktiivinen.

Ura

Ensimmäiset vuodet freelancerina

Gloria Steinem (oikealla) ja Alice Walker vuonna 2009

Valmistuttuaan Steinem sai Chester Bowles -stipendin, jonka turvin hän pystyi opiskelemaan ja tekemään tutkimusta Intiassa. Siellä hän kiinnostui erityisesti ruohonjuuritason aktivismista. Kiinnostus näkyi myöhemmin myös Steinemin järjestötyössä.

Steinem toimi Yhdysvaltoihin palattuaan Independent Research Servicen johtajana. Järjestön tarkoituksena oli tukea yhdysvaltalaisia opiskelijoita, jotka halusivat mennä Eurooppaan kommunistien nuortenleireille edistämään Yhdysvaltain asiaa. Ramparts-lehti palasti 1967, että järjestö oli osittain Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n rahoittama. Monet kritisoivat Steinemia myöhemmin, mutta tämä itse totesi, ettei CIA missään vaiheessa yrittänyt vaikuttaa järjestön toimintaan.

Steinem aloitti uransa journalistina freelancerina, ja hän kirjoitti tekstejä useisiin julkaisuihin. Naisilla ei 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla ollut oikein mahdollisuuksia kirjoittaa muusta kuin naisten asioista. Hän olisi halunnut kirjoittaa politiikasta, mutta hänelle annettiin pääasiassa julkkis- ja muotiaiheita.

Poliittinen herätys ja aktivismi

Steinem sai kansallista huomiota 1963, kun hän kirjoitti paljastuskirjoituksen Hugh Hefnerin Playboy Clubilta. Show-lehti oli palkannut hänet menemään työskentelemään Playboy Bunnyksi (”puputytöksi”) paljastamaan klubin työskentelyolosuhteet. Artikkeli ”I Was a Playboy Bunny” paljasti klubin seksismin ja alipalkitun työn. Steinem sai mainetta reportaasistaan, mutta toisaalta hän myös jonkin aikaa katui sen kirjoittamista, sillä toiset leimasivat hänet sen perusteella kevytmieliseksi.

Steinem oli vuonna 1968 perustamassa New York -lehteä. Hän alkoi kirjoittaa lehteen politiikasta, kuten vaalikampanjoista, sekä yhteiskunnallisista aiheista, kuten naisten vapautusliikkeestä. Hänen kerran kuukaudessa ilmestyneen kolumninsa nimi oli ”The City Politic”. Kolumnin kautta Steinem sai myös erilaisia poliittisia tukitehtäviä. Hän toimi muun muassa vallankumouksellisen mustan feministin Angela Davisin puolustusrahaston taloudenhoitajana ja tuki Norman Maileria tämän New Yorkin vuoden 1969 pormestarinvaalien kampanjassa. Steinem harkitsi jopa lähtemistä mukaan ehdokkaaksi kaupungin pääkirjanpitäjäksi.

Steinem kertoi vuoden 2011 dokumentissa, että hänen feministinen heräämisensä tapahtui 1969, kun hän haastatteli Greenwich Villagessa naisia, joille oli tehty laiton abortti. Steinemille oli tehty abortti Englannissa 1957, ja häntä raivostutti naisten kohteleminen rikollisina. Hänen ensimmäinen avoimesti feministinen esseensä oli ”After Black Power, Women’s Liberation”.

Steinem puhui vuonna 1969 ensimmäisen kerran myös julkisesti, kun hän kertoi abortin laillistamista ajaneessa tapahtumassa hänelle tehdystä abortista. Steinem koki julkisen puhumisen usein vaikeaksi, ja hän koki lähes fobiaa sitä kohtaan. Hän kutsui usein jonkun vierelleen puhumaan helpottaakseen jännitystään. Hänestä ja Dorothy Pitman Hughesista otettiin 1971 aikakauden tunnuskuva, jossa he ovat lavalla nyrkit kohotettuna solidaarisuudesta pystyyn.

Steinem ja journalistit Patricia Carbine ja Letty Cottin Pogrebin olivat 1970-luvun alussa perustamassa Ms.-lehteä, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1971 New Yorkin ekstralehtenä. Itsenäisesti se ilmestyi ensimmäisen kerran seuraavana vuonna. Ensimmäinen itsenäinen numero ilmestyi tammikuussa 1972, ja kaikki 300 000 lehteä myytiin kahdeksassa päivässä. Toimitus sai myös tuhansia kiitollisia viestejä lukijoilta. Lehteä alettiin julkaista säännöllisesti heinäkuussa. Steinem kirjoitti lehteen 15 vuoden ajan.

Steinem alkoi entistä enemmän osallistua myös naisten oikeuksia ajaviin tapahtumiin ja oli ahkera puhuja ympäri Yhdysvaltoja. Hän oli 1971 perustamassa poliitikkojen Bella Abzugin ja Shirley Chisholmin sekä aktivistien Fannie Lou Hamerin ja Betty Friedanin kanssa National Women’s Political Caucusia. Se ajoi perustuslakiin yhtäläisten oikeuksien lisäystä ja edisti naisten mahdollisuuksia tulla valituksi poliittisiin tehtäviin. Muita Steinemin perustamia järjestöjä olivat muun muassa Women’s Action Alliance (1971), Voters for Choice (1977) ja Women’s Media Center (2005).

Steinem osallistui aktiivisesti politiikkaan ja presidentinvaalikampanjoihin aina vuoden 1952 Adlai Stevensonin kampanjan tukemisesta lähtien.

Yksityiselämä

Steinemin sosiaalinen elämä oli varsin vilkasta, ja hänellä oli useita suhteita vaikutusvaltaisiin miehiin. Hän oli kuitenkin vapaaehtoisesti lapseton ja meni naimisiinkin vasta vanhemmalla iällä. Lapsettomuutta hän ei katunut missään vaiheessa, ja hän kertoi 82-vuotiaana, ”ettei jokaisen kohdullisen pidä saada lasta, kuten ei jokaisen äänihuulellisenkaan pidä alkaa oopperalaulajaksi”.

Steinemilla oli elämänsä aikana suhde muun muassa ohjaaja Mike Nicholsin ja kiinteistö- ja kustannusmoguli Mortimer Zuckermanin kanssa. Steinem sanoi 2026 haastattelussa Ford Foundationin entistä johtajaa Franklin A. Thomasia elämänsä rakkaudeksi.

Vuonna 2000 Steinem meni naimisiin Etelä-Afrikassa syntyneen aktivistin David Balen kanssa. He olivat naimisissa vain kolme vuotta Balen kuoltua aivolymfoomaan 30. joulukuuta 2003. Heidän avioliittonsa taustalla huhuttiin Balen green card -oleskeluluvan tarve. Steinem kiisti alkujaan huhut, mutta myönsi vuosia myöhemmin sen olleen liiton taustalla.

Feministiset näkökannat

Steinemin asenne ja näkökannat feministisiin kysymyksiin vaihtelivat vuosien mittaan. Hän kannatti oikeutta aborttiin ja vastusti pornografiaa (erotuksena erotiikasta). Steinemin naisten sukupuolielinten silpomista käsittelevä artikkeli toi aiheen amerikkalaisten tietoisuuteen. Hän tuomitsi transsukupuolisuuden ”kirurgiset leikkaukset omalla kehollaan”. Tunnettu on Steinemin lause: ”If the shoe doesn’t fit, must we change the foot?”, ’Jos kenkä ei sovi, pitääkö jalkaa muuttaa?’.

Myöhemmin Steinem puolusti transsukupuolisten oikeuksia ja pahoitteli aikaisempia kirjoituksiaan. Hänen mukaan transihmiset ja naiset kohtaavat osittain samoja ongelmia, jotka liittyvät terveydenhuoltoon, häirintään ja syrjintään työelämässä, ja hän piti transihmisten oikeudellisen yhdenvertaisuuden saavuttamista yhtenä HLBT-liikkeen laiminlyödyimmistä tavoitteista.

Steinemin mukaan HLBT-oikeudet ja feminismi ovat sidoksissa toisiinsa. Hänen mukaansa homojen oikeuksia ajavat ja naisten oikeuksia ajavat taistelevat samaa vihollista vastaan.

Carolyn Heilbrun julkaisi vuonna 1995 Steinemin elämäkerran The Education of A Woman: The Life and Times of Gloria Steinem.

Teoksia

• The Thousand Indias (1957)
• The Beach Book (1963)
• Outrageous Acts and Everyday Rebellions (1983)
• Marilyn: Norma Jean (1986)
• Revolution from Within (1992)
• Moving beyond Words (1993)