Vallankaappaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
François Bouchot, Napoleon Bonaparte Brumairekuun 18. päivän vallankaappauksessa viidensadan neuvoston edessä Saint-Cloudissa 10. marraskuuta 1799, 1840.

Vallankaappaus tarkoittaa valtion johdon syrjäyttämistä äkillisellä, yleensä sotilaallisella, hankkeella. Usein tärkeimmät hallintorakennukset miehitetään, joukkotiedotusvälineistä tärkeimmät otetaan haltuun ja valtiojohto pidätetään tai ajetaan maanpakoon.

Vallankaappauksesta voidaan käyttää erilaisia sanoja, kuten sotilasvallankaappaus, coup d'État, putsch tai palatsivallankaappaus. Vallankaappauksessa pieni ryhmä pyrkii kumoamaan olemassa olevan hallinnon. Vallankumous, saavuttaa yleensä suuria ihmisjoukkoja, kun taas vallankaappaus on vallan muuttamista ylhäältä käsin niin, että hallituksen johtajat vaihdetaan äkillisesti. Vallankaappaus muuttaa harvoin maan sosiaali- ja talouspolitiikkaa perusteellisesti, eikä se jaa valtaa merkittävästi kilpailevien poliittisten ryhmien kesken.[1]

Vallankaappauksen edellytyksenä on asevoimien enemmistön ja väestön pysyminen passiivisena sekä joidenkin sotilasosastojen tuki.[2] Joskus hallitukselle uskolliset ja vallankaappausta tukevat sotilasosastot ottavat yhteen. Monissa kehitysmaissa vallankaappaukset ovat yleisiä, lähinnä heikon demokraattisen perinteen takia. Eniten vallankaappausyrityksiä on tehty Boliviassa, 23 kappaletta, ja Argentiinassa, 20 kappaletta.[3]

Vallankaappaukset olivat yleisiä 1960- ja 1970-luvulla. Huippuvuonna 1966 tehtiin 18 sotilasvallankaappausta tai yritystä. 1990-luvulta lähtien vallankaappauksia on tehty paljon vähemmän, vain pari kertaa vuodessa. Tämä johtuu ainakin kylmän sodan päättymisestä. Kylmän sodan aikana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto tukivat omien ideologioidensa mukaisia vallankaappauksia. Toinen syy kaappausten vähenemiseen on, että nykyään vallankaappaus laukaisee kansainvälisiä taloudellisia pakotteita, mikä voi ajaa maan talousahdinkoon.[3]

Afrikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ibrahim Traoré, Burkina Fason vallan kaapannut sotilas.

Eräs vallankaappauksen määritelmä on, että se on armeijan tai muiden siviiliviranomaisten laiton ja avoin yritys syrjäyttää vallassaolevia johtajia. Tällaisia yrityksiä tutkineet ovat tunnistaneet Afrikassa yli 200 yritystä 1950-luvun jälkeen. Jos onnistumiseksi määritellään yli seitsemän päivän kesto, noin puolet näistä on onnistunut. Eniten onnistuneita vallankaappauksia on ollut Burkina Fasossa, jossa on ollut yhdeksän onnistunutta vallankaappausta ja vain yksi epäonnistunut.[4]

Osallistuneet kiistävät joskus valtaan puuttumisen olevan vallankaappaus. Huhtikuussa 2021 Tšadin johtajan Idriss Débyn kuoleman jälkeen armeija nimitti hänen poikansa väliaikaiseksi presidentiksi, joka johtaa siirtymäkauden sotilasneuvostoa. Hänen vastustajansa kutsuivat sitä "dynastiseksi vallankaappaukseksi". Tutkijoiden mukaan vallankaappausten johtajat kiistävät lähes poikkeuksetta heidän toimintansa olleen vallankaappaus, jotta heidän toimintansa näyttäisi lailliselta.

Vuosina 1960-2000 Afrikassa oli keskimäärin noin neljä vallankaappausyritystä vuodessa. Afrikan maissa on ollut yhteisiä olosuhteita vallankaappauksille, kuten köyhyys ja huono taloudellinen tulos. Yksi vallankaappaus maassa edeltää usein sitä seuraavia.[4]

Vuonna 2021 Tšadissa, Malissa, Guineassa ja Sudanissa oli vallankaappaukset ja samana vuonna epäonnistuneita sotilaallisia kaappausyrityksiä oli Nigerissä ja Sudanissa.

Syyskuussa 2021 YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi olevansa huolissaan siitä, että sotilasvallankaappaukset ovat tulleet takaisin, ja syytti kansainvälisen yhteisön kyvyttömyyttä vastata sotilaallisiin väliintuloihin. Hän sanoi, että "Geopoliittiset jakautumiset heikentävät kansainvälistä yhteistyötä ja... rankaisemattomuuden tunne yleistyy". Myös alan tutkija uskoo, että alueellisten ja kansainvälisten elinten lievä lähestymistapa on auttanut vallankaappausjohtajia tekemään vähäisiä myönnytyksiä niiden valmistautuessa pidempään vallassaoloon.[4]

Vuosien 1952 ja 2022 välillä eniten onnistuneita ja epäonnistuneita vallankaappauksia Afrikassa on ollut Sudanissa (16), Burundissa (11), Burkina Fasossa (10), Ghanassa (10), Sierra Leonessa (10), Komoreissa (9) ja Guinea Bissaussa (9). Kahdeksan kaappausta on ollut Nigeriassa, Beninissä ja Malissa.[4]

Afrikassa on järjestetty enemmän vallankaappauksia kuin missään muussa maanosassa. Vuodesta 2017 lähtien kirjatuista 14 vallankaappauksesta kaikki Myanmaria lukuun ottamatta ovat olleet Afrikassa.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Coup D’etat | Definition, Examples, & Facts | Britannica www.britannica.com. Viitattu 7.12.2022. (englanniksi)
  2. Otavan suuri ensyklopedia. Osa 10, s. 7631. Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-06271-9.
  3. a b Frilander, Aino: Mitä tapahtui sotilasvallankaappauksille? Niitä on aiempaa vaikeampi tehdä, selittää maailmanpolitiikan professori Helsingin Sanomat. 4.2.2019. Viitattu 26.10.2019.
  4. a b c d e Are military takeovers on the rise in Africa? BBC News. 7.1.2019. Viitattu 7.12.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]