1972

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

tammikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

helmikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

huhtikuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

toukokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

heinäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 8. heinäkuuta - Itä-Suomessa riehui voimakas ukonilma, joka aiheutti myrskytuhoja erityisesti Puumalassa.[3]
  • 9. heinäkuutaItä-Saksa syytti Länsi-Saksaa Suomen hallituksen painostamisesta Saksojen tunnustamisessa ja Euroopan turvallisuuskokouksen järjestämisessä. Länsi-Saksan hallitus oli toukokuussa ilmoittanut, ettei Suomi saanut tunnustaa Itä-Saksaa, mikäli se toivoi Helsinkiä Euroopan turvallisuuskokouksen pitopaikaksi.
  • 12. heinäkuutaOpetusministeriö lähetti kouluhallitukselle kirjelmän, jonka mukaan koulut eivät saisi puuttua oppilaiden kuulumiseen poliittisiin järjestöihin eikä poliittisten tunnusten käyttöön vaatetuksessa.
  • 18. heinäkuutaAnwar Sadat karkotti 20 000 Neuvostoliiton neuvonantajaa Egyptistä.
  • 19. heinäkuuta − Pääministeri Rafael Paasio esitti presidentti Urho Kekkoselle hallituksensa eronpyynnön. Paasion mukaan vähemmistöhallituksen ”hartiat olivat liian kapeat” Suomen ja EEC:n välisen vapaakauppasopimuksen viemiseen eteenpäin.
  • 20. heinäkuuta – Kiina ilmoitti virallisesti entisen puolustusministerin Lin Biaon kuolemasta ja maan johtajan Mao Zedongin murhaamiseen tähdänneestä salaliitosta, jota Lin Biaon kerrottiin johtaneen.
  • 21. heinäkuuta – ”Veriperjantai”, 20 pommia räjähti Belfastin keskustassa (ks. IRA).
  • 21. heinäkuuta – SMP:n 18-henkinen eduskuntaryhmä repesi kahtia. Kaksitoista kansanedustajaa hyökkäsi puheenjohtaja Veikko Vennamoa vastaan syyttäen häntä itsevaltaisuudesta puolueessa ja sanoen hänen tehneen toiminnallaan puolueen yhteistyökelvottomaksi sekä oikealle että vasemmalle. Syytösten aiheena oli myös se, että SMP:n kansanedustajat olivat joutuneet sitoutumaan huomattaviin taloudellisiin velvoitteisiin puoluetta kohtaan.
  • 22. heinäkuutaRuotsi, Islanti, Sveitsi, Itävalta ja Portugali allekirjoittivat vapaakauppasopimukset Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa Brysselissä. Neuvotteluihin osallistuneen Suomen osalta sopimuksen allekirjoittaminen lykättiin.

elokuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. syyskuutaBobby Fischer voitti Reykjavíkissa ensimmäisenä yhdysvaltalaisena shakin maailmanmestaruuden kukistettuaan Boris Spasskin.
  • 3. syyskuutaLasse Virén voitti 10 000 m:n juoksun ME-ajalla Münchenin olympialaisissa.
  • 5. syyskuutaKalevi Sorsan hallitus aloitti työnsä.
  • 5. syyskuuta – Pohjois-Karjala-projekti alkoi. Suomalaisten miesten keskimääräinen elinikä oli todettu yhdeksi Euroopan alhaisimmista (65–66 vuotta). Syynä tähän olivat tupakoinnin, liikunnan puutteen ja epäterveellisen ruokavalion aiheuttamat sydän- ja verisuonitaudit. Ongelma oli erityisen vaikea Itä-Suomessa.
  • 5. syyskuuta – Münchenin verilöyly alkoi: 11 israelilaista urheilijaa kuoli, kun ”Musta syyskuu” valtasi olympiakylän.
  • 6. syyskuuta – Ruoppaaja Nostaja kaatui ja upposi kovassa merenkäynnissä Pietarsaaren edustalla. Aluksen työntekijöistä 16 hukkui ja vain viiden onnistui pelastautua.
  • 8. syyskuutaSMPn eduskuntaryhmä hajosi, kun 12 edustajaa poistui ryhmäkokouksesta.
  • 8. syyskuuta − Israelin ilmavoimien lentokoneet hyökkäsivät Syyrian ja Libanonin alueilla olleita arabitukikohtia vastaan, jolloin liki 200 ihmistä kuoli tai loukkaantui. Iskua pidettiin kostona Münchenin verilöylystä.
  • 8. syyskuuta − Tanskan kansankäräjät hyväksyi maan liittymisen EEC:n jäseneksi vuoden 1973 alusta.
  • 10. syyskuuta – Lasse Virén voitti 5 000 m:n juoksun ja Pekka Vasala 1 500 m:n juoksun Münchenin olympialaisissa.
  • 13. syyskuuta – Ugandan johtaja Idi Amin ilmoitti, että ne aasialaiset, jotka eivät ole määräaikaan mennessä poistuneet Ugandasta, pidätetään ja suljetaan vankileireille.
  • 14. syyskuuta – Länsi-Saksa ja Puola solmivat diplomaattisuhteet.
  • 15. syyskuuta − SDP:n kansanedustaja Veikko Helle valittiin eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi Esko Niskasen siirryttyä valtiovarainministeriksi.
  • 17. syyskuutaUganda ilmoitti, että sen alueella on tansanialaisjoukkoja.
  • 21. syyskuutaFilippiinien presidentti Ferdinand Marcos asetti koko maan poikkeustilaan.
  • 24. syyskuuta – Yli 30 ihmistä sai surmansa yökerhon palossa Kreikkaan kuuluvalla Rodoksen saarella. Valtaosa uhreista oli pohjoismaalaisia.
  • 25. syyskuuta – Norjalaiset torjuivat maansa EEC-jäsenyyden neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.
  • 29. syyskuutaKiina ja Japani lakkauttivat maiden välisen sotatilan ja solmivat diplomaattisuhteet. Japani tunnusti Kiinan kansantasavallan hallituksen ainoaksi Kiinan lailliseksi hallitukseksi, minkä seurauksena Taiwan katkaisi diplomaattisuhteensa Japaniin.
  • 30. syyskuutaRuotsissa vihittiin käyttöön Euroopan pisin maantiesilta, joka yhdistää Öölannin mantereeseen. Kalmarin salmen ylittävän runsaan kuuden kilometrin pituisen sillan rakennustyö kesti neljä ja puoli vuotta.

lokakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. lokakuuta – Viimeiset raitiovaunut lopettivat liikennöintinsä Turussa.
  • 1. lokakuuta – Suomessa alkoivat kunnallisvaalit. Parhaiten menestyivät SDP ja Kokoomus, pahimmat tappiot kärsivät SMP ja TPSL.
  • 1. lokakuuta – Arkkipiispa Martti Simojoki vihki Helsingin hiippakunnan uuden piispan Aimo T. Nikolaisen virkaansa Helsingin tuomiokirkossa.
  • 4. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus syytti kahta puolueen kansanedustajaa, Heikki Kainulaista ja Mauno Kurppaa SMP:n hajottamisesta ja päätti, etteivät he saa kahteen kuukauteen osallistua eduskuntaryhmän työskentelyyn. Seuraavana päivänä puoluehallitus teki saman päätöksen vielä kahden muun kansanedustajan, Lauri Linnan ja Artturi Niemelän osalta. Päätösten kohteina olleet kansanedustajat pitivät päätöksiä puolueen sääntöjen vastaisina.
  • 7. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus katsoi 12 niskuroivan kansanedustajan eronneen puolueesta ja julisti jäljelle jääneen kuuden henkilön ryhmän SMP:n ainoaksi eduskuntaryhmäksi.
  • 8. lokakuutaTekniikan Maailma -lehden päätoimittaja Rauno Toivonen valittiin Suomen Kirjailijaliiton uudeksi puheenjohtajaksi.
  • 13. lokakuutaAndien lento-onnettomuus: Uruguaysta Chileen rugby–joukkueen pelaajia kuljettanut lentokone putosi Andeilla. Onnettomuudesta säilyi hengissä 16 ihmistä, jotka löydettiin vasta 20. joulukuuta. Selviytyneet olivat joutuneet syömään törmäyksessä menehtyneiden ruumiita selvitäkseen hengissä.
  • 13. lokakuuta – Noin 100 000 oppilasta liki 500 oppikoulusta eri puolilta Suomea osallistui Teiniliiton järjestämään taksvärkkiin Nguyen Van Troi -lastensairaalan rakentamiseksi Pohjois-Vietnamiin.
  • 14. lokakuuta – SMP:n sisäinen kriisi kärjistyi, kun puolue-edustajisto erotti Heikki Kainulaisen ja Mauno Kurpan puolueesta.
  • 14. lokakuuta − Suomalaisen teatterin satavuotisjuhlavuoden kaksipäiväinen pääjuhla alkoi Porissa.
  • 16. lokakuutaMaailman Luonnonsäätiön (WWF) Suomen osasto perustettiin.
  • 16. lokakuuta – "Creedence Clearwater Revival" -yhtye hajosi lopullisesti.
  • 17. lokakuuta – SMP:n eduskuntaryhmä hajosi lopullisesti.
  • 24. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Alankomaihin.
  • 25. lokakuuta – SMP:n ryhmähuone eduskuntatalossa jaettiin väliseinällä kahtia.[4]
  • 28. lokakuutaSDP, Keskustapuolue ja SKDL pääsivät yhteisymmärrykseen presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla. Tämä asia niputettiin yhteen Suomen EEC-sopimuksen kanssa.
  • 29. lokakuutaMusta syyskuu kaappasi Lufthansan koneen Turkin yllä ja vaati kolmen jäsenensä vapautusta.
  • 31. lokakuuta – Ruotsalaisessa Dagens Nyheterissä, norjalaisessa Dagbladetissa ja suomalaisessa Vasabladetissa julkaistiin toimittaja Tor Högnäsin laatima artikkeli, jossa selostettiin presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton johdon Zavidovossa Moskovan lähistöllä elokuun lopulla käymiä salaisia keskusteluja. Artikkeliin sisältyi useita sanatarkkoja lainauksia Kekkosen tekemästä salaisesta neuvottelumuistiosta. Suomen ulkoministeriö kiisti tuoreeltaan artikkelissa esitetyt väitteet siitä, että Neuvostoliitto ei olisi pitänyt Suomen ja Euroopan talousyhteisön (EEC) välistä vapaakauppasopimusta suotavana.
  • 31. lokakuuta – Eduskunta määräsi puhemiesneuvoston ehdotuksesta SMP:n puheenjohtajan, kansanedustaja Veikko Vennamon järjestysrikkomusten vuoksi kahden viikon työskentelykieltoon. Tätä eduskunnan ankarinta sisäistä kurinpitokeinoa oli aiemmin käytetty vain kahdesti. Vennamo oli syyttänyt puhemiesneuvostoa ja eduskunnan virkamiehiä ”seteliselkärankaisiksi” nimeämänsä SMP:n opposition suosimisesta ja virkavelvollisuuksien rikkomisesta.

marraskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brasilialainen Formula 1 -kuljettaja Rubens Barrichello.

heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vuosisatamme kronikka, s. 1014. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
  2. http://www.guardian.co.uk/world/2009/jan/13/flight-attendant-record-fall-hoax
  3. http://www.myrskyvaroitus.com/site/content/view/29/54/#1970-1975
  4. Mitä-Missä-Milloin 1974, Otava 1973, Helsinki, s. 19.
  5. Pauli Kojo (päätoim.): Mitä missä milloin 1974 – Kansalaisen vuosikirja, s. 25-26. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1973. ISBN 951-1-01072-7.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1972.