Iitti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Päätettä -iitti käytetään myös happiatomeja sisältävien anionien nimissä.
Iitti
Itis
Iitti.vaakuna.svg Iitti.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Mankalan voimalaitos sijaitsee Iitissä.
Mankalan voimalaitos sijaitsee Iitissä.
Sijainti 60°53′20″N, 26°20′20″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kouvolan seutukunta
Kuntanumero 142
Hallinnollinen keskus Kausala
Perustettu 1539/1865
Kokonaispinta-ala 687,09 km²
178:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 589,84 km²
– sisävesi 97,25 km²
Väkiluku 6 766
142:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 11,47 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,5 %
– 15–64-v. 57,7 %
– yli 64-v. 27,8 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,9 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 20,75 %
181:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Riku Rönnholm
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Muut
 • KD

11
8
4
3
1
www.iitti.fi

Iitti (ruots. Itis[7]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan luoteisosassa. Kunnassa asuu 6 736 ihmistä,[8] ja sen pinta-ala on 685,09 km², josta 97,26 km² on vesistöjä.[9] Väestötiheys on 12,2 asukasta/km².

Vuonna 2021 Iitti siirtyy Kymenlaakson maakunnasta osaksi Päijät-Hämeen maakuntaa.[10]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitin kuntakeskus on valtatie 12:n varrella oleva Kausala, jossa sijaitsee muun muassa rautatieasema. Iitin kirkonkylä sijaitsee pohjoisempana. Sitä ympäröi lännessä Iitin Kirkkojärvi, idässä Urajärvi ja pohjoisessa Pyhäjärven Pelinginselkä. Iitin naapurikunnat ovat Heinola, Kouvola, Lahti, Lapinjärvi ja Orimattila.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitin kirkkopitäjä perustettiin vuonna 1539 Hollolan kirkkopitäjästä silloisten Hollolan, Lappeen ja Vehkalahden kirkkopitäjien ja Hämeen ja Karjalan raja-alueelle. Vuosina 1743–1812 Ruotsin ja Venäjän raja kulki Iitin itäpuolitse. Riihimäki–Pietari-radan rakentaminen 1860-luvun lopulla vaikutti siihen, että Iitin kirkonkylä jäi syrjään ja Kausalasta alkoi muodostua kunnan keskustaajama.[11]

Iitistä on erotettu Valkeala (1640), Jaala (1879) ja osittain Kuusankoski (1921). Kuusankosken itsenäistymisen myötä Iitti menetti suurimman osan teollisuusseuduistaan.[11] Iitti kuului aiemmin Uudenmaan lääniin, kunnes se siirrettiin vuonna 1948 osaksi Kymen lääniä ja Kymenlaakson maakuntaa.

Iitin kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2011 kunnanhallituksen esityksen, jonka mukaan Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan. Yksi peruste siirrolle on se, että Iitti kuuluu jo Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään. Maankäytöstä vastaavan ympäristöministeriön mielestä Iitti suuntautuu selkeästi Kymenlaaksoon ja Kouvolan seutuun.[12][13] Asiasta teki lopullisen päätöksen valtioneuvosto, joka hylkäsi Iitin ehdotuksen maakuntajaon muuttamisesta toukokuussa 2015.[14] Toukokuussa 2016 valtioneuvosto kuitenkin hyväksyi Iitin siirtymisen Päijät-Hämeen maakuntaan vuoden 2019 alussa.[15]

Iitissä on tekeillä kuntaliitosselvitys Päijät-Hämeen kuntien kanssa. Valtuusto teki 25. kesäkuuta 2013 päätöksen selvityksen aloittamisesta.[16]

Koulutus ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusopetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitin kuntakeskuksessa, Kausalassa sijaitsee Kausalan alakoulu, Valtatie 12:n varrella ja Iitin yläkoulu, Kouvolan ja Lahden välisen rautatien varrella.

Toinen aste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausalassa sijaitsee Iitin lukio, jossa opiskelee kaikki Iitin lukiolaiset. Ammatillista koulutusta annetaan itänaapurissa Kouvolan kaupungissa, jossa toimii Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO).


Kirjastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausalassa toimii Iitin kirjasto. [17]

Liikunta ja vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitin kuntakeskuksessa, Kausalassa Valtatie 12:n varrella sijaitsee Ravilinnan urheilukeskus. Siellä sijaitsee ravirata, yleisurheilukenttä, liikuntahalli sekä muita liikuntatiloja ja vuonna 2013 valmistunut Iitin jäähalli. Tämän lisäksi mm. Iitin yläkoulussa ja Iitin lukiossa on omat liikuntasalit.

Kausalan pohjoispuolella lähellä Iitin kirkonkylää, Radansuussa Urajärven rannalla sijaitsee Iitti Golf -niminen golfkeskus ja uimaranta sekä leirintäalue.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Iitin väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 770
1985
  
7 690
1990
  
7 889
1995
  
7 687
2000
  
7 534
2005
  
7 265
2010
  
7 005
2016
  
6 889
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Iitissä oli 6 820 asukasta, joista 4 046 asui taajamissa, 2 707 haja-asutusalueilla ja 67 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Iitin taajama-aste on 59,9 %.[19] Iitin taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[20]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kausala 3 815
2 Iitin kirkonkylä 231

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Iitissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Iitin alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[22]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anttila, Haapakimola, Haapalahti, Haukkala[23], Hiisiö, Huhdasjärvi,Huutotöyry, kirkonkylä, Isokylä, Jokue, Kalaksue, Kauramaa, Kausala (Kausansaari), Koliseva, Konttila, Koskenniska, Kukonoja, Kuukso, Kuusanniemi, Kymentaka (Kymentausta), Kyrönkylä, Kyöperilä, Leppäniemi, Lyöttilä, Mankala, Maunuksela, Muikkula, Munakallio, Myllytöyry, Niinimäki, Nirvinen, Palojärvi, Parikka, Pentinmäki, Perheniemi, Piilahti, Pyörylä, Radansuu, Ruokoniemi, Saaranen, Salonsaari, Sampola, Savijoki, Siikakoski, Sitikkala, Säkkilänmaa, Säyhtee, Sääskjärvi, Taasia, Tapola, Tillola, Vuolenkoski, Väärtti.

Postinumeroalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asteriskillä (*) merkityt alueet ulottuvat myös toisen kunnan alueelle. Kahdella asteriskillä (**) merkityt alueet kuuluvat vain pieniltä osin Iitin alueelle.

Postinumero ja toimipaikka Alueen nimi Väkiluku Huomautus
16100 Uusikylä Uusikylä 1 366** Suurin osa alueesta sijaitsee Lahden puolella.
45740 Kuusankoski Maunuksela 2 778** Suurin osa alueen väestöstä asuu Kouvolassa, mutta pinta-alasta suurin osa ja jonkin verran asukkaita on Iitissä.
47310 Haapa-Kimola Haapa-Kimola 245
47400 Kausala Kausala 4 638
47440 Sääskjärvi Sääskjärvi 143
47450 Perheniemi Perheniemi 260
47460 Hiisiö Hiisiö 69* Alue ulottuu myös Lahden puolelle.
47490 Mankala Mankala-Hiisiö 324* Alue ulottuu myös Lahden puolelle.
47520 Iitti Iitti kk. 166
47540 Löyttilä Löyttilä 178* Muutama alueen talous on Kouvolan puolella.
47610 Kymentaka Kymentaka 135
47650 Kimola Kimola 201** Suurin osa alueesta sijaitsee Kouvolan puolella. Iitin puolella vain muutama talous.

Tunnettuja iittiläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lampahkäppä, potaattiloota, kaalinlehdellä paistettavat ruispuolukkaleivonnaiset lehikäiset luumukiisselillä sekä juustokehässä paistettava Iitin juusto.[24]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Kuntavaalit 2017, Iitti Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Mikko Heikkilä: Iidesjärvi ja Iisalmi pisteenä Iin päälle - tutkielma Suomen Ii-alkuisten paikannimien alkuperästä ja suhteesta lapinrauniohin. Muinaistutkija, , nro 3/2015, s. 30-48. Suomen arkeologinen seura.
  8. Suomen kansalaiset vaalipiireittäin ja kunnittain 31.1.2018. Väestörekisterikeskus. Viitattu 3.3.2018.
  9. Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2008 Maanmittauslaitos. Viitattu 8.3.2008.
  10. Valtioneuvosto: Maakunnat - Maakunta- ja sote-uudistus alueuudistus.fi. Viitattu 22.09.2018.
  11. a b Historia Iitin kunta. Viitattu 12.9.2011.
  12. Iitti haluaa vaihtaa maakuntaa Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen YLE - Kymenlaakso. Viitattu 14.12.2011.
  13. Päätös Iitin maakuntavaihdosta syksyyn YLE - Kymenlaakso. Viitattu 2.7.2012.
  14. Vaatimukset eivät täyttyneet — Iitti pysyy osana Kymenlaaksoa Kouvolan Sanomat. Viitattu 8.5.2015.
  15. Uusi maakuntajako lihottaa toisia – Etelä-Savo menettämässä kaksi kuntaa Yle Uutiset. 26.5.2016. Yle. Viitattu 26.5.2016.
  16. Iitti aloittaa kuntaliitosselvityksen, Yleisradio, viitattu 3.7.2013
  17. Kymenlaakson kirjastot
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  19. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  20. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  21. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  22. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta
  23. Haukkala hyppää Kouvolasta Iittiin yle.fi. Viitattu 13.1.2010.
  24. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 99. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]