Anders Johan Sjögren

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Anders Johan Sjögren

Anders Johan Sjögren (ven. Андре́й Миха́йлович Шёгрен, Andrei Mihailovitš Šogren, 8. toukokuuta 1794 Iitti18. tammikuuta 1855 Pietari) oli suomalainen kirjailija ja suomen kielen, kansatieteen tutkija, historiantutkija ja tutkimusmatkailija.

Sjögren oli pitäjänsuutarin ainoa eloon jäänyt lapsi, joka lahjakkaana pääsi pitäjän papiston tuella koulutielle. Hänen koulutiensä kulki Loviisan alakoulusta Porvoon kymnaasiin sekä Turun akatemiaan, josta hän valmistui 1819. Hän toimi vuosina 1820—1821 Pietarissa kotiopettajana piispa Zacharias Cygnaeuksen perheessä.[1] Vuodesta 1823 hän toimi kreivi Nikolai Rumjantsevin kirjastonhoitajana, vuodesta 1831 ylimääräisenä akateemikkona ja vuodesta 1844 suomalais-ugrilaisen ja kaukasialaisen kieli- ja kansatieteen varsinaisena akateemikkona Pietarin tiedeakatemiassa, vuodesta 1845 sen kansatieteellisen museon johtajana.

Sjögrenin ensimmäinen tutkimusmatka (1824-1829) suuntautui Karjalan ja Lapin kautta vepsäläisalueille ja sieltä lähelle Uralia Permin kuvernementtiin tutkimaan suomensukuisia kansoja. Aiheet olivat niin kieli- ja kansatieteellisiä kuin maantieteellisiä ja taloudellisia. Matkan tuloksena hän julkaisi 1826 kirjoitelman Anteckningar om församligarne i Kemi-Lappmark. Matkan aikana hän identifioi ensi kertaa vepsäläiset ja heidän kielensä. Saman matkan tuloksena hän julkaisi 1829 tutkielman komeista eli syrjääneistä, Die Sürjänen, ein historisch-statistisch-philologischer Versuch. Matkan jälkeen hän sai Venäjän historian ja muinaistieteen apulaisen viran Pietarin tiedeakatemiassa. Tässä asemassa hän esitteli tiedeakatemialle lisää matkansa tuloksia. Yksi tällainen tutkielma oli teos Über die Finnische Bevölkerung des St.-Peterburgschen Gouvernements und über den Ursprung es Names Ingermanland, joka esitteli Inkerinmaan väestöä. Myöhemmät tutkimusmatkat koskivat 1835–1837 Pohjois-Kaukasiassa osseetteja ja Krimillä tataarien kieltä sekä vuosina 1846 ja 1852 Baltian liiviläisiä.

Sjögrenin merkitys korostuu siinä, että hän oli varhainen tutkimusmatkailija, joka aluksi keskittyi suomensukuisiin kansoihin. Myös hänen yhteytensä itseään nuorempaan Elias Lönnrotiin (1802-1884) oli merkittävää. Sjögren ja Lönnrot tapasivat ensi kerran 1834. Heidän välilleen kehkeytyi kirjeenvaihto, joka käsitteli erityisesti suomen kieltä ja kansanrunoja. Pietarin asemastaan käsin Sjögren pystyi helpottamaan muiden suomalaisten tutkijoiden tavoitteita Venäjälle suoritettavissa tutkimusmatkoissa (esim. Castrén). Kielitieteilijänä ja kielinerona hän oli sittemmin kiinnostunut myös muista kielistä, esim. osseettien kielestä. Nykyään mielenkiinto kohdistuu Sjögrenin päiväkirjoihin (Ephemerider), joita hän kirjoitti koko toimintansa ajan.

Sjögrenin muistokivi sijaitsee Iitin Sitikkalassa ja muistomerkki Iitin kirkonkylässä vastapäätä kirkkoa. Vladikavkazissa on Sjögrenille nimetty katu.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anteckningar om församlingarne i Kemi-Lappmark (1828)
  • Die Sürjänen, ein historisch-statistisch-philologischer Versuch (1829)
  • Über die finnische Bevölkerung des St. Petersburgischen Gouvernements und über den Ursprung des Namens Ingermannland (1833)
  • Ossetische Sprachlehre (1841)
  • Grammatik der ossetischen Sprache (1844)
  • Ossetische Studien (1848)
  • Zur Ethnographie Livlands (1849)
    • Historisch-ethnographische Abhandlungen über den finnisch-russischen Norden
    • Livische Grammatik nebst Sprachproben
    • Livisch-deutsches und deutsch-livisches Wörterbuch
  • Gesammelte Schriften I–II (postuumi 1861, uusintapainos 1969)
  • Tutkijan tieni, käsikirjoituksesta suomentanut Aulis J. Joki, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1955.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arno Forsius: Zacharias Cygnaeus (1763—1830) — piispa, hallintomies ja kulttuurihenkilö lääketiedettä — kulttuuria — ihmisiä — kuvauksia historiasta. 1999. Viitattu 23.11.2008.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Michael A. Branch: A. J.Sjögren – Studies of the North, Suomalais-ugrilainen Seura, 1973, Helsinki
  • Päivi Ronimus-Poukka: Anders Johan Sjögren – edelläkävijä ja suurmies? TaY/Suomen historia, Tutkijakoulun jatkokoulutusseminaari, 3.–4.6.2002, Tampere

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.