Padasjoki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Padasjoki
Padasjoki.vaakuna.svg Padasjoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.padasjoki.fi
Sijainti 61°21′00″N, 025°16′30″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Perustettu 1442 Sysmästä (pitäjä)
1865 (kunta)
Kokonaispinta-ala 729,86 km²
163:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 523,14 km²
– sisävesi 206,72 km²
Väkiluku 3 125
227:nneksi suurin 31.7.2016 [2]
väestötiheys 5,97 as./km² (31.7.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 11,3 %
– 15–64-v. 54,1 %
– yli 64-v. 34,7 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 98,3 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,3 %
Kunnallisvero 21 %
98:nneksi suurin 2016 [5]
Kunnanjohtaja Heikki Jaakkola
Padasjoen kunnantalo.
Näkymä Päijänteelle Kullasvuoren maisematorneista.
Katunäkymä keskustasta.

Padasjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Uuno Pulkkilan Padasjoen historian mukaan Padasjoen hallintopitäjästä on ensimmäinen varma tieto vuodelta 1442[6]. Saman teoksen mukaan Padasjoen seurakunnan itsenäistymisestä ei ole varmaa tietoa, mutta varhaisin tieto on vuodelta 1465, ja Akianderin todetaan maininneen sen olleen itsenäinen seurakunta ainakin jo vuonna 1497[7]. Pappilan maa-alueiden omistusta koskevan Kansallisarkistossa säilytettävän asiakirjan (VA bb 18 ss. 139-140) perusteella Pulkkila pitää vuotta 1471 yhtenä mahdollisena Padasjoen seurakunnan perustamisvuotena. Padasjoki on ollut emäpitäjä, johon naapurikunnat (viimeiseksi Kuhmoinen 1800-luvulle asti) ovat kuuluneet.

Padasjoen historian mukaan[8] vanhin Padasjokea koskeva oikeuden pöytäkirja on vuodelta 1438. Tuolloin määriteltiin Erik Akselinpojan johdolla Maakesken kylän rajat sekä suhteessa nykyisen Padasjoen Nyystölän kylään että nykyisen Asikkalan Iso-Äiniön kylään. Vuonna 1442 Henrik Gårdshagen antoi tuomion nykyisen Padasjoen Toritun kylän ja nykyisen Kuhmoisten Harmoisten kylän rajariidasta[9].

Padasjoen nykyisiä naapurikuntia ovat Asikkala, Hämeenlinna, Kangasala, Kuhmoinen, Pälkäne ja Sysmä. Ennen kuntaliitoksia sen naapurikuntia olivat Kuhmalahti eli entinen Pento, Lammi ja Luopioinen.

Pata ja joki ovat Padasjoen kunnan vaakunassa perustuen ajatukseen, että padat ovat kirkon ohi virtaavan Padasjoen pyörteitä. Toinen teoria kunnan nimestä nojaa saamelaissanaan palas 'polku', koska joki on ollut tärkeä vesitie jo ennen hämäläisten leviämistä. Padasjoen murteessa nimittäin käytettiin 1900-luvun loppupuolelle saakka l-äännettä paikoissa, joissa kirjakielessä on d, esim. "Älä velä meilän seläm mäläst' köylest', ei meilän seläm mälät köylet pilä."

Kunta rajautuu itäisellä neljästä sivustaan Päijänteeseen. Padasjoen alueella sijaitsee Päijänteen kansallispuisto sekä suurin Päijänteen saarista, Virmailansaari.

Padasjoella on useita satoja järviä, jotka laskevat kahteen eri vesistöön: Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöihin. Vesijako laskee näihin molempiin. Maastossa näkyvät hyvin jääkauden vaikutukset luontoon: paikkakunnalla on paljon harjuja ja harjusaaria (kuten Kelvenne) sekä jääkauden niihin jättämiä muodostumia kuten suppia ja irtolohkareita.

Kunnan keskustaajama poikkeaa merkittävästi mallista, jossa peruspalvelut sijaitsevat yhdellä pääkadulla. Padasjoen keskusta on kolmiomainen alue, jossa sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä toisistaan linja-autoaseman alue, kirkon ja terveyskeskuksen alue sekä Kauppatien liikekeskus. Merkittäviä kaupan palveluita sijoittuu myös valtatie 24 luo Taulun alueelle ja kesäisin Laivarantaan. Molempiin on Padasjoen linja-autoasemalta noin kaksi kilometriä matkaa. Kunnan keskustaajaman maisemaan kuuluu harjuja, kirkon länsipuolinen lampi ja lammen Päijänteeseen yhdistävä joki.

Padasjoen halki kulkee Lahden ja Jämsän välinen valtatie 24 (entinen valtatie 4), josta erkanee Taulun alueella Hämeenlinnaan vievä kantatie 53. Valtatie 24 seuraa vanhaa valtatie 4:n reittiä. Alun perin 1938 käyttöön otetun numeroinnin mukainen "nelostie" kulki Helsingistä Hyvinkään, Padasjoen, Jämsän, Jyväskylän, Oulun, Kemin, Rovaniemen ja Ivalon kautta Petsamoon.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Padasjoella on ollut asutusta kivikaudelta asti ja paikkakunnalla on myös linnavuoria. Maakeskenlahdelta on kaivettu järvimalmia.

Paikkakunnalla on taisteltu eräät nuijasodan verisimmistä taisteluista ja se oli vuoden 1918 sodan punaisten ja valkoisten rintamalinjojen rajapitäjä, jonka asukkaat kärsivät paljon. Nyystölän kylässä käytiin yksi nuijasodan ratkaisevista taisteluista, ja romantisoidun perimätiedon mukaan taistelutantereena olleen pellon ojat täyttyivät verestä. Juhana III antoi lahjoituskirjalla 21. marraskuuta 1569 Nyystölän rälssin lahjoitukseksi Iivari Maununpoika Särkilahdelle. Nyystölän tilukset olivat jo Olavi Niilonpoika Tavastin läänityksenä.

Padasjoen perinneruokiin kuuluu perunavelli ja suolakala, jota syödään ruis-reikäleivän kera. Perinteisesti ruokajuomana on sahti.

Padasjoen herraskartanot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alhon kartano, Torittu
  • Ansio, Kasiniemi
  • Kellosalmen kartano, Kellosalmi
  • Saksalan kartano, Jokioinen [10]
  • Werhon kartano, Nyystölä

Säterit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hokka[11], Vesijako
  • Skyttä, Vesijako

Seurakunnan virkatalot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pappila, Jokioinen[12]
  • Kekkala, Maakeski

Valtion virkatalot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anttila, Maakeski [1]
  • Brusila, Jokioinen
  • Kartano, Osoila

Tunnettuja padasjokelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Padasjoen asukasluku pienenee. Vielä 1990-luvulla siellä asui yli 4 000 henkeä, vuonna 2007 3 553. Toisaalta paikkakunnalla on yli 6 000 vapaa-ajan asuntoa. Seurauksena aatelisesta kartanoasutuksesta, on pieni osa väestöstä puhunut äidinkielenään ruotsia 1900-luvun lopulle saakka.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Padasjoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 613
1985
  
4 509
1990
  
4 400
1995
  
4 178
2000
  
3 879
2005
  
3 639
2010
  
3 423
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa hiihdetään Päijänteen jäällä myrskylyhtyjen valossa jo perinteeksi muodostunut 7,5 kilometrin pituinen retkihiihtotapahtuma Päijänteen kuutamohiihto. Tapahtumassa on myös kilpasarjat naisille sekä miehille. Maaliskuussa järjestetään Päijänteen postihiihto, jossa reittivaihtoehtoja on kuudesta aina 28 kilometriin. Kummankin tapahtuman lähtöpaikkana on Laivaranta. Arktinen hysteria -tapahtuma maaliskuussa kokoaa yhteen pienlentokone- ja liitovarjoharrastajia Päijänteen jäälle.

Kesäisin Padasjoella järjestetään heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna paikalliseen sahtiperinteen kunniaksi sahtimarkkinat. Sahtimarkkinoiden yhteydessä on muutamina vuosina järjestetty kaljakellunnan inspiroimana Padasjoen Kirkkojoella Sahtikellunta, ensimmäinen sahtikellunta järjestettiin 2006.[14] Kesäkuun puolivälissä on Vesijaolla järjestetty jo muutamana vuonna Nakukymppi. Padasjoen laivaranta toimii jokakesäisen Päijännepurjehduksen lähtö- tai maalipaikkana vuorovuosittain Jyväskylän Säynätsalon kanssa. Kesäisin erilaisia tapahtumia on joka viikonloppu, kun eri kylät, yhdistykset ja urheiluseurat järjestävät omia tapahtumiaan. Padasjoen yrityksen järjestämä jalkapallon kyläturnaus kokoaa 12 jalkapallojoukkuetta Ahjolan kentälle ja 2000-luvulla rakennetulle tekonurmelle.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Naivistitaiteilija Enni Idin asuinmökki pihapiireineen, maalauksia 1960-1980-luvuilta. (Kellosalmi-Seitniemen kyläyhdistys)
  • Toritun Sepänmäki, kyläseppä Juho Kustaa Kaurenin (1879 - 1955) aitta, talli, heinälato ja asuinrakennus 1800-luvulta. (Kunta, Toritun kyläyhdistys)[15]
  • Palsan myllymuseo. Mylly, kahvila, taidenäyttely ja vaatemyymälä. (yksityinen)
  • Padasjoen kotiseutumuseo (makasiinimuseo). Kaksikerroksinen entinen pitäjänmakasiini, jossa esineistöä 1800-luvun lopun Padasjoelta. (Padasjoki-seura)[16]

Taidenäyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pikantti, taidekahvila. (Padasjoen taideyhdistys)
  • Padasjoen kirjaston kuukausittain vaihtuva näyttely ja vitriini (Padasjoen kunta)
  • Ars Auttoinen, taide- ja muotoilukeskus.
  • Ars Arrakoski, taidenäyttely.
  • Ala-Savi, Marketta Mäntysen taidetta.[17]

Muistomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nuijapatsas, Nuijasodan muistomerkki (Nuijamäentie 1, Nyystölä)
  • Nuijakivi, Nuijasodassa tehdyn antautumissopimuksen muistokivi (Nyystöläntie 452, Nyystölä)
  • Arwidssonin patsas, A. I. Arwidssonin syntymäkodin paikka (Karl Fieandtin kuja, Kirkonkylä)
  • Sotaan lähtemisen muistomerkki Ahjola (Kivistöntie 3, Padasjoki Kirkonkylä)
  • Sotaan lähtemisen muistomerkki Sallanmäki (Maakeskenraitti 79, Maakeski)
  • Sotaveteraanien muistopuun kanto (Kellosalmentie 20, Padasjoki)
  • 1918-kivi (Kelkutteentie 120, Nyystölä)
  • Supinmäen metsähautausmaa (Padankoskentie 12, Auttoinen)
  • Kätilö Anna Niirasen muistomerkki (hautausmaa Saaritie 9 jälkeen keskiväylällä, kirkonkylä)
  • Punaisten 1918 kaatuneiden muistomerkki (hautausmaa Tuuliantie 6 - Salmitie 9 välillä, kirkonkylä)
  • Valkoisten 1918 kaatuneiden muistomerkki (Padasjoen kirkon piha, Laivarannantie 1)
  • Sankarivainajien muistomerkki (Padasjoen kirkon piha, Laivarannantie 1)

Historiallisia rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pappila (Puistotie 34, Padasjoki)
  • Padasjoen kirkko (1928, Laivarannantie 1, Padasjoki)
  • Luukkaan pihapiiri 1800-l., yksityinen, (Aarnontie 2, Auttoinen)
  • Kansanparantaja Beckerskan mökki (Hietarannantie, Padasjoki)
  • Kunnantalo 1938 (Kellosalmentie 20, Padasjoki)
  • Sepänmäen museorakennukset 1800-l. (Langantie 12, Torittu)
  • Viljamakasiini 1850 (Kuusikuja, Padasjoki)
  • Osuuskauppa POK 1938 arkkitehti Valde Aulanko, funktionalismi (Keskustie 16)
  • Pitäjäntupa 1882, nyk. yksityinen (Kellosalmentie 18, Padasjoki)
  • Seurakuntatalo (Uimalantie 2, Padasjoki)
  • Siunauskappeli 1953 (Saaritie, Padasjoki)
  • Arrakosken raittiusseurantalo (Koskimäentie 5, Arrakoski)
  • Työväentalo (Keskustie 35, Padasjoki)
  • Maakesken nuorisoseurantalo Rientola (Mukulintie 30, Maakeski)
  • Maakesken työväentalo (Kotikuja 9, Maakeski)
  • Kunnalliskoti (nyk. Majatalo Haukkatie 11, Nyystölä)
  • Suojeluskuntatalo Harjula (Vesijaonraitti 143, Vesijako)
  • Hanaporin kaupunki (Hanaporintie, Auttoinen)
  • Seurantalo Kokkopirtti (Kokkopirtintie, Kasiniemi)
  • Palsan saha ja mylly (Vesijaonraitti 566)

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos kylällä tarkoitetaan maakirja-nimiseen viranomaisasiakirjaan merkittyä kylää, niin esimerkiksi vuoden 1875 (ruotsiksi kirjoitettun) maakirjan mukaan Padasjoen kylät olivat: Alho, Autois (nykysuomeksi Auttoinen), Hinttola, Jokiois (Jokioinen), Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeskis (Maakeski), Nyställe (Nyystölä), Osoila, Prästgården (Pappila), Syrjäntaka, Torittu, Wesijako (Vesijako) ja Wirmala (Virmaila).

Kyliksi, kulmiksi tai kulmakunniksi on kutsuttu myös eräitä maantieteellisiä kokonaisuuksia, esim: Ala-Porasa, Arrakoski, Hirtniemi, Ilmoila, Jokioisen Saksala, Kaila, Kaurate, Keskusta, Koiravuori, Laivaranta, Mainiemi, Neroskulma, Palsa, Porasa, Purola, Savikko, Seitniemi, Romo, Tarus, Taulu, Vähäsalo

Etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Padasjoki sijaitsee valtatien 24 ja kantatien 53 risteyksessä. Valtatie 24:n varrella sijaitsevat Taulun ja Arrakosken pikavuoropysäkit.

Kirkonkylällä on linja-autoasema, jota käyttävät Lahden, Lammin ja Tampereen vakiovuorot sekä Padasjoen, Turengin ja Hyvinkään välinen yhteys. Koiviston Auton pikavuorot ovat 2. kesäkuuta 2008 alkaen pysähtyneet kirkonkylän sijasta noin kaksi kilometriä lännempänä eli Taulun kylässä valtatien 24 varressa sijaitsevalla pikavuoropysäkillä. [18] Vakiovuoroista Taulun kautta ajetaan Padasjoen ja Lammin sekä Padasjoen ja Tampereen väliset yhteydet sekä osa kunnan sisäisistä reittivuoroista. Padasjoen ja muiden kuntien välisiä vakiovuoroja on vähennetty 2000-luvun aikana. [19] Myös jotkut yhteydet ovat muuttuneet vaihdollisiksi, sillä esimerkiksi Padasjoen ja Hämeenlinnan välillä ei ole enää suoraa yhteyttä, vaan linja-autoa on vaihdettava Lammilla.

Kunnassa pitää kotipaikkaa Niemisen Linjat, joka harjoittaa linja-autoliikennettä Padasjoen ja Lahden välillä. Aikaisemmin yritys on liikennöinyt vuoroja myös Padasjoen ja Hämeenlinnan välillä, mutta nykyään Niemisen linjat liikennöivät tuolla reitillä vain Hämeenlinnan ja Lammin välisen osuuden. Lammin ja Padasjoen välillä liikennettä hoitaa Mattilan liikenne.

Lähin rautatieasema on noin 50 kilometrin päässä sijaitseva Lahden rautatieasema. Hämeenlinnan ja Jämsän rautatieasemille on matkaa kumpaankin noin 65 kilometriä ja Oriveden rautatieasemalle noin 75 kilometriä.

Tampere-Pirkkalan lentoasema sijaitsee noin 110 kilometrin päässä ja Helsinki-Vantaan lentoasema noin 145 kilometrin päässä. Lisäksi noin 35 kilometrin etäisyydellä Asikkalan Vesivehmaalla sijaitsee Lahti-Vesivehmaan lentopaikka, jonne ei kuitenkaan ole säännöllistä matkustajaliikennettä.

Kesäaikaan Padasjoelta liikennöi sisävesilaiva Vääksyyn, Sysmään, Kelventeeseen, Virmailaan ja Kuhmoisiin. Lisäksi osa Jyväskylän ja Lahden välisistä laivavuoroista pysähtyy Padasjoella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, heinäkuu 2016 31.7.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.9.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Pulkkila, Padasjoen historia (s. 54)
  7. Pulkkila, Padasjoen historia (s. 74)
  8. Pulkkila, Padasjoen historia (s. 56)
  9. Pulkkila, Padasjoen historia (s. 62)
  10. http://www.paijat-hame.fi/maka/selvitykset/MARY/ph/ik_kohde_det18502.htm<
  11. http://www.hokka.net/padasjoki
  12. http://www.paijat-hame.fi/maka/selvitykset/MARY/ph/ik_kohde_det18499.htm
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  14. Sahtikellunta ‘07 (Internet Archivessa, tallennettu 28.9.2007) 10.7.2007. Sahtikellunta. Viitattu 9.8.2014.
  15. Toritun museo Seppälä Toritun kyläyhdistys. Viitattu 22.2.2016.
  16. Päijät-Hämeen museomatka
  17. Ala-Savi Mmtaide.fi. Viitattu 22.2.2016.
  18. Etelä-Suomen Sanomat: Koiviston auto suoristaa pikavuororeittejään www.ess.fi. 28.5.2008. Lahti. Viitattu 7.6.2009.
  19. Hämeen yrityssanomat: Linja-autoliikenne vähenemässä Hämeen yrityssanomat. Viitattu 20.7.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]